perjantai 12. maaliskuuta 2010

TV lupa vastaan Mediamaksu

Viime viikkojen ehkä kuumin puheenaihe on ollut TV luvan suunniteltu seuraaja, eli Mediamaksu (tai YLE vero), tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. YLEn rahoituksen malli on ollut hakusessa viime vuosina, ja ihmisten tyytymättömyys TV lupamaksuun, sen suuruuteen ja rahalle saatuun vastineeseen on ajanut ihmiset lopettamaan lupamaksun maksamisen. YLE:llä on kuitenkin tärkeä yhteiskunnallinen rooli, mitä luultavasti kukaan ei kiellä. Tämän konfliktin ratkaisemiseksi perustettu työryhmä teki jokin aika sitten ehdotuksen miten YLEn toimintaa tulisi jatkossa rahoittaa. Pähkinänkuoressa ehdotus on, että
  1. TV lupamaksusta luovutaan
  2. YLEn rahoitus hoidetaan Mediamaksulla, mikä peritään kaikilta kotitalouksilta, riippumatta käytetäänkö taloudessa YLE:n palveluita vai ei
  3. yli 400 000 euron liikevaihdon omaavat yritykset maksavat myös mediamaksun - ja vielä kolminkertaisena
Kuten arvata saattaa, ehdotus aiheutti voimakkaita reaktioita kansalaisissa. Alunperin mediamaksun oli tarkoitus astua voimaan 2012 vuoden alusta, ja ensimmäiset arviot sen suuruudesta olivat noin 175 euroa. Viime viikolla summa arvottiin jo parikymppiä korkeammaksi, eli n. 195 euroon.

Tällä viikolla lisäkohun asiassa aiheutti se, että viestintäministeri Linden päätti lykätä mediamaksuesitystä seuraavalle eduskunnalle. Tämän kansa otti vastaan riemuiten, mutta oppositio (ja YLEn toimiva johto) kritisoi Lindenin päätöstä voimakkaasti.

Noniin, siinä siis tausta tällä postaukselle. Jos jaksoit lukea näin pitkään, niin hyvä. Nyt alkaa mielenkiintoinen, mutta raskaslukuinen osuus.

Aloin tämän kohun keskellä miettiä, että mistä tässä oikein kuhistaan? Miten YLE:n kustannukset jatkavat nousuaan, vaikka muu maa kieriskelee laman kourissa? Jos mediamaksuun päädytään, niin mikä olisi ihan oikeasti se realistinen taso tuolle maksulle? Muutenkin minua kiinnosti YLEn keräämien rahojen määrä ja kehitys.

Suuntasin tutkimuksissani luonnollisesti Wikipedian (linkkejä lopussa) ääreen. Lisäksi käytin hieman tilastokeskuksen tilastoja hyödykseni, sekä muutamaa muuta tietolähdettä. Koska nyt on vuosi 2010 vasta alussa, ei täydellisiä tilastoja vielä ole saatavilla tältä vuodelta, niinpä tarkasteluni perustuu vuoden 2009 lukuihin.

Vuonna 2009 oli tv ilmoituksen tehneitä talouksia n. 1.9 miljoonaa. TV luvan suuruus oli vuonna 2009 224.30 euroa. Näistä luvuista YLEn kassaan kolahti yhteensä noin 427 miljoonaa euroa.

TV luvan maksajien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2004 lähtien, jolloin 186.60 euron hintaista lupaa maksoi n. 2 miljoonaa taloutta. Näistä YLE:n kassaan kolahti tuolloin n. 374 miljoonaa euroa.

TV lupamaksu on noussut vuosien 2004-2009 välillä keskimäärin 5.3 prosenttia vuodessa. Vertailuksi inflaatio on kyseisinä vuosina ollut keskimäärin 1.55%.
Luvan maksajien määrä on vähentynyt puolestaan noin yhden prosentin vuodessa. Näistä laskemalla YLEn lupamaksuista kuittaamat rahat ovat nousseet noin 3 prosenttia vuodessa. Tämä siis huolimatta siitä, että luvanmaksajien määrä on vähentynyt.

Lupamaksujen lisäksi YLE on saanut rahoitusta mm. myymällä osuutensa Digitasta. Käsittääkseni myös kaupalliset kanavat maksavat jotain maksuja YLE:lle. Mutta jätetään nämä rahat tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Wikipedian mukaan Viestintävirasto arvioi, että jopa 200 000 television katsojaa jättää lupamaksun maksamatta. Tulkitsen, että 200 000 tarkoitetaan talouksia, ei ihmisiä. Käyttäen näitä erinäköisiä lukuja ja yhdistäen sen Suomen väkiluvun kehitykseen viimeisen kymmenen vuoden aikana päädyn seuraaviin suureisiin vuonna 2009.
  1. Suomessa on 2.1 miljoonaa kotitaloutta
  2. kussakin kotitaloudessa on keskimäärin 2.54 ihmistä
  3. Suomen väkiluku kasvaa noin 0.33% vuodessa
  4. TV luvan (tai Mediamaksun) odotettavissaoleva vuosikorotus on noin 3 - 3.5 prosenttia (perustuen kolmen viimeisen vuoden keskimääräiseen korotukseen)
  5. TV lupailmoitusten määrä laskee noin 1.5 prosenttia vuodessa
Lisäksi teen olettamuksen, että tuo mediamaksu tulee noudattamaan samaa hintakehitystä kuin TV lupamaksu. Koska vuoden 2012 mediamaksu olisi 195 euroa, niin taaksepäin laskemalla tuo samainen mediamaksu olisi tänä vuonna 183 euroa (mikäli mediamaksua alettaisiin perimään jo tänä vuonna). Viime vuonna mediamaksu olisi ollut 176 euroa.

2010 2012 2013
Lupamaksu 231 € 248 € 256 €
Lupamaksukertymä432 M€ 451 M€ 460 M€
Mediaumaksu 183 € 195 € 202 €
Mediaumaksukertymä 385 M€ 414 M€ 430 M€
Kertymien erotus 47 M€ 38 M€ 31 M€

Hieman minä ihmettelen, että miksi YLEn toimiva johto(kin) haikailee mediamaksun perään... Väkisinkin tulee mieleeni, että tässä väännetään enemmänkin politiikasta, kuin rahasta.

Ainiin - olin unohtaa, että mediamaksua perittäisiin myös yli 400 000 euron liikevaihdon omaavilta yrityksiltä - ja vielä kolminkertaisena. Jotta näiden yritysten maksuilla mediamaksun kertymä olisi sama kuin tv lupamaksun kertymä, pitäisi meillä olla noita maksavia yrityksiä vuonna 2010 86 000, vuonna 2012 riittäisi 64 000 ja vuonna 2013 tarvittaisiin enää 51 000 maksavaa yritystä.

Rahasta ja rahoituksesta keskusteleminen ei ole mielekästä ellei arvioida sitä mihin rahoja käytetään. Sillä ei kuitenkaan tunnu olevan mitään väliä minkään osapuolen kannalta. Argumentoinnissa vedotaan usein "tämänhetkisen palvelutason säilyttämiseen".  Minusta tuntuu välillä, että kukaan ei pysähdy pohtimaan tai arvioimaan mikä YLEn roolin tulisi olla. Pitäisikö YLE:n kilpailla sisällöntuotannossa kaupallisten kanavien kanssa? Kuinka laajaa ulkomainen viihdetarjonta on kohtuullinen? Minkä urheilutapahtumien televisiointioikeuksia YLEn tulisi ostaa? Mikä on YLEn rooli Internetpalveluiden tarjonnassa?


maanantai 4. tammikuuta 2010

Finnarin laukkusuma - osa 5

Finnair on ollut loppuvuoden 2009 kestouutinen. Ensin lentäjien lakko, sitten laukkujen heittelijöiden ulkoistus. Nyt saamme lukea viikottain uutisia kuinka Finnairin laukkujen purkaminen koneista ei tunnu sujuvan entiseen malliin.

Näin sivusta katsojana herää kysymys: Mistä kenkä nyt oikein puristaa? Käsittääkseni laukkujen purkajille annettiin irtisanomissuoja tämän vuolen puolenvälin tuntumaan. Neuvottelut ovat nyt siis ohi, ja rauha maassa. Miksi laukut eivät siis liiku?

Pakosta tulee mieleen, että nyt laukkujen purkajat sabotoivat sekä Finnairia että Baronaa tarkoituksella. On ymmärrettävää, että motivaatio on saattanut ulkoistuksen seurauksena hieman laskea - onhan se kenties piirun verran hienompaa sanoa olevansa töissä Finnairilla kuin Baronassa; mutta ei sen pitäisi niin paljoa vaikuttaa, ettei porukka viitsi töitään tehdä kunnolla.

Kenen puolella mahtaa olla suuren yleisön sympatiat? Jos minulta kysytään, ei minulta irtoa ainakaan kamalasti niskoitteleville työntekijöille. Olen aika varma, että kortistossa on aika paljon väkeä jotka rupeaisivat heittelemään laukkuja intoa puhkuen jos saisivat vain mahdollisuuden.

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Mikä kotimaisia uutisia vaivaa? (vastaus: huono itsetunto)

Viime päivien kuuma uutinen on luonnollisesti ollut Espoossa ja kauppakeskus Sellossa tapahtunut joukkosurma, tai paremminkin joukkomurha. Kertakaikkisen käsittämätön tragedia, mutta ei siitä sen enempää.

Itse olen pyrkinyt välttelemään aiheen uutisointia mahdollisimman paljon. Olen varma, että seuraavien muutaman kuukauden aikana tästä tragediasta lypsetään uutisissa niin paljon kuin vain mahdollista. Joten lähipäivien aikana tulen varmasti saamaan ihan tarpeeksi tietoa Sellon tapahtumista. Minua ei oikeastaan vaivaa tuo tragedialla mässäily - se on aika luonnollista, koska kyse on todella uutisesta - ja kaikkia koskettavasta sellaisesta.

Se mikä minua näiden tragedioiden uutisoinnissa ottaa päähän kaikkein eniten on se uutisointi missä kerrotaan kuinka kyseinen tragedia on esillä ulkomaiden mediassa. Sellon tapahtumien päivänä Yle oli ensimmäinen jonka näin tätä käsittämätöntä uutisointia tuottavan.

Minä en kertakaikkiaan ymmärrä miksi meille tuotetaan uutisia siitä miten kotimaassa tapahtunut tragedia on uutisoitu ulkomailla. Sitä puhutaan paljon huonosta suomalaisesta itsetunnosta - nämä uutiset ulkomaisesta uutisoinnista on mielestäni suomalaisen huonon itsetunnon manifesti.

Olen pahoillani, mutta mielestäni sillä ei ole mitään uutisarvoa miten nuo Sellon tapahtumat on huomioitu ulkomailla. Se ei ole olennaista tapahtuman kannalta; eikä se ole kiinnostavaa. Se ei ihan oikeasti ole tärkeää miten kotimaan tapahtumia ulkomailla uutisoidaan. Sillä ei yksinkertaisesti ole mitään merkitystä.

Niinpä toivon, että media yksinkertaisesti LOPETTAA moisen uutisoinnin ja keskittyy uutistoimituksissa itse tapahtumaan sen eri kanteilta. Minua ei kiinnosta mitä ulkomailla tästä asiasta kirjoitetaan - minua kiinnostaa se mitä tästä asiasta kirjoitetaan kotimaassa.