Taantuman markkinalogiikkaa

Vuoden 2009 ensimmäinen vuosineljännes lähestyy loppuaan ja se tarkoittaa kvartaalitaloudessa sitä, että yritykset joutuvat antamaan tulosvaroituksia (jos siihen on syytä). Pian julkaistaan alkuvuoden tulokset mitä seurataan kautta maailman silmä kovana. Matkapuhelinala on kokenut kokonaisuutena kovia viime vuoden lopulta lähtien.

Suomalaisittain mielenkiinto kohdistuu tietenkin Nokiaan. Viime vuoden loppupuolella Nokian tontille (edullisempiin puhelimiin) rynnisti nälkäisiä kilpailijoita (kuten LG ja Samsung) jotka saivat selvää kilpailuetua Etelä-Korean valuutan devalvoinnista.

On yleisesti tunnettua, että Nokia on vahva halvoissa puhelimissa, ja viime aikoina tappiota markkinaosuuksissa on tullut juuri ns. älypuhelimissa. Volyymit ja tulos kuitenkin taotaan halvemmilla malleilla. Muista kilpailijoista LG ja Samsung kisaavat samantyylisellä valikoimalla Nokian kanssa. Motorola on kadonnut lähes kokonaan, ja suurin odotuksen aihe Motorolan suhteen on se, koska kyseinen yritys pistää lapun luukulle; tai koska joku ostaa sen pois.

Älypuhelin markkinoilla kilpailu on myös tiukkaa. Sony-Ericsson on valmistanut pääasiassa kalliimpia älypuhelimia, kuten myös pohjois-amerikkalaiset RIM ja Apple.

Viime viikolla Sony-Ericsson (siis älypuhelimiin keskittynyt valmistaja) ilmoitti ensimmäisen neljänneksen tappioden olevan odotettua suurempia ja kysynnän olevan odotettua vähäisempää. Tämän tulosvaroituksen seurauksena Nokian osake putosi NYSE:ssä 0.92 USD, eli noin -7.65%.

On erittäin mielenkiintoista, että Sony-Ericssonin tulosvaroitus laskettiin hyvin nopeasti ja suoraan Nokian osakekurssiin. Erikoista tämä on siksi, että Nokian vahvuudet ovat halpamalleissa. Nokiaa ja Sony-Ericssonia näinä päivinä yhdistää se, että molemmat ovat olleet matkapuhelinmarkkinoilla pitkään (Ericsson ainakin) ja molemmat ovat alunperin kotoisin pohjoismaista.

Sony-Ericssonin tulosvaroitusta ei sen sijaan laskettu juuri lainkaan Applen tai RIM:in osakkeisiin, vaikka nähdäkseni Apple ja RIM kisaavat yksinomaan samoilla älypuhelinmarkkinoilla minkä heikosta kysynnästä Sony-Ericsson varoitti.

Uutisankka - Helsingin Sanomat: Lex Nokia

Maan suurin ja kaunein sanomalehti päätti röhnätä hetken kurassa muiden sensaatiohakuisten lehtien kanssa. Muutama viikko sitten HS uutisoi näyttävästi kuinka Nokia on painostanut kohutun "salakuuntelu"lakia valmistelleita johtavia virkamiehiä.

Tyhmä kansanosa otti HS:n uutisen totena ja alkoi lajissan ainutlaatuisen kampanjoinnin niin Nokiaa kuin kyseistä lakiakin vastaan. Harva pysähtyi miettimään, onko uutinen totta. Se oli oikeastaan epäolennaista. Nokia on / oli hyvä syyllinen ja sitä on viime aikoina ollut trendikästä dissata. Se, että HS sai muutamaa kuukautta aikaisemmin tuta surkean taustatyönsä seurauksia uutisoituaan "ahdistelevista" kansanedustajista, se oli täysin epäolennaista. HS on sentään HS - totuuden etsijä ja aina vilpitön ja puolueeton.

Nokia piti asiassa matalaa profiilia ja siitä seurasi luultavasti jonkinlaista imagotappiota kotimaassa. Luulen, ettei Nokian johto tajunnut, että aiheesta mouhoaminen kannattaisi ottaa vakavasti. Parin viime viikon aikana Nokian johto kuitenkin päätti avata sanallisen arkkunsa aiheesta - tosin imagotappion kannalta liian myöhään. Mutta Nokian lisäksi muutamat mediat alkoivat penätä todisteiden ja faktojen perään. Niitä ei kuitenkaan ollut HS:llä tarjota. Oli vain "lähdesuojaa" ja ties mitä.

Nyt HS kuitenkin päätti tulla kaapista ulos. Tuo Nokian painostus johtavia lakia valmistelleita virkamiehiä kohtaan olikin "Elinkeinoelämän keskusliiton" lakimiehen sähköposti AKAVA:n johtohenkilöstölle. Akava itse ei myönnä (eikä kiellä) painostusta tapahtuneen.

Kuten sanottu, tässä kohtaa se on täysin epäolennaista kuka painosti ketä, vai painostiko lainkaan. Nokia sai tästä ankasta kurat silmilleen. Suurin osa aihetta seuranneita tahoja pitää HS:ää yhä hyvää tarkoittavana, puolueettomana tiedotusvälineenä - ja niinhän HS pääsääntöisesti onkin.

Mutta melkoinen uutisankka millä onnistuttiin sumuttamaan suurinta osaa kansaa silmään - jännittää nähdä miten lain kanssa käy kun eduskunta aiheesta äänestää.

On mielenkiintoista, että johtavat mediat eivät halua sallia yritysten sähköpostin lähettäjä- ja vastaanottotietojen seulomista yritysten toimesta; ja vain muutama kuukausi sitten koko media vaikeni yhteen ääneen siitä, että Ruotsin valtio päätti sallia sikäläisen poliisin lukea, tutkia, arkistoida, penkoa kaikkea Ruotsin kautta kulkevaa sähköistä tietoliikennettä. Siinä menee yrityssalaisuudet ja valtiosalaisuudet sulassa sovussa Svea-mamman arkistoihin. Mutta ei se haittaa...; paitsi jos sen takana on Nokia.

Rahan kotimaa - Nokia vastaan Apple

Usein törmää sanontaan, että raha ei tunne kotimaata. Sijoittajat katsovat asioita puolueettomasti, ilman lukkarinrakkautta omaan maan yrityksiin tai tuotteisiin.

USA:n osakemarkkinoita viime aikoina mielenkiinnolla seuranneena uskallan väittää, että sanonnat eivät pidä ihan paikkaansa. Totta on se seikka, että sanontojen pitäisi pitää paikkansa. Vapaassa maailmassa, tuottoja pitäisi pystyä hakea rajoista riippumatta.

USA:n pörsseissä on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että paikalliset (USA, Kanada) osakkeet ovat selkeästi korkeammalle arvostettuja kun vertaa esim Eurooppalaisiin (esim Nokia) osakkeisiin. Viime viikkojen aikana olen pariin otteeseen vertaillut Nokian osaketta muutamiin Nokian kilpailijoiden osakkeisiin. Ensin moitin RIM:in osakkeen olevan suhteettoman kallis verrattuna Nokiaan. Tosin myönnetään, että väitin/uskoin, että Nokian osake on aliarvostettu. Syy tähän johtopäätökseen oli se, että esim Applen osake oli myös erinomaisen kallis verrattuna Nokiaan. Oletin siis, että hintavääristymä koski Nokiaa, eikä välttämättä RIM:iä tai Applea.

RIM:in osakkeen kurssi kuitenkin romahti reilu viikko sitten, ja nyt suhdeluku RIM:in ja Nokian markkina-arvojen välillä on hieman uskottavampi. Viimeisessä merkinnässäni otin vertailukohdaksi Applen ja sen kuinka Nokia vs. Apple market cap suhdeluku oli kovasti Applen suuntaan puolueellisen tuntuinen. Oma väitökseni oli, että Applen osakkeen on tultava alas... ja niinhän siinä on käynyt.

Applen market cap (markkina-arvo) on enää 86 miljardia US dollari. Myös Nokia on laskenut, mutta se on pitänyt arvonsa selvästi Applea paremmin. Nokian markkina-arvo on noin 67 miljardia.

Uskoisin, että ajan kanssa Applen arvo tulee laskemaan lähemmäs Nokiaa.

Jos ajattelee markkinatilannetta ja sitä mitä yritykset tyypillisimmillään edustavat on helppo kuvitella, että Applella on edessä vaikeat ajat, mistä Nokia oman positiointinsa ansiosta saattaa selvitä vähemmällä. Mikäli epävakaisen talouden seurauksena ihmiset muuttavat ostokäyttäytymistään, lienee high-end elektroniikka ensimmäisiä mistä kulutusta vähennetään. Apple on positioitunut hyvin selkeästi kalliimman hintaluokan tuotteisiin. Uskonkin, että Applen tuotteiden kysyntä laskee mikäli talouskasvu jatkaa hidastumistaan. En kuitenkaan usko, että ihmiset lopettavat esim kännyköiden ostamista; yhteydenpito muihin on perustarve, eikä sitä voi lopettaa. Tässä tilanteessa saattaa siis olla, että aikaisemmin high-end tuotteisiin panostaneetkin ihmiset alkavat katsella alemman hintaluokan tuotteita.

Tässä valossa saattaa Nokian uusi kosketusnäytöllinen 5800 music express puhelin tulla mitä parhaimpaan markkinarakoon: sopivan hintainen suurille massoille, ja riittävän hyvä / elegantti jopa teknologialla koreileville kuluttajille.

Research In Motion (down)

Jokunen viikko sitten spekuloin kuinka Nokian osake tuntuisi olevan kovasti aliarvostettu. Yhtenä syynä aliarvostukseen perustelin Nokian markkina-arvon suhdetta RIM:in (kanadalainen älypuhelinvalmistaja) markkina-arvoon. RIM, jolla on maailman matkapuhelinmarkkinoista ehkä noin 7% osuus (jos sitäkään), oli markkina-arvoltaan jopa 75% Nokian markkina-arvosta. Markkinaosuudestaan varoittanut Nokia pitänee hallussaan koko maailman matkapuhelinmarkknoista noin 38-39%. Älypuhelimissakin markkinaosuus lie jossain 40-50% välimaastossa.

Viime viikolla sitten rysähti - nimittäin RIM. RIM:in osakkeen hinnasta putosi yhtenä päivänä jopa 25% heidän annettuaan myös tulosvaroitus. Yhtenä tärkeimmistä syistä on arvioitu pankkikriisiä ja sitä, että suurin osa pankkiireista ja pörssimeklareista käyttää juuri RIM:in matkapuhelimia. Nyt pankkikriisin seurauksena kymmenettuhannet pankkiirit ja pörssimeklarit saavat potkut.

Nyt RIM:in markkina-arvo on "vain" noin 40 miljardia USD:tä kun Nokian arvo on noin 75 miljardia USD:tä. Vain reilu kuukausi sitten Nokian arvo oli 102 miljardia siinä missä RIM:in arvo oli noin 76 miljardia.

Vaikka ajat ovat huonoja, tuntuu yhä siltä, että Nokian osakkeen hinta on kohtuuttoman alamaissa. Vaikka vertailu RIM:iin on nyt ehkä hieman järkevämpi, on erotus mm. Appleen yhä naurettava. Applen markkina-arvo oli viime perjantaina noin 113 miljardia USD:ia.

Yliarvostettu vai aliarvostettu Nokia

Olenpa viime viikkoina seurannut hieman aktiivisemmen eräiden yritysten pörssikursseja ja kehitystä. Trendihän on pääosin ollut alaspäin, joskin pari viimeistä päivää on näyttänyt taas hieman valoisammilta osakesijoittajille.

Omassa seurannassani ovat olleet Apple, Nokia, Google ja RIM. Siinä missä pohjois-amerikkalaiset RIM, Google ja Apple ovat saaneet viime päivinä nostetta osakkeeseensa USA:n osakemarkkinoilla, on "kotimainen" Nokia syystä tai toisesta tarponut paikoillaan - tai jopa hieman laskenut. Tosin on myönnettävä että RIM (Research In Motion) putosi hieman eilen.

Tänään Talouselämässä oli juttu Nokiasta ja älypuhelinmarkkinoista. Siinä missä Apple on saanut merkittävän määrän kuluttajakohua aikaan IPhonellaan, on RIM vienyt pohjois-amerikkalaisia yritysmarkkinoita melkoisen suvereenisti. Suomessa RIM ei ole jalansijaa saanut Blackberry puhelimillaan - enkä edes ole varma onko ao. palveluita Suomessa tarjolla.

Mutta Nokian ja RIM:in suhde on mielenkiintoinen.

Talouselämä: Nokia myi viime vuonna 437 miljoonaa matkapuhelinta. Yhtiön liikevaihto oli 51 miljardia euroa. Bisnesväelle tarkoitettuja E-sarjan laitteita Nokia myi viime vuonna 7 miljoonaa kappaletta, vain pari prosenttia Nokian myymistä laitteista.

Bisnessovelluksiin ja erityisesti langattomaan sähköpostiin erikoistuneita Blackberryjä valmistava kanadalainen Research In Motion (RIM) myi vuodessa 14 miljoonaa laitetta. RIMille kertyi maaliskuussa päättyneellä vuoden tilikaudella liikevaihtoa 6 miljardia dollaria, noin 3,9 miljardia euroa.

Kun noita ylläolevia lukuja vertaa yritysten arvoon (siis osakkeen hinta x osakkeiden määrä) voi vain ihmetellä. Siinä missä Nokian arvo on on hieman alle 103 miljardia US Dollaria, on RIM:in arvo noin 75 miljardia US Dollaria. Eli, noin 4-5 % markkinaosuudella, yritys jonka liikevaihto oli noin 7-8% Nokian vastaavasta, on arvoltaan jopa 75% Nokian arvosta. Jos sinulla olisi ylimääräistä rahaa ja haluaisit ostaa Nokian, pitäisi sinulla olla noin 103 miljardia dollaria. RIM:in ostamiseen tarvitsisit noin 75 miljardia.

Kysymys kuuluukin: onko Nokia aliarvostettu, vai RIM yliarvostettu? Vai onko arvostukset kohdallaan?

Vertailun vuoksi on syytä mainita, että Googlen "hinta" on noin 157 miljardia US dollaria ja Applenkin arvoksi tulee 153 miljardia (eli Applekin on noin 50% Nokiaa kalliimpi).

Kännyköistä tulee Iphoneja vai Nokia fuusioituu Motorolan kanssa

Alkoi hatuttamaan tuo nykyinen uutisointi. Minulla on muodostunut sellainen käsitys, että yhä useammat tiedotusvälineet alkavat muistuttaa ns. keltaista lehdistöä, joka kaivaa "uutisista" jotain raflaavaa otsikkoon. Anssi Kela tuohtui aikaisemmin tällä viikolla / viime viikolla toisen hallitsevan iltapäivälehden otsikointiin, missä oli rakennettu haastattelun sivulauseesta raflaava, ja aiheen ohi täysin menevä otsikko.

Toinen turhauttava ilmiö on PR artikkelit. Eli maksetut (tai maksetuilta vaikuttavat) artikkelit jotka kertovat jostain tuoreesta tuotteesta tai palvelusta täysin kritiikittömästi. Apple lienee PR osastolla täysin suvereeni.

Talouselämässä oli tänään uutinen joka otsikoitiin "Kännyköistä tulee Iphoneja". Tämä uutinen voidaan luokitella melkein kumpaankin kategoriaan: keltaiseen lehdistöön ja PR:ksi.

Uutinen perustui Gartnerin julkaisemaan katsaukseen, missä on mm. kerrottu heidän ymmärrys matkapuhelinalan tulevaisuuden ilmiöistä. (mainttakoon tässä kohtaa, että itse en ole Gartnerin katsausta lukenut). Artikkelin mukaan kännyköistä tulee Iphoneja koska

1. Uusien ominaisuuksien lisäämiseksi käyttäjän ei enää tarvitse ostaa uutta kännykkää, vaan riittää, että puhelimen ohjelmisto päivitetään. Kyse on siis ominaisuudesta mikä on saanut julkisuutta Iphonen yhteydessä, mutta samaa metodia on käyttänyt myös muuan kotimainen matkapuhelinyhtiö.
   
2. Kännyköiden käyttöliittymät tulevat yksinkertaistumaan (tästä voidaan varmasti antaa oikeutettu tunnustus Applelle ideologian edelläkävijänä).
   
3. Kännyköistä tulee elämäntytylisymboleja. Tästäkin(kö) on Applea kiittäminen? Käsittääkseni lähes kaikki matkapuhelinyhtiöt tuottavat samankaltaisilla toiminnallisuuksilla varustettuja puhelimia eri kohdeyleisöille. Usein vain puhelimen muotoilu eroaa saman valmistajan muista puhelinmalleista.
   
4. Vanhat puhelinyhtiöt yhdistyvät ja alalle tulee uusia yrittäjiä perinteisestä kulutuselektroniikan alueelta.
   
5. Laitevalmistajat alkavat tuottaa uusia palvelukokonaisuuksia liikevaihdon kasvattamiseksi... Esimerkkinä tästä mainittiin Nokian Ovi -palvelut.

Muita mainittavia artikkelin kohokohtia oli maininta, että matkapuhelinmyynti kasvaa hieman.

Näistä aineksista toimittaja rustasi otsikon: Kännyköistä tulee Iphoneja.

Mielestäni yhtä hyvä otsikko olisi ollut: "Kännyköistä tulee autoja." Onhan auto perinteinen statussymboli. Tai esimerkiksi: "Nokia fuusioituu Motorolan kanssa".

Jokapaikan N810

Harvemmin sitä intoutuu kirjoittamaan mistään tuotteesta, ja vielä harvemmin hyvää; varsinkin kun vahtikoira keskittyy enimmäkseen valittamaan kaikenmaailman epäkohdista. Mutta kerta se on ensimmäinenkin, olen nimittäin viime aikoina leikkinyt Nokian N810 internet tabletilla.

Kyse ei ole varsinaisesta puhelimesta, joskin Skype sovelluksen avulla puhelutkin hoituvat kunhan olet verkon äärellä. Mutta melkein kaikkea muuta tabletti sitten tekeekin; se navigoi ja hyvin varottaen myös valvontakameroista, neti toimii moitteettomasti, laitteessa on kamera, sisäänrakennettu gps, kosketusnäyttö, täydellinen fyysinen näppäimistö ja näytöllä sormiohjaauksen lisäksi toimii pieni kynä. Oikeastaan ainoa huono ominaisuus on hitaanpuoleinen gps, joka sekin ajaa asiansa melko hyvin.

Tätä laitetta on melkein pakko suositella. Tämä on niin hauska, että jos minulla ei laitetta olisi, ostaisin sen heti. Viime aikoina on media hyhpettänyt omenaista iphonea. Itsekin olen 2g maillilla hieman leikkinyt... eikä se totuuden nimissä mikään hullumpi laite ole. Mutta eipä tämän N810n tarvitse kisassa häpeillä.

Ainiin, tämä postaus on kirjoitettu ja julkaistu kyseisellä tabletilla.

Seppo Rätykin sen jo tiesi

Viime viikot Nokia on ollut Suomen ja Saksan uutisvälineissä - tällä kertaa negatiivisissa merkeissä. Saksalaiset ovat ottaneet pahalla Nokian päätöksen sulkea matkapuhelintehtaansa Bochumissa ja siirtää tuotanto hieman (-90%) halvemman kustannustason Romaniaan. Päätös on ollut kova isku saksalaisille, niin Bochumin alueella kun valtiojohdonkin tasolla. 2300 työntekijän irtisanominen ei tietenkään ole riemun asia. Kotimaiset tiedotusvälineet ovat pitäneet aihetta otsikoissa - koska meille on erinomaisen tärkeää mitä ulkomaalaiset meistä (tässä tapauksessa tosinNokiasta) ajattelevat. Se, että suurin osa Nokian omistuksesta on ulkomailla, ja päätöksentekoportaassakin on ei-suomalaisten osuus jatkuvasti nousussa, ei ole himmentänyt Nokian kilpeä suomalaisten silmissä. Eikä välttämättä siihen ole aihettakaan, onhan Nokia edelleen merkittävä työllistäjä Suomessa.

Saksalaisten reaktiot ovat saaneet niin kannatusta kuin vastustustakin suomalaisilta. Meistä solidaarisimmat ovat sitä mieltä, että Nokia saa ansionsa mukaan kun näin tunteettomasti ajattelee vain omia kustannuksiaan. Toiset ovat sitä mieltä, että päätöksiä tehdään - kuten pitääkin - puhtaiden faktojen pohjalta, ja muutto Saksasta on ollut vääjäämätöntä. Saksalaisreaktioiden vastustajat ovat muistuttaneet, että Fujitsu-Siemens lopetti Espoon Kilossa tietokoneiden valmistuksen ja samalla irtisanoi satoja suomalaisia. Jotta Nokian irtisanomisilla olisi vastaavat vaikutukset suhteessa väkilukuun, olisi Nokian pitänyt irtisanoa Saksasta noin 9000 työntekijää.

On vähintäänkin mielenkiintoista nähdä miten tämä pidemmällä aikavälillä tulee käääntymään. Viimeisimmät YLE:n uutiset viittaavat, että Nokia on hävinnyt Saksassa ainakin brandiarvoa - markkinaosuuden muutos selvinnee tulevien kuukausien aikana. Ja mahdollisen muutoksen pysyvyys selviää vasta vuosien saatossa. Mutta siitä olen aika varma, että nyt Olli-Pekka Kallasvuo tietää mitä Seppo Räty aikoinaan tarkoitti kun hän saapuessaan kisamatkalta Saksasta totesi suomalaisille tiedotusvälineille: "Saksa on paska maa".

Comes with music

Olen viime päivinä, siis tuon "comes with music" -julkistuksen jälkeen, lukenut useita kirjoituksia ja spekulaatioita tuosta Nokian lanseeraamasta konseptista. Useat kirjoitukset huokuvat pettymystä siitä, että tarjottu palvelu ei olekaan ihan niin ilmainen tai täydellinen kuin julkistuksessa annettiin ymmärtää. Musiikki ei olekaan DRM vapaata, sitä ei voikaan polttaa CD:lle mielivaltaisesti, musiikkia ei voikaan soittaa kuin Nokian puhelimilla tai PC:llä, sitä ei voi siirtää ipodiin, jne.

Itse olen DRM:n vankkumaton vastustaja. Olen monesti julistanut, että en tule ikinä ostamaan yhtään DRM suojattua musiikki kappaletta. Toistaiseksi minun on ollut helppo seisoa sanojeni takana. Omistan Ipodin, Archos GMini mp3 soittimen, musiikkia soittavan puhelimen, ja tietenkin tietokoneeni toistaa musiikkia ongelmitta. Minulle on ollut tärkeää, että saan siirrettyä musiikkini mihin tahansa laitteeseen ilman, että tarvitsee murehtia kaikenmaailman suojauksista. Mutta mutta... vaikka vastustan DRM:ää, on Nokian ehdotus erinomaisen mielenkiintoinen. Jatkossa voin laillisesti ladata kaiken haluamani musiikin tietokoneelle ja/tai puhelimeeni. Voin kuunnella sitä, ja päättää pidänkö siitä. Mikäli pidän siitä, luultavasti ostan kyseisen levyn CD formaatissa (ja siten vapaudun kopioimisen rasitteista). Mikäli puhelimeen tai tietokoneelle lataamani DRM suojattu musiikki osoittautuu vain kertakäyttömusiikiksi, se luultavasti jää tietokoneen levylle bittejä varaamaan.

Aikoinaan musiikkiin tutustuttiin radion kautta - radiosta nauhoitettiin kappaleita kasetille ja niitä kuunneltiin Sonyn Walkmanilla. Toinen tapa tutustua levyihin oli painella levykauppaan ja kuunnella levyä siellä. Jos levy miellytti, sen saattoi ostaa - jos ei, niin levy jäi kauppaan. Nykypäivänä tuskin kukaan menee enää levykauppaan kuuntelemaan levyjä. Levykaupassa käydään enää ostamassa levyjä. Mutta miten kummassa siihen uuteen musiikkiin oikein voi tutustua? Uskon, että Nokian "comes with music" tarjous, voi olla loistava vastaus edelliseen kysymykseen. Uskon, että ihmiset lataavat tänä päivänä paljon musiikkia p2p verkoista. Helppouden ja "ilmaisuuden" takia vertaisverkoista ladataan kaikenlaista musiikkia kokeilumielessä. Näistä kokeiluista tuskin kukaan haluaa maksaa merkittäviä summia. Ja siitä musiikista mikä osoittautuu hyväksi, on suuri yleisö toivottavasti valmis myös maksamaan. "Comes with music" -saattaa olla erinomainen music-on-demand -palvelu, minkä avulla ihmiset voivat laillisesti tutustua erilaiseen musiikkiin suhteellisen vapaasti ilman aikarajoituksia. Ja jos käy niin, että sitä kokeillessa ihastuu lataamaansa musiikkiin, tulee kyseinen levy ostettua joko CD:nä tai DRM vapaassa digitaalisessa formaatissa.

Myös eräs toinen vastustamani suuntaus (siis DRM:n lisäksi) saattaa kokea tämän tuoteuutuuden myötä kolauksen. DRM:n vastustuksen lisäksi olen henkisellä tasolla vastustanut kannettavan viihde-elektroniikan konvergenssia, eli suuntausta, missä kaikki pienet laitteet yhdistyvät yhdeksi ihmelaitteeksi joka tekee kaiken. Konvergenssin alueella Nokia on jo onnistunut jossain määrin: parhaat puhelimet ottavat jo arkikäyttöön riittävän hyviä kuvia, joten erillistä kameraa ei tarvitse aina kantaa mukana. Kuten yllä mainitsin, itselläni on mp3 soittimia joka lähtöön: yhdessä on 20 GB tilaa, toinen on niin kevyt ja pieni, että sitä voi käyttää lenkillä, jne. Nyt jos/kun lähes ilmainen musiikki sidotaan tuohon yhteen puhelimeen, pistää se väkisinkin miettimään haluanko tai tarvitseeko minun jatkossa enää kantaa useita soittimia mukanani. Kannettavana laitteena minulle riittää jatkossa puhelin, josta on pääsy rajattomaan musiikkikirjastoon - aina. Eli onnistuessaan, tämä varmasti lisää tuoteuskollisuutta - ja edistää konvergenssia. Mutta onnistuminen tietenkin riippuu toteutuksesta. Ja siitä toteutuksesta emme vielä tiedä oikeastaan mitään.

Saimmeko sittenkin demarivetoisen hallituksen

Suomen valtiolle viime viikko oli varsinaista juhlaa. Maailan suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia ilmoitti tuloksensa vuoden toiselta neljännekseltä - ja tulos leväytti haavin auki analyytikoiltakin. Voin kuvitella, että valtiovarainministeriössä tanssittiin ripaskaa. Moinen huipputulos tuo valtiolle erinomaisen suuret verotulot. Mikäli Nokia otti oppia alkuvuoden tulospalkkiosotkuista, tulee valtion kassaan toinenkin joululahja. Jos Nokia päätyy palkitsemaan työntekijänsä, on siinäkin tapauksessa nettohyötyjä verottajan pohjaton kassa.

Ja kun sitä kerran päästiin rahan makuun, päättivät valtiovarainministerit lypsää lisää rahaa vakiolehmiltään: viinan veroa ylös, ja samalla luvattiin nostaa polttoaineiden verotusta.

Melkoinen riemuvoitto Nokian (keskiluokkaiselle?) insinöörille, joka asuu muutaman kymmenen kilometrin päässä työpaikaltaan: (mahdollisista) bonuksista puolet pois, työmatkailua kallistettiin ja viinin hintaa ylöspäin.

Onneksi sentään sairaanhoitajien palkat saatiin kuntoon... vai miten se nyt menikään.

No, jos jotain veroja nostetaan, niin ainahan sitä jotain veroja lasketaan... mitäs niitä nyt olikaan: maatilan saa jättää perintönä jälkipolvien riesaksi ilman verottajan väliin tulemista - hyvä. Niin, ja onkos se niin, että perinnöstä ei tarvitse maksaa veroja kuin 20 000 euroa ylittävältä osalta. Harmi, ettei perintöä jaeta joka kuukausi.

Kukas siellä hallituksessa oikein istuukaan? Kokoomus ja Keskusta - vai demarit?

IPhone vastaan Nokia

Mikäs sen mielenkiintoisempaa keskustelua kuin Applen Iphone. Me eurooppalaiset saamme tätä herkkua odotella vielä jonkin aikaa, mutta se ei mediaa hidasta. Hypetys jatkuu entisenlaisena ja kyllähän Apple on palstatilansa ansainnut.

Tänään luin Talouselämän websivuilta artikkelin missä (mielestäni) vähäteltiin hieman Applen saavutusta Iphonella. Applen ilmoituksen mukaan se myi ensimmäisen parin päivän aikana (niin PÄIVÄN) noin 270 000 Iphonea. Talouselämän artikkeli keskittyi vertaamaan tuota lukua Nokian globaaleihin myyntivolyymeihin. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että ao. vertailu on kaikkea muuta kuin relevantti. Ei Apple (vielä) kilpaile Nokian kanssa matkapuhelinmarkkinoista, mutta älypuhelinmarkkinoista kylläkin. Iphone on kohdistettu juuri samaan segmenttiin mihin Nokian Multimedia -yksikkö suoltaa omia "multimediatietokoneitaan". Eli jos Iphonen ja Applen suoritusta haluaisi vertailla oikeudenmukaisesti "apples with apples" (heh.... tässä pitäisi varmaan sanoa apples with nokias), niin viivalle asetetaan Nokian lippulaiva N95 sekä Applen matkapuhelinuutuus Iphone. Näiden välinen vertailu antaisi kenties paremman kuvan siitä mitä Apple on saanut Iphonellaan aikaan. Nokia julkaisee tuleksensa ilmeisestikin ensi viikolla, mutta tuotekohtaisia myyntilukuja ei taida julkisuuteen päästä. Eli tämä vertailu voidaan tehdä vain spekulatiivisilla numeroilla (Nokian suhteen).

Vaikka Nokia on meille suomalaisille ylpeydenaihe, ei meidän varmstikaan kannata työntää päätä pensaaseen ja toivoa, että kukaan ei huomaa mitä maailmalla tapahtuu. Sen lisäksi, että amerikkalaiset osaavat selvästi markkinoinnin jalon taidon, pitää tuossa tuottessakin olla jotain merkittävää. Ja kuten sanottu, julkisuuteen vahvistetu (tuo 270 000 myytyä Iphonea) on todella huima luku. Uskon, että mikä tahansa matkapuhelinvalmistaja olisi valmis vastaanottamaan melkein mille tahansa tuotteelleen Iphonen myyntiluvut.