tiistai 23. joulukuuta 2008

Verotus on varattomien ongelma

Viime aikoina on muutamassakin verkko julkaisussa paheksuttu sitä, että rikkaat suojaavat varojaan siirtämällä niitä veroparatiiseihin. Näin Suomen verottajan ulottumattomiin lipuu miljoonia, ellei peräti miljardeja. Ja ainoa mitä verottaja voi tehdä on valitella asiaa. Noin suomalaisen kansalaisen näkövinkkelistä tämä on todella harmi, sillä nämä verovarat ovat poissa yhteisestä verokertymästä mikä on pakko täyttää tavalla tai toisella - yleensä kiristämällä keskivertokansalaiseen kohdistuvaa verotaakkaa. Tietenkin yksi vaihtoehto olisi pienentää verokertymän tarvetta leikkaamalla julkisia menoja, mutta Ruotsia ihannoivassa kansankodossa tämä tuskin on mahdollista.

Ihmettelen kuintenkin sitä miksi tästä asiasta kirjoitellaan lehdistössä nyt niin tuomitsevasti. Asiat ovat menneet tällä tavalla pitkään - ellei peräti aina. Raha tulee rahan luo. Varakkailla on riittävästi rahaa suojata omaisuutensa pohjattoman ahneelta verottajalta. Rikas voi palkata asiaan vihkiytyneen lainoppineen suunnittelemaan rahojen sijoituspaikkaa ja tapaa siten, että verottaja ei rahoihin pääse ja että rahoille tulee tasainen ja sopiva tuotto. Se on yksittäiset kansalaiset jotka päätyvät maksamaan nämä sekopäisen korkeat verot.

Ja kyllähän meikäläinen verotus on omaa luokkaansa. Otetaan esimerkki perinnöstä: vanhempasi ovat ansainneet ja säästäneet hieman rahaa kovan työn seurauksena. Tuloista n. 30-40% menee suoraan verottajalle, ja lopuista 60% prosentista vanhempasi ovat maksaneet pakolliset kustannukset ja onnistuneet vielä säästämään hieman. Mikäli säästöt kasvavat korkoa, on verottaja ottanut siitäkin omaan taskuunsa jo n. 30%. Kun vanhemmista sitten aika jättää, saat perintönä heidän säästönsä. Veroprosentti on pienempi kun kyse on läheisestä sukulaisesta, mutta jos perintö tuleekin kauempaa suvusta, on verottajalla nähtävästi siihen suurempi oikeus. Miksiköhän näin....? Kun olet sitten maksanut perinnöstäsi verot pois, voit alkaa harkitsemaan mitä perintörahoillasi teet... Jos sijoitat rahat ruokaan, verottaja ottaa siitä taas 20%. Mikäli ostat vaikka auton, ahmii verottaja rahoistasi yli puolet. Kukapa sen rahan olisi paremmin ansainnut kuin verottaja.

torstai 18. joulukuuta 2008

Asiakas on taas arvossaan

Joulu on taas tulossa ja kuluttajat pitää saada ostoksille. Talousuutisoinnin (ja ehkä jopa yleisen taloustilanteen) innoittamina osa kaupoista on aloittanut alennusmyynnit jo näin joulua ennen, jotta saisivat ihmiset ostoksille nyt, eikä tammikuussa, tai kenties ei koskaan. Kuluttajana tämä kuulostaa ihan hyvältä, joskaan niistä tuotteista mitä minä olen ostamassa jouluksi, ei juurikaan ole alennuksia näkynyt. Toinen epäonni minulla on käynyt siinä, että olen ostanut suurimman osan joululahjoja jo marraskuussa - täyteen hintaan tietenkin.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö heikkenevän talouden aattona on sähköpostin määrä. Olen viime viikkojen aikana saanut kymmenkertaisen määrän ostokehoituksia, muistutuksia ja tarjouksia sähköpostiini. Kyse ei suinkaan ole siitä, että olisin nyt liittynyt uusille postituslistoille. Ei, vaan nyt on myyjiä yhtäkkiä alkanut kiinnostaa edullinen myyminen ja aktiivinen markkinointi. Mikään ei ole niin halpaa markkinointia kuin sähköpostimarkkinointi. Niinpä postia tulee viikottain, ellei peräti päivittäin, erilaisilta kauppiailta joiden kanssa en muista asioineeni vuosiin. Sama ilmiö EI ole esiintynyt aikaisempina vuosina.

Vuosi sitten olisin halunnut asennuttaa autooni webasto -lämmitysjärjestelmän. Tuolloin lähestyin muutamaa asennuksia suorittavaa yritystä (täällä Tampereella) sähköpostilla. Kysymykseni tuolloin kuului: asennatteko minun automerkkiini webastoja, millaiset jonot heillä on ja paljon laite+asennus maksaa. Tuolloin en saanut yhtään vastausta.

Täytyy katsoa tänä talvena uudestaan josko rahani kelpaisivat nyt webastojen asentajille; vai vieläkö on niin kova vauhti, ettei tarvitse asiakkaille edes vastata; elleivät he vaivaudu tiskille kysymään.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Kaksinaamainen Helsinki

Nyt tarjoaa Helsingin kaupunki mustaa huumoria koko rahalla. Eilen uutisoitiin (taloussanomissa) kuinka Helsingin kaupunki uhkaa siirtää Nordealta miljoonia euroja lainoja muualle, kun Nordea on ilmoittanut / varoittanut nostavansa yrityslainojen marginaaleja. Nordea tavoittelee 0.5 prosenttiyksikön marginaalienkorotuksia. Näyttäisi siltä, että Nordea on tällä hetkellä ainoa pankki joka on lähtenyt nostamaan marginaalejaan. Jos historiasta voi mitään oppia, niin lienee vain ajan kysymys koska muutkin Suomessa toimivat pankit ilmoittavat samankaltaisista marginaalinkorotuksista.

Mutta palataan itse asiaan: Helsingin kaupunki on siis tohkeissaan ja tomerana ilmoittanut, että mikäli korotukset otetaan käyttöön, siirtää Helsinki miljoonia euroja lainoja johonkin toiseen rahalaitokseen. Helsinki perustelee (ja hakee moraalista tukea) tiukkaa linjaansa sillä, että marginaalien korotus pitäisi siirtää suoraan vuokra-asumisen hintaan, sillä lainoja on otettu juuri vuokra-asumista ja -asuttamista varten. Tämän uutisen perusteella varmasti kaikkki suomalaiset tuomitsivat Nordean ilkeänä ja pahana pankkina, joka haluaa vain köyhien kaupunkilaisten viimeisetkin rahat.

Mutta tämä komedia(?) ei päättynytkään eilisiin uutisiin. Tänään Helsinginsanomat uutisoi kuinka Helsingin kaupunki aikoo korottaa vuokratonttiensa vuokria. Ja kuinka ollakaan, nämä korotetut vuokrat tulevat siirtymään vuokratonteille rakennettujen taloyhtiöiden yhtiövastikkeisiin.

Tästä Helsingin kaupungille 10 pistettä julkisesta toilailusta.

tiistai 25. marraskuuta 2008

Huonosti ajoitettu ahneus

Jokainen aikaansa edes vähän seuraava kuluttaja ja yrittäjä on varmasti törmännyt uutisiin talouden hiljenemisen suhteen. Muutos on ollut haistettavissa jo viime keväästä (mm. hiljentyneen asuntokaupan seurauksena) mutta todelliseksi kriisiksi talouden haasteet ovat nousseet tämän syksyn aikana. Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt rahoituskriisi on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan. Syynä epidemiaan on ollut rahoitusliikkeiden tapa paloitella riskiluottoja johdannaisiin ja niiden myyminen halukkaille ostajille. Voittoa tavoittelevat sijoitusinstituutiot ovat puolestaan ostaneet roskan arovisia luottoja - ja tässä nyt ollaan. Kevään ja kesän aikana talous kuumeni totaalisesti ja tämä näkyi mm. polttoaineiden hintojen nousuna, ruuan hinnan nousuna; oikeastaan kaiken reiluna hinnannousuna - ja sitä kautta inflaationa. Myös palkkoja nostettiin reilusti vuosi sitten.

Nyt pitäisi olla kuitenkin kaikille selvillä, että taloustilanne on muuttunut. Keväällä uutisoitiin paljon mm. työvoimapulasta ja osaajapulasta. Syksyn työllisyysuutiset ovat keskittyneet rummuttamaan irtisanomisia ja yt neuvotteluita. Lainaraha on kallistunut ja ihmiset ovat vähentäneet kuluttamista ja alkaneet säästämään pahan päivän varalle. Ollaan käytännössä huononlaatuisessa noidankehässä missä kulutuksen ja kysynnän väheneminen johtaa työvoiman vähentämistarpeisiin, mikä taas puolestaan johtaa kysynnän vähenemiseen. Siitä huolimatta, että raaka-aineet ovat halventuneet maailmalla tuntuu yhä löytyvän yrityksiä jotka uskovat, että heillä on mahdollisuus ja tarve nostaa hintoja. Ilmiö on havaittavissa mm. ruokakaupassa, joissain palveluissa ja pankeissa. Nyt pitäisi selkärankaa löytyä niin kuluttajilta kuin yrittäjiltäkin. Hintojen nostaminen tässä taloudentilanteessa ei tule johtamaan positiiviseen tulokseen; eli voittojen kasvamiseen, vaan se tulee pakostikin kääntymään yrittäjiä vastaan. Tämäkin on jo nyt havaittavissa; hintojen noususta on seurannut mm. se, että ihmiset ostavat halvempia elintarvikkeita. Kalliiimmat elintarvikkeet, joiden hintoja on nostettu, jäävät hyllylle. Valitettavaa on tietenkin se, että kuluttajat maksavat hyllyyn vanhenevat ruuat ostettujen tuotteiden hinnoissa; mutta ei tästä kutistuvasta markkinasta riitä lisärahaa myyjällekään.

Kohta on edessä työmarkkinaneuvottelut ja palkkakeskustelut. Saa nähdä onko minkään alan liitoilla rohkeutta olla vaatimassa reiluja palkankorotuksia, silläkin uhalla, että palkankorotukset johtavat irtisanomisiin ja/tai lomautuksiin. Mielestäni nyt pitäisi myös työntekijöiden pystyä suhtautumaan omaan toimeentuloonsa ja palkkaansa hieman talkoohengessä. Palkankorotusvaatimukset jäihin, hinnankorotukset jäihin, kulutus takaisin normaalille tasolle ja sitä kautta Suomi vähintään taloudelliseen nollakasvuun - mielellään tietenkin positiiviseen kasvuun.

Ainakin minun on vaikea kuvitella, että tästä taloudellista haasteesta tullaan selviämään ilman yhteistyötä, malttia ja pientä talkoohenkeä.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Moraalin kääntöpiiri, osa 2

Toisaalta, en ole ihan vakuuttunut kulkeeko tuo mainitsemani moraalin kääntöpiiri Helsingin etelä- vai pohjoispuolella. Laskeuduttuamme sunnuntaina myöhässä Helsinkiin - ja odotettuamme matkatavaroita reilut puolituntia, oli aika hakea auto parkkihallista ja ajella kotia kohti. Painelin kotimaanterminaaliin, sillä auto oli parkissa lomaparkissa P3. Maksoin pysäköinnin kotimaanterminaalin tuloaulassa automaatissa. Noin neljän päivän pysäköiminen maksoi 55 euroa.

Rehellisesti sanottuna, 55 euroa noin neljästä vuorokaudesta (muutaman tunnin yli neljästä vuorokaudesta) tuntuu VARASTAMISELTA sekin. Eli ehkä sitä moraalin kääntöpiiriä pitäisi lähteä etsimään Helsingin pohjoispuolelta.

Moraalin kääntöpiiri

Vietin viime viikon lopun ja viikonlopun (siis keskiviikosta sunnuntaihin) Italiassa. Edellisen kerran vierailin saapasmaassa varmaan 20 vuotta sitten, tuolloin Sisiliassa. Nyt matkakohteena oli pohjoinen, itsetuntoinen ja muodikas Milano. Oman vierailuni perusteella ainakin muodikas on adjektiivi jonka olen valmis Milanoon liittämään. Kaikenkaikkiaan Milano on hieno paikka. Suosittelen.

Mutta, siinä missä ensimmäisellä Italian matkallini minulta yritettiin huijata CD levyn verran rahaa, myymällä minulle vain tyhjät kuoret, ei tälläkään kertaa säästytty ilman kommelluksia. CD levyn sain takaisin aikoinaan kun ryntäsin takaisin levyn myyneeseen kauppaan ja vaatimalla vaadin joko rahoja tai levyä. Sain levyn. Tällä kertaa ei käynyt yhtä onnellisesti. Savuttuamme iltasella Milanoon, ajoimme linja-autolla keskustaan. Sieltä oli hotellille matkaa vielä vajaa viisi kilometriä, joten tarvitsimme jatkoyhteyttä varten menopelin. Metro olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta koska kaupunki ei ollut tuttu, tuntui taksi paremmalta vaihtoehdolta. Niinpä saimme keskusasemalta taksin sujuvasti. Hotellille päästyämme, kysyin hintaa ja taksikuski heitti: 20 euroa. Mietin mielessäni, että olipa helvetin kallista, mutta maksoin mukisematta, sillä olin väsynyt enkä tiennyt varsinaista hintatasoa. Myöhemmin hotellissa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kuski huijasi minulta noin 10 euroa. Eipä tuo menetetty raha minua harmittanut. Mutta se kiukutti, että joku käytännössä katsoen oli sitä mieltä, että hänellä on lupa varastaa minulta 10 euroa. Maksan tuon 10 euroa mielelläni esim juomarahoina, jos olen saanut hyvää palvelua. Mutta tuo viiden kilometrin taksimatka ei ollut sen arvoista, että olisin 10 euroa juomarahaa antanut.

Harmistuneena jäin vain miettimään, että missä kohtaa maapallolla, päiväntasaajan pohjoispuolella kulkee moraalin kääntöpiiri. Siis se kääntöpiiri minkä pohjoispuolella varastaminen ei ole hyväksyttävää, mutta minkä eteläpuolella toisen rahojen varastaminen; tai luvaton ottaminen; on ihan ok. Viikonlopun matkan perusteella voin sanoa, että se kääntöpiiri kulkee ainakin Milanon pohjoispuolella.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Suomalaiset - maailman vanhin kansa

Pari päivää sitten oli lehdissä (ainakin Aamulehdessä) traaginen uutinen pariskunnasta, jonka ruumiit löydettiin vantaalaisesta asunnosta.

Uutisen järkyttävyyden lisäksi, Aamulehden artikkelissa pisti silmään toinenkin seikka: Pariskuntaa tituleerattiin keski-ikäiseksi pariskunnaksi. Jutun mukaan sekä mies että vaimo olivat 54 vuotiaita.

Tämä tuntuu hieman erikoiselta, sillä jos 54 vuotias lasketaan vielä keski-ikäiseksi voisi luulla, että suomalaiset eläisivät keskimäärin 108 vuotiaiksi. Melkein kehtaisin väittää, että Suomessa ei yli kymmentä 108 vuotiasta elä tälläkään hetkellä.

No joo, pilkunniistämistä, mutta sallitaan se näin maanantaina.

perjantai 31. lokakuuta 2008

Talouden asialla

Viime päivät ovat olleet taas jännittäviä talousrintamalla. Pörssikurssit ovat enimmäkseen nousseet, jyrkän alamäen jälkeen tietenkin. Kehtaisin melkein väittää, että vielä tullaan alas, ennen kuin varsinainen tasainen nousuvaihe alkaa.

Taloussoppaa ovat hämmentäneet kuitenkin erityisesti Suomen eturivin poliittiset vaikuttajat. Ensin eduskunnan puhemies Sauli Niinistö spekuloi, josko hallituksen kannattaisi lykätä verojen alentamista myöhempään. Niinistön suurin huoli oli siinä, että veroale ei päätyisi takaisin kulutukseen, vaan ennemminkin sukanvarteen. Ja sukanvarressa se raha ei pidä kotimaista taloutta liikkeessä. Niinistön kommentit eivät tietenkään olleet mieluisia hallitukselle, tai kuluttajille, jotka ovat ehkä odottaneet jo luvattuja veronkevennyksiä.

Paavo Lipponen avasi keskustelua myös omalta puoleltaan, ja oli avoimesti sitä mieltä, että ruuan ALV:n alentaminen on rahan heittämistä roskakoriin.

En ole ihan varma olenko Niinistön kanssa samoilla linjoilla, sillä kuluttajana sitä kovasti aina toivoo, että rahaa jäisi enemmän kuukaudessa omiin tarpeisiin. Mutta Lipposen ajatuksiin on helppo yhtyä. En niinkään ole ruuan hinnan alentamista vastaan, mutta olen täysin varma siitä, että kaikki ALV:hen kohdistuneet kevennykset päätyvät kaupan pohjattomaan kassaan, eikä suinkaan kuluttajan kukkaroon. Kaupan ala varmasti lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista... veroale päätyy heidän mukaan kuulemma lyhentämättömänä ruuan hintaan. Näin ehkä tänä vuonna, mutta mitenkä on ensi vuonna. Toisaalta ruua hinta on noussut viimeisen vuoden aikana niin paljon, että sitä voisi melkein pitää jo ennakkokorotuksena kaupan alan toimesta. Näin kauppa käärii paremmat tuotot riippumatta veroalesta. Mutta minulla ei ole epäilyksiä kaupan ahneuden määrästä. Jos veroa alennetaan, hinnat nousevat jollain verukkeella parin vuoden aikana sellaiselle tasolle, että ALV:n alennuksesta on jäljellä enää katkerat muistot.

Yksi viime viikon mielenkiintoisimmista uutisista oli kuitenkin Suomen pankin tilastot siitä, että asuntolainoja haetaan ja myönnetään entiseen tahtiin. Mikäs tässä nyt niin mielenkiintoista on? No tietenkin se, että samaan aikaan kiinteistövälittäjät kertovat, että asuntokauppa on käytännössä katsoen pysähtynyt. Eli näitä kahta tiedonlähdettä vertailemalla saa varsin ristiriitaisen kuvan talouden tilasta. Toisaalta asuntolainoja nostetaan kiihtyvään tahtiin, mutta asuntokauppoja tehdään merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin. Voisi kuvitella, että ihmiset käyvät nostamassa pankista asuntolainaa, mutta laittavat sen esimerkiksi sukanvarteen (pankkitilillehän rahaa ei uskalla laittaa :-)

torstai 23. lokakuuta 2008

Nyt on polttoaine ale!

Polttoainealan edustajat ovat taas tiedotusvälineissä kertoneet, että polttoaineen hinnanpudotus on nyt ohi, ja polttoaine on löytänyt sen tason millä sitä voidaan vielä myydä ilman tappioita. Nyt siis varoitellaan siitä, että vaikka öljyn hinta putoaa, ei pudotusta enää meinata siirtää polttoaineiden pumppuhintoihin, vaan erotus menee myyjän taskuun.

Tänään 95:sta saa noin 1.3 eurolla ja dieseliä 1.15 eurolla. Itsekin iloitsi kun näki, että dieseliä saisi jo 1.15 eurolla. Mutta sitten aloin miettimään... Ostin diesel autoni noin kaksi vuotta sitten (vähän yli). Muistan elävästi alkuaikoina tankanneeni noin 50 litraa suunnilleen 45 eurolla... Helppo, peruskoulutasoinen, laskutoimitus antaisi ymmärtää, että polttoaineen hinta olikin vain 0.92 euroa / litra. Ei suinkaan 1.15 euroa / litra.

Mitä sitten on tapahtunut? Ensinnäkin valtio päätti viisaudessaan rokottaa diesel polttoainetta lisäverolla, jonka suuruus oli muistaakseni noin 6 senttiä / litra. Lisäksi voidaan arvioida, että mm. palkkakustannukset ovat nousseet noin 8% verrattuna kahden vuoden takaiseen. Hievenen yksinkertaistetut laskutoimitukset antaisivat ymmärtää, että vertailukelpoinen dieselin hinta olisi ehkä noin 1.06 euroa. (0.92+0.06)*1.08 = 1.058.

Eli mikäli öljyn hinta putoaa noin kahden vuoden takaiselle tasolle, ei pitäisi olla kohtuutonta odottaa dieselin hinnan laskevan noin 1.06 euroon litralta, ellei joku sitten vedä välistä hieman ekstraa. Mainitaan tässä vielä se seikka, että uutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että euro on palannut noin kahden vuoden takaiselle tasolle suhteessa dollariin. (näin hintaeroja on vaikea selittää dollarin vahvistumisella, sillä samanhintaisella dollarilla on saanut dieseliä pari vuotta sitten hintaan 0.92 euroa / litra).

Se mikä öljyalan selityksissä on aina erikoista, on se, että hinnan muutoksia ei perustella yhdenmukaisesti. Välillä vedotaan öljyn hintaan, välillä jalostamoiden hintoihin, välillä euron suhdetta dollariin, toisinaan selitys on yhdysvaltojen öljyvarantojen alhainen taso.

Olisi mielenkiintoista, jos joku viisas (ja sinnikäs) viitsisi tehdä "ruumiinavauksen" polttoainelitralle. Eli kaivaa ihan rehellisesti mistä hinta oikein muodostuu, ja mitkä seikat siihen sitä kautta ihan oikeasti vaikuttavat.

Onneksi vielä pystyn kulkemaan pyörällä, joten minulle on lähes yhdentekevää mihin hintaan polttoainetta myydään. Öljyn tuottajat ja myyjät voivat mielestäni syyttää vain itseään alenevasta kysynnästä ja sitä kautta alenevista hinnoista ja toivon mukaan alenevista tuotoista.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Kuolemaantuomittu digitaalinen musiikkikauppa

Sunnuntain ratoksi surffailin Youtubessa kuuntelemassa kotimaisia musiikkivideoita, mitä lakia- ja poliisiapelkäämättömät kansalaiset ovat sinne ladanneet. Kopiosuojatun musiikin lataaminen on kertakaikkiaan edesvastuutonta ja moraalitonta... tai jotain sinnepäin. No, nyt on tämäkin teko tuomittu, joten voin jatkaa tarinaa itse aiheesta.

Tämän tarinan opetus levy-yhtiöille on, että minä, kuluttaja, päädyin ostamaan useita kotimaisia CD levyjä vain siksi, että kyseisen orkesterin musiikkia oli joku rikollinen despootti ladannut youtubeen.

Noita moraalittomia videoita katsellessani törmäsin Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -orkesterin satunnaisiin livetaltiointeihin. Valitettavasti en löytänyt yhtään heidän virallista musiikkivideota, vaikka tiedän sellaisia olevan olemassa. Videoiden katselu kuitenkin muistutti minua siitä, kuinka helvetin hyvä orkesteri tuo keskiolutjazzia soittava bändi on. Tässä kohtaa tietenkin kuuluu mainita, että olen kuunnellut kyseistä orkesteria heti ensimmäisestä pitkäsoitosta lähtien (niinkuin kaikki :)

Jostain syystä bändi oli kuitenkin jäänyt unholaan ja minulta oli jäänyt ostamatta uusimmat levyt. Päätin, että nyt olisi hyvä tilaisuus päivittää levykokoelma ajantasalle ja ostaa puuttuvat levyt (neljä studioalbumia). Vaihtoehtoja päivittämiseen tietenkin oli:
  1. avata bittorrent sovellus ja etsiä josko levyt löytyisi jostain torrenteina.
  2. avata joku p2p sovellus ja tarkistaa josko levyt löytyisi jostain vertaisverkosta
  3. painella verkkokauppaan ja ostaa fyysisesti levyt (vaikka luultavimmin kuuntelen levyjä mp3 muodossa joko matkapuhelimen soittimella, tai Ipod touchilla.)
  4. navigoida johonkin useista digitaalisista musiikin verkkokaupoista ja ostaa levyt valmiiksi mp3 formaatissa
Päädyin kuitenkin vaihtoehtoon kolme, ja tilasin kaikki neljä levyä cdon.com -palvelusta. Hintaa koko tilaukselle tuli 36 euroa, kotiinkuljetettuna. Maksun päädyin suorittamaan luottokortilla, koska laskulla noin suurta ostosta ei pysty cdon:ista tekemään.

Homma hoidettu parissa minuutissa. Nyt vain odotellan levyjä.

Selailua jatkaessani päädyin myös mtv3:n digitaaliseen musiikkikauppaan. Siellä nuo levyt olisi ollut valmiiksi digitaalisessa muodossa, mutta paketoituna johonkin (luultavasti windows media drm) kuluttajan oikeuksia polkevaan drm teknologiaan. Suurimman järkytyksen kuitenkin koin, kun katsoin digitaalisten kappaleiden hintoja. Siellä haluamani levyt olivat myynnissä hintaan 12.5 euroa / levy. Cdon.com möi samat levyt, fyysisinä kopioina, ilman kopiosuojauksa hintaan 8 euroa / levy.

Sanokaa minun sanoneen, muttä tämä drm suojattu musiikkikauppa on tuomittu kuolemaan. Ja toivon, että se pääsee pikaisesti kärsimyksistään.

On muuten mielenkiintoista, että mtv3 ei ole rajoittanut ostamista vain yhteensopiviin tietokoneisiin. Käytän Linux käyttöjärjestelmää, enkä siten pysty missään olosuhteissa kuuntelemaan windows media DRM suojattua musiikkia. Verkkokauppa pystyisi (halutessaan) selvittämään käyttäjän käyttöjärjestelmän, ja antaa varoituksen käyttäjälle, että hän ei pysty käyttämään kauppaa. Sen sijaan mtv3:n kauppa näytti olevan täysin käytettävä myös minulle. Jos olisin ostanut sieltä musiikkia, olis mtv3 saanut rahansa, ja minä olisin saanut muutaman kymmenen megatavua kovalevyn täytettä.

Asuntojen hinnat romahtamaisillaan?

Viime viikkojen kuumin puheenaihe on ollut asuntojen hintojen väitetty lasku. Asunnonvälittäjien edustajat ovat vuoronperään olleet lehdistössä esillä toinen toistaan järkyttävimpien tilastojen kanssa. Asuntojen hinnat ovat väitettävästi romahtaneet. Tarkemman lukemisen perusteella hintojen on väitetty laskeneen 5-10 prosenttia. Tätä laskua on tituleerattu romahduksena. Olisi kiva tietää mikä on romahduksen vastakohta? Räjähdys? Jos nimittäin 5% hinnan aleneminen on romahdus, niin asuntojen hinnat ovat räjähtäneet viimeiset viisi vuotta. Shokeeraavat otsikot myy.

asuntojen hinnat laskevat vain jos, myyjän maksukyky heikkenee merkittävästi (työttömyys, työkyvyttömyys) tai jos vanha asunto on pakko myydä (kahden asunnon loukku).

Olen pariin otteeseen jo väittänyt, että asuntojen hinnat laskevat vain jos, myyjän maksukyky heikkenee merkittävästi (työttömyys, työkyvyttömyys) tai jos vanha asunto on pakko myydä (kahden asunnon loukku). Lukemani mukaan jopa 38% asuntokauppaa tekevistä ei ole vielä myynyt vanhaa asuntoaan. Jos ihmiset ovat näin hölmöjä, niin hintojen alenemisesta voi syyttää vain itseään.

Tampereen paikallislehdessä on ollut pari juttua kuinka kerrostaloasuntoja saa jo alle 1000 eur/neliö hintaan. Asunnot ovat tietenkin vanhoissa taloissa, kaupungin "ei niin hyviltä" asuinalueilta.

Tänään bongasin kuitenkin oikotieltä ilmoituksen joka sai minutkin vakuuttumaan, että hinnat ovat laskussa. Pohjois-Haagassa, Helsingissä, oli myynnissä kerrostalo kaksio hintaan 144.000 euroa. Hinta ei ehkä sinällän tunnu halvalta, mutta kun katsoo kuinka paljon asunnossa on neliöitä, sitä tajuaa hinnan olevan puoli-ilmainen. Asunnossa on nimittäin 525 m2. Laskukone kertoo, että neliöhinnaksi tulee vaivaiset 274 euroa.
Asunnon huoneet taitavat olla aika suuria, mutta pienellä remontilla tuosta saa varmasti mukavan "20 huonetta+keittiö" -perheasunnon. Uskon, että remontin jälkeenkin neliöhinta jää kohtuulliseksi.

Tämä kannattaisi käydä ostamassa pois pikimmiten ;-)

maanantai 13. lokakuuta 2008

Tallettajien etuja takaamassa

Nyt kun vihdoin pankkikriisi rantautui jossain muodossa kotisuomeen, ehti rahoitustarkastus ja Suomen valtio apuun. Islantilaisen Kaupthing pankin talletussuoja oli alunperin vain 25 tuhatta euroa. Tästä noin 20 tuhatta tuli Islannista (siis ensimmäiset 20 tuhatta) ja loput noin 5 tuhatta euroa Suomen talletussuojarahastosta.

Kaupthingilla oli noin 10 000 suomalaisella talletuksia, ja tallettajien joukossa oli mm. kuntia. Kaupthing haki lisäsuojaa Suomen talletussuojarahastosta 25 000 - 50 000 eurolle, jolloin talletussuoja olisi verrannollisnen muiden Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ja tämähän sopi kaikille... kyllähän tallettajien rahat pitää taata....

Mutta mutta... siinä missä tätä suojan korotusta perusteltiin tasapuolisuudella, voisi sitä yhtälailla miettiä hieman toiselta kantilta. Jos nyt kävisi niin onnettomasti, että Kaupthing joutuisi pyytämään rahaa Islannin talletussuojarahastosta, eikä Islannin rahastolla olisi millä maksaa, seuraisi siitä se, että
  1. ihmiset joiden talletukset Kaupthingissa olivat 20 000 euroa tai alle, menettävät kaiken
  2. ne tahot joilla oli noin 50 000 euroa, menettävät vain tuon 20 000 euroa mitä Islannin valtio ei pysty maksamaan. Näin suuremmat tallettajat menettävät vain 40% talletuksistaan.
Eli tehtiinkö tämä suojan korotus ja tarkistus sittenkään tasa-arvoisuuden nimissä, vai oliko tässä kyse kuitenkin ison rahan tallettajien etujen turvaamisesta, veronmaksajien kustannuksella?

Juu, on tietenkin totta, että pientallettajat ja suurtallettajat molemmat menettäisivät tuon 20 000 euroa. Mutta prosentuaalisesti, pientallettaja menettäisi tässä mallissa 100% talletuksistaan, kun suurtallettajan tappio rajautuisi vain 40 prosenttiin... Ja kyllä, tuon 60% (eli 30 000 euroa) maksaa suomalainen veronmaksaja, ei Islanti.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Jonottaminen on vaikeaa

Suomessa on totuttu jonottamaan. Meillä saa jonottaa joka paikaan; oli kyseessä puhelinpalvelu, pankkiautomaatti, kaupan kassa, elokuvateatterin lipunmyynti, julkiset vessat, ... joka paikkaan jonotetaan.

Mutta huolimatta siitä, että jonot ovat meillä arkipäivää, ja kaikki inhoavat jonottamista, ei meillä kaupoissa silti ole otettu käyttöön juurikaan menetelmiä millä jonotusta saisi ohjattua ja tasoitettua. Meillä asiakkaat valitsevat mille kassalle menevät, ja seisovat siinä jonossa kunnes oma vuoro sattuu kohdalle. Normaalisti jonossa seistessä vilkuillaan viereiseen jonoon ja seurataan kuinka hyvin se vetää. Ja viereinen kassa vetää aina paremmin; ainakin niin kauan kunnes päätetään vaihtaa kassaa. Ruokakaupassa jonon valinta on muodostumassa taiteenlajiksi. Ensin kävellään koko kassarivin ohi, katsotaan onko kassalla harjoittelija vai kokenut kassankäsittelijä. Seuraavaksi tarkastellaan mitä ostettavaa kussakin jonossa muilla asiakkailla on. Vaikka jono olisi lyhyt, kannattaa sitä välttää mikäli jollain asiakkaalla on paljon ostoksia, tai vaatteita. Ja jos käy niin onnellisesti, että jonnekin avataan uusi kassa, rynnätään sinne armottomasti jonon perältä - välittämättä siitä, etät jonossa edessä on ihmisiä jotka ovat jonottaneet jo pidemmän aikaa. Siinä kohdassa ei solidaarisuutta tunneta. Ruokakaupassa jonotuksen järkeistäminen voisi olla vaikeaa.

Vaatekaupoilla sen sijaan ei ole mitään tekosyitä siihen, että jonotus toimii huonosti. Pahimmillaan kaupoissa jonot suunnitellaan niin, että ne tukkivat käytävät. Ja aina osa jonoista vetää paremmin kuin toiset.

USA:ssa lähes kaikissa vaatekaupoissa (ja useissa muissa toimipisteissä, ruokakauppoja lukuunottamatta) on jonottamiseen liittyvä ongelmat ratkaistu varsin helpolla ja pienellä tempulla: Kassarivistölle johtaa vain yksi jono, joka ohjataan tolppien ja nauhojen avulla siten, että se vie mahdollisimman vähän tilaa kaupassa. Lisäksi kaupat ovat lisänneet jonojen varteen pieniä myyntikoreja, mistä voi tehdä viime hetken ostokset siinä jonottamisen lomassa.

Tämä mekanismi varmistaa sen, että jonottaminen ei enää riipu niin paljoa tuurista, vaan kaikki asiakkaat jonottavat suunnilleen yhtä kauan. Vapautuva kassa huutaa aina sen ainoan jonon ensimmäisen asiakkaan asioimaan. Lisäksi jonot eivät muodosta tukoksia kauppaan - ja jonottamisen lomassa on mahdollisuus myydä vielä jotain pientä (kuten ruokakaupassakin kassan vieressä on mm. jäätelöä, pastilleja jne).

Tähän menetelmään olen törmännyt Suomessa VAIN Helsinki-Vantaan lentokentällä. Missään kaupassa tai muussa vastaavassa, ei meillä vain osata järjestää jonoja viisaasti ja tasapuolisesti.

Miksi minä sitten valitan tästä nyt? Muutama päivä sitten satuin kauppaan ja siellä oli pullon palautusautomaateilla ongelmia. Vain yksi automaatti oli käytössä. Tästä seurasi se, että automaatille alkoi syntyä pitkä jono. Siinä noin 10 minuuttia seistyäni (olin jonossa jo sijalla viisi, ja takanani oli toinen mokoma), kun yhtäkkiä toinen automaatti vapautui. Vain muutamassa sekunnissa tuon ainoan jonon perältä juostiin vapautuneen automaatin luo asioimaan - vähät välittämättä siitä, että jonon kärjessä oli reilusti ihmisiä jotka olivat jonottaneet pidempään. Siinä kohtaa tuli taas mieleeni kuinka päin helvettiä meillä jonottaminen on noin keskimäärin järjestetty.

lauantai 4. lokakuuta 2008

Rahan kotimaa - Nokia vastaan Apple

Usein törmää sanontaan, että raha ei tunne kotimaata. Sijoittajat katsovat asioita puolueettomasti, ilman lukkarinrakkautta omaan maan yrityksiin tai tuotteisiin.

USA:n osakemarkkinoita viime aikoina mielenkiinnolla seuranneena uskallan väittää, että sanonnat eivät pidä ihan paikkaansa. Totta on se seikka, että sanontojen pitäisi pitää paikkansa. Vapaassa maailmassa, tuottoja pitäisi pystyä hakea rajoista riippumatta.

USA:n pörsseissä on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että paikalliset (USA, Kanada) osakkeet ovat selkeästi korkeammalle arvostettuja kun vertaa esim Eurooppalaisiin (esim Nokia) osakkeisiin. Viime viikkojen aikana olen pariin otteeseen vertaillut Nokian osaketta muutamiin Nokian kilpailijoiden osakkeisiin. Ensin moitin RIM:in osakkeen olevan suhteettoman kallis verrattuna Nokiaan. Tosin myönnetään, että väitin/uskoin, että Nokian osake on aliarvostettu. Syy tähän johtopäätökseen oli se, että esim Applen osake oli myös erinomaisen kallis verrattuna Nokiaan. Oletin siis, että hintavääristymä koski Nokiaa, eikä välttämättä RIM:iä tai Applea.

RIM:in osakkeen kurssi kuitenkin romahti reilu viikko sitten, ja nyt suhdeluku RIM:in ja Nokian markkina-arvojen välillä on hieman uskottavampi. Viimeisessä merkinnässäni otin vertailukohdaksi Applen ja sen kuinka Nokia vs. Apple market cap suhdeluku oli kovasti Applen suuntaan puolueellisen tuntuinen. Oma väitökseni oli, että Applen osakkeen on tultava alas... ja niinhän siinä on käynyt.

Applen market cap (markkina-arvo) on enää 86 miljardia US dollari. Myös Nokia on laskenut, mutta se on pitänyt arvonsa selvästi Applea paremmin. Nokian markkina-arvo on noin 67 miljardia.

Uskoisin, että ajan kanssa Applen arvo tulee laskemaan lähemmäs Nokiaa.

Jos ajattelee markkinatilannetta ja sitä mitä yritykset tyypillisimmillään edustavat on helppo kuvitella, että Applella on edessä vaikeat ajat, mistä Nokia oman positiointinsa ansiosta saattaa selvitä vähemmällä. Mikäli epävakaisen talouden seurauksena ihmiset muuttavat ostokäyttäytymistään, lienee high-end elektroniikka ensimmäisiä mistä kulutusta vähennetään. Apple on positioitunut hyvin selkeästi kalliimman hintaluokan tuotteisiin. Uskonkin, että Applen tuotteiden kysyntä laskee mikäli talouskasvu jatkaa hidastumistaan. En kuitenkaan usko, että ihmiset lopettavat esim kännyköiden ostamista; yhteydenpito muihin on perustarve, eikä sitä voi lopettaa. Tässä tilanteessa saattaa siis olla, että aikaisemmin high-end tuotteisiin panostaneetkin ihmiset alkavat katsella alemman hintaluokan tuotteita.

Tässä valossa saattaa Nokian uusi kosketusnäytöllinen 5800 music express puhelin tulla mitä parhaimpaan markkinarakoon: sopivan hintainen suurille massoille, ja riittävän hyvä / elegantti jopa teknologialla koreileville kuluttajille.

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Research In Motion (down)

Jokunen viikko sitten spekuloin kuinka Nokian osake tuntuisi olevan kovasti aliarvostettu. Yhtenä syynä aliarvostukseen perustelin Nokian markkina-arvon suhdetta RIM:in (kanadalainen älypuhelinvalmistaja) markkina-arvoon. RIM, jolla on maailman matkapuhelinmarkkinoista ehkä noin 7% osuus (jos sitäkään), oli markkina-arvoltaan jopa 75% Nokian markkina-arvosta. Markkinaosuudestaan varoittanut Nokia pitänee hallussaan koko maailman matkapuhelinmarkknoista noin 38-39%. Älypuhelimissakin markkinaosuus lie jossain 40-50% välimaastossa.

Viime viikolla sitten rysähti - nimittäin RIM. RIM:in osakkeen hinnasta putosi yhtenä päivänä jopa 25% heidän annettuaan myös tulosvaroitus. Yhtenä tärkeimmistä syistä on arvioitu pankkikriisiä ja sitä, että suurin osa pankkiireista ja pörssimeklareista käyttää juuri RIM:in matkapuhelimia. Nyt pankkikriisin seurauksena kymmenettuhannet pankkiirit ja pörssimeklarit saavat potkut.

Nyt RIM:in markkina-arvo on "vain" noin 40 miljardia USD:tä kun Nokian arvo on noin 75 miljardia USD:tä. Vain reilu kuukausi sitten Nokian arvo oli 102 miljardia siinä missä RIM:in arvo oli noin 76 miljardia.

Vaikka ajat ovat huonoja, tuntuu yhä siltä, että Nokian osakkeen hinta on kohtuuttoman alamaissa. Vaikka vertailu RIM:iin on nyt ehkä hieman järkevämpi, on erotus mm. Appleen yhä naurettava. Applen markkina-arvo oli viime perjantaina noin 113 miljardia USD:ia.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Murheellisten laulujen maa

Tänään on taas uutisissa ollut tututtua, nurinaa aiheuttavaa tavaraa. Ensinnäkin öljyalan "lupaama" bensan hinnan alennus kutistui torsoksi, kun bensan hinta ei odotuksista huolimatta laskenutkaan juuri lainkaan. Dieselin suhteen hinnan ei odotettukaan paljoa, sillä dieselin hinnassa bensakauppiaat tulevat ulosmittaamaan käyttövoimaveron aiheuttaman veroedun polttoaineen hinnassa, ennenkuin verotus korjaantuu. Niinpä on odotettavissa, kun dieselin verokohtelu normalisoituu, tulee se maksamaan noin 15-20 senttiä 95:sta enemmän. Sanokaa minun sanoneen.

Toinen herkullinen aihe on tietenkin verkko-ostoksiin liittyvä kuluttajaviranomaisten varoitus. Ihmisten tulee välttä epäluotettavia verkkokauppoja. Viesti on siis, älä osta netissä - älä ainakaan ulkomailta, ja kotimaassakin verkko-ostaminen on aina uhkapeliä. Jep jep.

Ja kirsikkana kakun päällä on veronmaksajien tutkimus, minkä mukaan lisäansioista Suomessa keskimäärin 7% enemmän kuin muualla Euroopassa keskimäärin. Että onnea vain meille suomalaisille - täällä ahkeruus palkitaan.

perjantai 19. syyskuuta 2008

Toimimaton energiatalous

Eilen uutisoitiin, kuinka mm. Summan paperitehtaiden sulkeminen on vähentänyt sähkönkulutusta Suomessa. Metsäteollisuuden kulutus väheni vuoden takaisesta jopa kuusi prosenttia. Ja koko Suomen sähkönkulutuskin laski noin 2.5 prosenttia. Tästä voisi helposti vetää johtopäätöksen, että kun kysyntä laskee, hintojenkin on laskettava. Toimimattoman sähkömarkkinan takia, tilanne todennäköisesti tulee kuitenkin olemaan päinvastainen. Sähköyhtiöillä on vastuu osakkeenomistajilleen tehdä vahvaa tulosta. Tuloskuntoa ei saa rapauttaa se, että kulutus laskee. Menetetyt tulot on saatava jostain, ja melkeinpä ainoa keino mitä sähköntuottajilla ja - myyjillä on, on korottaa hintoja. Näin jatkossa luultavasti tulemme maksamaan enemmän samasta sähköstä.

Lohdutuksena voi tosin sanoa, että Suomi ei ole ainoa maa maailmassa joka kärsii huonosti toimivan energia-alan oikuista. Viime viikolla olin Kanadassa, missä yksi suurimmista uutisista oli USA:n rannikkoa lähestyvä Ike -hurrikaani. Myös Torontossa näki kuinka öljyala on mielivallan ohjaamaa. Samaan aikaan kun raakaöljyn markkinahinta jatkoi laskemistaan, päättivät lähes kaikki Toronton seudun huoltoasemat nostaa kuluttajahintojaan tasan 10 senttiä. Enpä ole räikeämpää esimerkkiä nähnyt hintakartellista. Kyllä se harmitti kanadalaista kuluttajaakin, että bensalitrasta sai maksa 1.35 Kanadan dollaria (eli vähän alle euron).

torstai 18. syyskuuta 2008

IPod touch vikalista

On vähintäänkin mielenkiintoista kuinka paljon kuluttajat antavat Applelle anteeksi. Vanhoina "hyvinä" aikoina Apple voi tehdä melkein mitä vaan, uskolliset seuraajat eivät välittäneet vioista tai ongelmista. Ipodin myötä Applen tuotteet muuttuivat harvojen ja valittujen tuotteista ihan tavallisten kuluttajien tuotteiksi. Vielä tänäkin päivänä aika vähän saa lukea ihmisten valituksista Applen tuotteita kohtaan. Sivulliselle voi jäädä mielikuva, että Applen tuotteet ovat yksinkertaisesti loistavia ja vailla ongelmia.

Totuus kuitenkin on hieman toisenlainen. En kuitenkaan halua väittää, että Applen tuotteet olisivat huonoja. Vielä tänäkin päivänä Ipod touch on hauska käyttää. Haluan kuitenkin korostaa, että hauska ei ole välttämättä sama asia kuin hyvä tai mielyttävä.

Yksi eniten minua kismittävistä ominaisuuksista on maksullinen ohjelmistoversion päivitys. En vieläkään ole taipunut tässä asiassa, enkä ole valmis maksamaan edes vaivaista 10 dollaria siitä, että saan ohjelmitopäivityksen IPodiini. Call me cheap.

Eilen eteeni tuli toinen, jo hieman vakavampi ongelma. Ipod onkin maagisesti paritettu nyt kotitietokoneeni kanssa, enkä pysty siirtämään Ipodiin tallennettuja kappaleita työkoneelleni. Musiikki ei ole DRM rampautettua, vaan minun itseni CD levyiltä rippaamaa musiikkia. Rehellisesti sanottuna tämä on sietämätön ominaisuus. Kyse on vain Applen valitsemasta politiikasta, jolla pyritään pitämään levyteollisuus tyytyväisenä. Minä en vain ole kovin tyytyväinen.

Apple myös lähestulkoon pakottaa rekisteröimään Ipodini heidän palveluun. Muussa tapaukessa tuotteen takuu ei välttämättä ole voimassa. Uskomaton pakotus.

Mikäli haluan laittaa musiikkiini levynkansia, on minun luovutetta luottokorttinumeroni Applelle, vaikka en ole aikeissa ostaa heidän kauppapaikaltaan mitään. Enpä ole tätäkään ehtoa vielä nielaissut.

Itse laitteen kiinteä, vaihtokelvoton akku ei minua häiritse vielä liikaa, toivtaan vain, että akun teho ei heikkene kovin nopeasti.

Itse laitteessa minua on alkanut häiritä musiikkisoittimen äänenvoimakkuuden säätö, joka on huono, väärässä paikassa ja tunnoton. Vastaavasti kappaleen sisäinen kelaus on piilotettu turhan hankalaan paikkaan, ja kontrolli itse on kohtuuttoman pieni. Tarinoiden (suht luotettava taho) laitteen lasi (eli käyttöliittymä) on älyttömän kallis vaihdettava (noin 100 euroa).

Vaikka kosketusnäyttö on hauska hiplattava, ei se ihan oikeasti sovellu kyttöesineeseen kuten kannettavaan musiikkisoittimeen. Minulla soitin on usein taskussa, ja haluan jatkuvasti joko vaihaa soivaa kappaletta tai korjata äänensäätöä. Nämä perusoperaatiot ovat yksinkertaisesti suhteettoman hankalia toimittaa pelkkään kosketusnäyttöön perustuvassa laitteessa. Tehdäksesi kyseiset operaatiot, on sinun aina kaivettava laite taskusta, laitettava virta näyttöön, avattava näytön "näppäinlukko", tehtävä haluttu toimenpide, ja sitten vielä lukittava laite / suljettava näyttö. Ja tähän operaatioon on lähes väkisin käytettävä kahta kättä. Sitä ei siis ihan helposti hoideta pyörää ajettaessa.


keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Ihan kohtuullista coca colaa?

Palasin juuri viikonloppuna lomamatkalta Kanadasta. Mikään ei ole niin rentouttavaa kuin pitää yksi viikko lomaa keskellä syksyä. Tänä vuonna loma sattui hieman aikaisempaan ajankohtaan kuin normaalisti tähtään, mutta hyvä se oli syyskuukin lomailulle.

Kanada on monessa suhteessa hyvin USA:n kaltainen maa. Hinnoittelu, markkinointi ja myynti on hyvin USA tyylistä, joskin ihmiset eivät ole ehkä ihan niin puheliaita, äänekkäitä ja täynnä tyhjyyksiä/latteuksia. Asuimme huoneistohotellissa, missä oli oma jääkaappi. Niinpä kävimme paikallisessa Wal Mart supermarketissa ja ostimme hotellin jääkaappiin virvokkeita. Yksi 12 tölkin pakkaus Diet cokea [coca cola light] maksoi vähän alle 5 Kanadan dollaria. Eurovaluutaksi käännettynä tämä on noin 3.5 euroa (yhdellä eurolla saa noin 1.48 Kanadan dollaria). Eipä ollut limppari kallista.

Eilen kävimme sitten viimein ruokakaupassa täällä kotimaassa. Lielahdessa (Tampereella) olevassa city marketissa hämmästyimme kun näimme 12 tölkin pakkauksen kirsikka coca colaa ja vanilija coca colaa. Kumpaakaan en ole aikaisemmin kotimaisissa kaupoissa nähnyt. Mutta kun näin pakkauksen hinnan, piti ihan hieraista silmiä. Sitten ensin meinasi tulla itku. Se kuitenkin käänty epäuskoiseksi nauruksi. Voisin jopa sanoa, että nauroimme vaimoni kanssa vedet silmissä. Tuo 12 tölkin pakkaus kirsikka coca colaa maksoi 19 euroa. Siis sama pakkaus mikä Kanadassa maksoi noin 3.5 euroa maksoi suomessa 19 euroa. Suomen hinta oli siis lähes 450% kalliimpaa verrattuna vastaavaan hintaan Kanadassa.

Ihan kohtuullista, ainakin minun mielestäni... :-D

tiistai 2. syyskuuta 2008

Öljytynnyri vastaan diesellitra

Raakaöljyn tynnyrihinta on laskenut noin 110 yhdysvaltojen dollariin. Parhaimmillaan hinta on käynyt jo 105 dollarissa. ST1 Tampereen Lielahdessa myy dieseliä hintaan 1.37 euroa / litra. Hmm. noin 40 - 45 dollarin hinnanalennus öljyn tynnyrihinnassa (siis noin 30% alennus) on pudottanut pumpulla dieselin hintaa noin 5 senttiä (mikä on siis ruhtinaalliset 3.5% alennusta).

Lisäksi on vähintäänkin mielenkiintoista miten Lahdessa diesellitran hinta oli noin reilu viikko sitten 1.29 euroa / litra. Olisi varsin mielenkiintoista ymmärtää miksi Lahdessa diesel maksaa noin 7 senttiä vähemmän kuin Tampereella. Molemmat kaupungit ovat sisämaassa, joten polttoaine pitää kuljetta kyseisiin kaupunkeihin maantietä pitkin. Matkaa Lahteen on Helsingistä noin 100 kilometriä, kun Tampereelle matkaa on 160 kilometriä. Vai tuleeko polttoaineet Suomeen Porvoon kautta? Porvoosta Lahteen on matkaa 81 kilometriä, kun matka Tampereelle on puolestaan 210 kilometriä. Ehkä tuo 130 kilometrin matka aiheuttaa tuon seitsemän sentin hintaeron. Vai voisiko olla niin, että tampereella polttoainekauppiaiden ei tarvitse kilpailla, ja hinnat on sovittu jossain muualla?

En viitsi tässä kohtaa edes mainita polttoaineen hintaa Kotkassa, sillä se saisi muut vain itkemään kateuttaan...

Jos nyt pääsisin kysymään hinnan hidasta laskemista öljyalankeskusliiton puheenjohtajalta, tai joltain muulta polttoainekaupan edustajalta, voisin kuvitella kuulevani mm. seuraavia selityksiä
  • pumppuhinta seuraa tynnyrihintaa viiveellä
  • meillä on varastoissa paljon kalliilla ostettua polttoainetta
  • Polttoaineiden hinnat eivät koskaan nousseet öljytynnyrin hinnan edellyttämälle tasolle
  • Eurooppa (ja Suomi) kärsii kroonisesta dieselpulasta
  • polttoaineen hinnassa veron osuus on yli 70%, eikä kauppiaalle jäävässä katteessa ole juurikaan tinkivaraa
  • Hirmumyrsky Gustav aiheuttaa epävarmuutta öljyn hinnassa
  • Hirmumyrskyn laantuminen aiheutti epätasapainoa öljymarkkinoilla
  • Yhdysvaltojen öljyvarannon suuruus ei ole selvä
  • OPEC on vähentänyt öljyn tuotantoa
  • OPEC on lisännyt öljyn tuotantoa
  • Aasian kehittyvät markkinat vetävät polttoaineen markkinahintaa ylöspäin
Siinä nyt muutama selitys mitä minulle on jäänyt mieleeni ainaisista selittelyistä.

maanantai 1. syyskuuta 2008

Koiranpaskasta

Ajattelin nostaa näin syksyn alla keväisen suosikkikeskustelunaiheen esiin, eli koirien jätökset, mitä paskaksi myös kutsutaan. Joka kevät ihmiset valittavat lehtien yleisönosastoilla kuinka vastuuttomat koiranomistajat antavat koiriensa paskoa pitkin jalkakäytäviä ja kävelyteitä. Ja sitten lumien sulettua on kävelytiet hiekan ja paskan peitossa.

Koiranomistajana voin sanoa, että valitus on ihan aiheesta. Kyllä omistajien pitäisi katsoa vähän mihin koiransa sallii sontia. Eikä se sontiminen vielä mikään tragedia ole. Oman koiran kanssa on oppinut, että välillä se on vain parempi antaa koiran tehdä tarpeensa kun se on tullakseen. Ainahan ne voi korjata siitä mukaansa ja laittaa lähimpään roskikseen.

Mutta olen tässä viime päivinä seurannut naapurustossani tapahtuvaa koirien ulkoilutusta... Asun Tampereella, pientaloalueella, missä rivi- ja paritalojen väleissä kulkee kävelyteitä. Jostain täysin käsittämättömästä syystä jopa täälläkin koirien ulkoiluttajat katsovat oikeudekseen antaa omien koiriensa sontia minne vain. Viimeisen parin päivän aikana olen löytänyt koiranjätökset mm. oman paritaloasuntomme pihanurmelta... ja toiset tarpeet taloyhtiömme vieressä kulkevalta kävelytieltä - keskeltä tietä. Enpä Enpä tiedä mitä pitäisi ajatella, paitsi että minun on lähes mahdoton kuvitella minkälainen ihminen antaa oman koiransa sontia toisten pihalle.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö, mihin olen törmännyt on ne vastuuntuntoiset ihmiset jotka korjaavat koirien jätökset kauppojen hedelmäpusseihin ja heittävät ne metsään "maatumaan". Voisiko mitään tyhmempää enää tehdä? Viisaampaa olisi antaa niiden paskojen jäädä siihen tien viereen - siihen ne sentään maatuvat. Korjaamalla kikkareet muovipussiin ja heittämällä muovipussin metsään varmistetaan vain se, että kikkareet eivät maadu luultavasti koskaan.

Ilmeisestikin kaupoissa myytävät biohajoavat Hauska koirankakkapussit ovat kohtuuttoman kalliita. Rulla niitä taitaa maksa reilun euron.

Verotusleikki

Surullista seurattavaa on kotimainen verokeskustelu. Kansanedustuslaitos (hallitus mukaanlukien) pelailee jotain ihmeellistä silmänkääntöpeliä, minkä ainoa tarkoitus on nostaa oman puolueen kannatausta näin kunnallisvaalien alla. Asiaa voisi tarkastella hieman karrikoiden seuraavasti:

  • Ensin markkinajärjestöt sopivat suurista palkankorotuksista.
  • Sitten yritykset siirsivät nousseet palkkakustannukset suoraan kuluttajahintoihin.
  • Sitten valtio nosti polttoaineen verotusta.
  • Pian tämän jälkeen polttoaineen maailmanmarkkinahinta kohosi noin 100%.
  • Polttoaineen verotukseen ei kuitenkaan voinut koskea alaspäin, sillä näin oli sovittu EU kerhossa.
  • Kuljetusala painii kurimuksessa, koska he eivät (vielä) ole onnistuneet kaikki siirtää noussutta polttoaineen hintaa omiin kuljetussopimuksiinsa.
  • Kun tämä onnistuu, nousee kuluttajahinnat lisää.
  • Tämän jälkeen nousi ruuan hinta. Naudan sisäfile maksaa tänä päivänä noin 350 markka / kilo.
  • Kaikenkaikkiaan inflaatio laukkaa jossain 5% nurkilla.
  • Kallis palkkaratkaisu nosti kuntien painetta nostaa verotusta.
  • Nyt hallitus myöntää palkansaajille jopa 50 euron kuukausittaista veronalennusta
  • Toisaalta, suurin osa kunnista tulee nostamaan kunnallisverotusta, joten se siitä 50 eurosesta.
Tässä alkaa kaipailemaan SDP:n ja vasemmiston selvää linjaa: vasemmistovetoisessa hallituksessa verotusta nostetaan reilusti ja avoimesti. Eli ei jää epäselvää jääkö verotuksen muutoksissa plussalle vai miinukselle - SDP pitää huolen, että jäädään miinukselle. Mutta eipä se ole oikeistohallituksenkaan kanssa ihan selvää mihin suuntaan ostovoima kallistuu. Luultavasti se kuitenkin heikkenee.

Kauppojen aukioloajat

Mitähän tästäkin pitäisi ajatella? Eilen uutisten lukija tiivisti koko kauppojen aukioloon liittyvän komiikan. YLE:n uutiset selvensivät tilannetta (seuraava on vapaa lainaus):

Kaupat ovat tänään (siis eilen, 31.08.2008) auki viimeistä kertaa sunnuntaina. Tästä päivästä eteenpäin kaupat ovat kiinni sunnuntaisin seuraavan kahden kuukauden ajan. Seuraavan kerran kaupat saavat olla auki sunnuntaina pyhäinmiestenpäivän jälkeisenä sunnuntaina. Tämän jälkeen kaupat saavat olla sunnuntaisin auki vuoden loppuun saakka, lukuunottamatta isänpäivää.
Hmmm. Onpa harvinaisen selvää ja yksinkertaista.

maanantai 25. elokuuta 2008

Ipod Touch (& Iphone) - suurimmat ongelmat

Olen tässä jatkanut Ipod touch 16GB:n käyttämistä ja laite on tullut entistä tutummaksi. En vieläkään ole löytänyt juurikaan kriittisiä kommentteja Iphonesta... IPod touch on jäänyt selvästi vähemmälle huomiolla, mutta Iphonen ongelmat koskevat usein Ipodia ja päinvastoin.

Eihän suosionsa huipulla paistattelevassa laitteessa voi olla mitään ongelmlia, vai voiko? Ainakin omien Ipod touch kokemusten perusteella, on Applella vielä reilusti parannettavaa (ja samalla rahastettavaa). Tässä muutamia haasteita mihin itse olen törmännyt Ipod touchin kanssa. On tietenkin muistettava, että en ole ostanut 2.0 softapakettia vieläkään - enkä näillä näkymin sitä aio ostaa. Mutta nyt varsinaisiin ongelmiin (suurempiin ja pienempiin):

  1. Takakansi naarmuuntuu. Olen käyttänyt laitetta vain kotioloissa, eikä se siis ole koskaan ollut esimerkiksi taskussa. Kuitenkin laitteen metallinen, kiiltävä takakansi alkaa olemaan aivan naarmuilla. Naarmuuntuminen ei tietenkään haittaa laitteen käyttöä, mutta laitteen "olemus" kärsii selvästi naarmuista.
  2. WLAN. Vaikka wlan toimii aika kivasti, ei se kuitenkaan selviä tyylillä heikosta signaalista. Jos wlan signaali on huono, on laite hidas, eikä se anna vastetta yksinkertaisimmillakaan sivuilla. Jos yhteyspiste (accesspoint) katoaa, ei Ipod touch löydä sitä uudestaan automaattisesti, vaan yhteys pitää käydä määrittelemässä uudestaan käsin.
  3. Akun kesto. Akku kestää kivasti tavallisessa musiikkikäytössä, mutta kunnon wlan käytössä akku tyhjenee silmissä - siis ihan konkreettisesti akun tyhjenemisen näkee silmiensä edessä.
  4. Lämpeneminen. Laite lämpiää WLAN käytössä ärsyttävästi. Ei soitin tulikuumaksi muutu,mutta takakansi on niin lämmin, että sen kädessä pitäminen ei houkuttele.
  5. Vakaus. Iphone on saanut kritiikitöntä kiitosta internet selaamisen helppoudesta ja ihanuudesta. Omat kokemukset ovat olleet vähemmän rohkaisevia. Parhaiten toimivat sivut, jotka ovat keveitä tai optimioituja IPhonelle. (tämä iphonelle optimoiminen on sitten toinen vitsaus, mutta ehkä siitä myöhemmin). Kun käyttelee tavallisia tai runsaasti mediaa sisältäviä sivuja, alkaa selaine kaatuilemaan. Positiivinen asia on tietenkin se, että selain kaatuu aika tyylillä.
  6. Nopeus. Runsaammalla käytöllä alkaa huomaamaan kuinka laite pääosin vain näyttää ja tuntuu nopealta, mutta todellisuudessa se kärsii samoista ongelmista kuin monet muutkin vähän älykkäämmät kämmenellä pidettävät laitteet (esim Nokian älypuhelimet).
  7. Internet sivujen lataaminen. Kuten mainittua, on web sivujen laataaminen usein aika hidasta. Toinen tähän liittyvä ongelma on se, että sivuja ei voi (ainakaan mielestäni) ladata taustalla. Kun siirryt toiselle välilehdelle, jättäen edellisen lataamaan, ei edellinen sivu lataakaan. Sivut tuntuvat lataantuvan vain silloin kun ne ovat aktiivisina.
  8. leikkaa-liimaa. Vaikka kosketusnäyttö toimii aika kivasti, on pidempien tekstien kirjoittaminen inhottavaa. leikkaa-liimaa toiminnallisuus olisi erittäin kätevä ja sen avulla kirjoittaminen nopeutuisi ja helpottuisi selvästi.
  9. Kursorin liikuttaminen. Aina silloin tällöin tulee tehtyä kirjoitusvirheitä. Sen sijaan, että haluaisi kirjoittaa koko sanan tai lauseen uudestaan, olisi kiva käydä korjaamassa vain yksi kirjain tekstistä. Tämä on toki mahdollista myös IPodilla ja Iphonella, mutta kursorin siirtämiseen käytettävä metodi ei ole erityisen helppokäyttöinen tai mielyttävä. Perinteiset nuolinäppäimet hoitaisivat asian mahdollisesti paremmin.
  10. Flash. Koska Ipod touch on mediasoitin parhaasta päästä luulisi, että Flashvideo tuki olisi paremmin integroitu esim selaimeen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan flash videoiden soittamiseen avataan aina Youtube soitin... kokemuksena hieman kömpelö - ja välillä jopa turhauttava.
  11. Kosketusnäyttö. Siinä missä kosketusnäyttö toimii melko mukavasti ja jopa tuntuma kirjoittamiseen on aika hyvä, en minä ainakaan haluaisi puhua kosketusnäyttö poskellani. Jo sormenjäljet aiheuttavat niin paljon tahroja ruutuun, että en edes halua ajatella millaiset jäljet ruudussa on tunnin puhelun jälkeen.
  12. Ipod 2.0 ohjelmisto. Aikaisemmin jo sanoin, että 2.0 ohjelmiston kaltaiset "enablerit" pitäisi olla ilmaisia. En ole halukas maksamaan 10 dollaria enkä 10 euroa siitä, että voin ostaa Applen ohjelmakaupasta ohjelmia. Nämä enablerit pitäisi tuoda laitteisiin ilmaiseksi - ja keskittyä rahan tekemiseen lisäarvoa tuottavilla sovelluksilla.
  13. Linux tuki. Aikaisempia Ipodeja voi käyttää eri Linux sovelluksilla (ei Applen sovelluksilla) varsin hyvin. Nyt uusi sukupolvi on tuonut mukanaan uudet ongelmat. Minullekin toistaiseksi ainoa tapa siirtää musiikkiani Ipodiin on käyttää Windows konettani.
  14. Album art. Ipod touchissa on suuri näyttö. Tällöin keskeisessä roolissa musiikin toistamisen yhteydessä on juuri levynkansikuvilla (Album art). Myös näiden käsittely on muuttunut vanhoista ipodeista. Album artin saa käsittääkseni ilmaiseksi liitettyä musiikkikirjastoonsa käyttäen Itunes ohjelmaa, mutta se edellyttää luottokorttitietojen luovuttamista Applelle. Tämä ei kertakaikkiaan käy minulle.
Tässäpä nyt ensimmäiset 14 epäkohtaa. Pistäkääpä kommentteja jos olette törmänneet muihin ongelmiin.... Pistään uuden postauksen kun mieleen tulee lisää.

Pokeri - Mina suojelen sinua kaikelta

Ääh...oohh. Tuskaa. Luinpa Taloussanomien jutun tänään kuinka sisäasianministeriö on todennut pokerstars.com -sivuston pokerimainoksen laittomaksi. Tämä aiheutti arvatenkin hiustenlähtöä ja kohtuutonta ahdistusta. Taas meitä suojellaan kaikelta, Ultra Bra:n musiikkia lainaten.

Kyseessä on taas räikeä esimerkki siitä miten meitä suomalaisia johdetaan harhaan. Meitä pelotellaan ja meille valehdellaan, meidän oman etumme nimissä. En voi olla asiasta hiljaa, vaan on puututtava epäkohtiin.
  1. mainos ei ole pokestars.com -palvelun, vaan pokerstars.net -palvelun. Myönnetään, että mainoksen tavoitteena on tietenkin johtaa ihmiset pokerstars.com sivustolle. Mutta mielestäni mainoksessa ei missään vaiheessa mainita pokerstars.com sivutoa, vaan ainoastaan pokerstars.net. Nämä eivät suinkaan ole sama asia.
  2. Sisäasiainministeriö kertoo, että sivustolta ei löydä melkein millään tavalla ilmaispokeria. Voi olla, että pokerstars.com sivustolta tuota ilmaispokeria on vaikea löytää, mutta mainoksessa mainittavasta pokerstars.net sivustolta ilmaispelit löytyävät. Voit itse todeta onko ilmaispelit piilotettu pokerstars.net sivulle... katso kuva alla
Itse kehottaisin sisäasiainministeriön virkamiehiä sulkemaan pornosivut ja keskittymään töihin... Jos ylläolevasta kuvasta EI NÄE ilmaispokeria, seikkailevat silmät varmasti jossain muualla.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Markkinataloutta Amerikan malliin

Meillä usein valitetaan kuinka yritysten johtaminen on kvartaalitalouden myötä mennyt hyvin arvoköyhäksi - päätöksiä tehdään vain 3 kuukauden jänteellä. Työntekijöitä kohdellaan kuin roskaa ja periaate on: "Tulos tai ulos".

Tässä viime aikoina USA:n osakemarkkinoita seuranneena olen tullut siihen tulokseen, että meillä Suomessa ollaan onneksi vielä vain kvartaalitalouden pauloissa. Meillä riittää, että ilmoittaa tuloksensa pian vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.

Google tarjoaa markkinoiden seuraamiseen kätevän työkalun, mikä automaattisesti yhdistää sinua kiinnostavien yritysten avaintapahtumat sinun omaan kalenteriisi. Tätä ominaisuutta ihmetellessä voi huokaista helpotuksesta. Alla oleva kuva osoittaa kuinka vaikeata elämä on Microsoftilla ja Research In Motion:illa - he julkistavat jo tänä syksynä ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksia... :D

Kaikki Suomen keskustapuolueet

Niin se vain on, että meillä ei enää ole selviä puoluerajoja tai ideologiarajoja. Kaikki puolueet keskittyvät suosion maksimointiin - mikä on johtanut siihen, että kaikki ajavat kaikkien asiaa.

Siinä missä Kokoomus julistautui muutama vuosi sitten työväen puolueeksi (siis ajamaan työtä tekevien asioita) on SDP:n Urpilaisen sydämellä pienyrittäjät. Keskusta lienee ainoa joka on pysynyt tiukasti keskellä. Kokoomus siis halusi kosiskella myös työntekijöitä saadakseen ääniä. Ja nyt Oppositio-Urpilainen haluaa suojella pienyrittäjiä pitämällä kaupat kiinni jatkossakin sunnuntaisin.

Parhaiten linjansa on ehkä pitäneet Keskusta joka yhä ajaa maanviljelijöiden (ja muiden maaseudun elinkeinojen) asiaa, sekä Vihreät, jotka ajavat luonnon arvoja. Vasemmistoliittokin on ottanut selvän pesäeron kommunisteihin, ja siirtynyt harppauksin kohti SDP:tä ja poliitiikan puolueetonta keskustaa.

Jos kysyisin, uskon, että näistä puolueista kaikki olisivat myös minun asialla... Eikä siinä kai mitään pahaa ole. Kyse on vallasta mitä äänestäjät ja kannattajat tuovat mukanaan. Kukapa ei haluaisi olla päättämässä maan asioista ja saada nimeään historian kirjoihin?

tiistai 12. elokuuta 2008

Sinulle on postia...?

Olen jo jonkin aikaa yrittänyt ymmärtää roskapostittajien aivoituksia. Saan jatkuvasti henkilökohtaiseen sähköpostiini noin 10 roskapostia päivittäin. Onneksi roskasuodain on tehokas, eikä minun tarvitse käsin roskia inboxistani siivota. Ennen mainokset olivat tyypillisesti aiheista: cialis, viagra, erektio, pamela andersson nude, jessica alba sex video, cheap rolex replica jne. Viesteissä oli tolkkua. Se että minä en ollut juuri tuosta tarjonnasta erityisen kiinnostunut lienee sivuseikka. Ymmärrän kuitenkin miksi postia lähetettiin - ja miksi kenties jotkut onnettomat haksahtivat ansaan ja jopa päätyivät ostamaan jotain.

Mutta nykyään roskaposti on löytänyt uuden muodon joka ei enää uppoa minun pieneen päähäni. Sain tänään seuraavan viestin Grady Pittmanilta (älkää kysykö kuka grady on, sillä minä en tiedä).

Aihe: Apply dutch fray aerogene fray
Viesti: contusion initiate waller? alden, policy rest.
suppress committeewomen stringy tangy warrior suppress, apply
suppress apply parapet upper committeewomen.

adventurous penitentiary parapet

hispanic canopy upper? warrior, penitentiary pessimist.
shoemake toot biracial cpu night alden, linus
fidget tangy catalpa canopy stool.

woods phil huber

emory sst alden? stringy, fifteen linus.

penitentiary leer.

Hmm... luin viesti jonkin matkaa... sitten lopetin. Ensinnäkin - kuka ihme on Grady Pittman? Ja mitä hän oikein minusta haluaa? Jos hän haluaa myydä minulle jotain, niin mitä? En minä ainakaan ymmärrä koko viestistä mitään. En ymmärrä mitä kieltä viesti on, enkä mitä siinä halutaan.. ostaa, myydä, vaihtaa, varastaa?

Mikä ihme näiden nykyajan roskapostien tarkoitus oikein on? Ei ainakaan myydä minulle mitään...

Kuka ansaitsee tuloverohelpotukset?

SDP:n uusi puheenjohtaja on ottanut aktiivisemman oppositiojohtajan roolin. Urpilainen on ottanut hampaisiinsa oikeistohallituksen suunnitteleman (ja lupaaman) veroalen. Urpilainen syyttää oikeistoa siitä, että kokoomus ja keskusta ajavat veroalea omille kannattajilleen.

Urpilainen on ihan oikealla asialla. Oppositiopuoleen johtajana hänen tehtävänsä ja roolinsa on pitää meteliä omien kannattajiensa asioista. Lisäksi opposition velvollisuus on olla eri mieltä hallituksen polittikasta. Eli Urpilainen ansaitsee vähintään kahdeksan pistettä metelistään.

SDP (lukemani mukaan) on syyttänyt hallitusta mm. omien kannattajiensa suosimisesta veroalessa. Mutta hetkinen ... eikös hallituspuolueiden tehtävä ole ajaa hallituspuoleiden kannattajille tärkeitä asioita. Samassa kun SDP syyttää kokoomusta ja keskustaa omien kannattajiensa etujen ajamisesta - pyrkii SDP vastaavasti ajamaan omiaan. Vai kenen edun ajamista on yrittää saada hallitusta kohdentamaan veroale alempiin tuloluokkiin (perinteisiin vasemmistopuolueiden kannattajiin)?

Yliarvostettu vai aliarvostettu Nokia

Olenpa viime viikkoina seurannut hieman aktiivisemmen eräiden yritysten pörssikursseja ja kehitystä. Trendihän on pääosin ollut alaspäin, joskin pari viimeistä päivää on näyttänyt taas hieman valoisammilta osakesijoittajille.

Omassa seurannassani ovat olleet Apple, Nokia, Google ja RIM. Siinä missä pohjois-amerikkalaiset RIM, Google ja Apple ovat saaneet viime päivinä nostetta osakkeeseensa USA:n osakemarkkinoilla, on "kotimainen" Nokia syystä tai toisesta tarponut paikoillaan - tai jopa hieman laskenut. Tosin on myönnettävä että RIM (Research In Motion) putosi hieman eilen.

Tänään Talouselämässä oli juttu Nokiasta ja älypuhelinmarkkinoista. Siinä missä Apple on saanut merkittävän määrän kuluttajakohua aikaan IPhonellaan, on RIM vienyt pohjois-amerikkalaisia yritysmarkkinoita melkoisen suvereenisti. Suomessa RIM ei ole jalansijaa saanut Blackberry puhelimillaan - enkä edes ole varma onko ao. palveluita Suomessa tarjolla.

Mutta Nokian ja RIM:in suhde on mielenkiintoinen.

Talouselämä: Nokia myi viime vuonna 437 miljoonaa matkapuhelinta. Yhtiön liikevaihto oli 51 miljardia euroa. Bisnesväelle tarkoitettuja E-sarjan laitteita Nokia myi viime vuonna 7 miljoonaa kappaletta, vain pari prosenttia Nokian myymistä laitteista.

Bisnessovelluksiin ja erityisesti langattomaan sähköpostiin erikoistuneita Blackberryjä valmistava kanadalainen Research In Motion (RIM) myi vuodessa 14 miljoonaa laitetta. RIMille kertyi maaliskuussa päättyneellä vuoden tilikaudella liikevaihtoa 6 miljardia dollaria, noin 3,9 miljardia euroa.

Kun noita ylläolevia lukuja vertaa yritysten arvoon (siis osakkeen hinta x osakkeiden määrä) voi vain ihmetellä. Siinä missä Nokian arvo on on hieman alle 103 miljardia US Dollaria, on RIM:in arvo noin 75 miljardia US Dollaria. Eli, noin 4-5 % markkinaosuudella, yritys jonka liikevaihto oli noin 7-8% Nokian vastaavasta, on arvoltaan jopa 75% Nokian arvosta. Jos sinulla olisi ylimääräistä rahaa ja haluaisit ostaa Nokian, pitäisi sinulla olla noin 103 miljardia dollaria. RIM:in ostamiseen tarvitsisit noin 75 miljardia.

Kysymys kuuluukin: onko Nokia aliarvostettu, vai RIM yliarvostettu? Vai onko arvostukset kohdallaan?

Vertailun vuoksi on syytä mainita, että Googlen "hinta" on noin 157 miljardia US dollaria ja Applenkin arvoksi tulee 153 miljardia (eli Applekin on noin 50% Nokiaa kalliimpi).

perjantai 8. elokuuta 2008

Energiakriisiä ilmassa

Mikäli on seurannut maailmanmenoa viimeisen vuoden aikana on varmasti tullut selväksi, että jotain on vialla. Sähköntuottajat perustivat kummallisen sähköpörssin minkä välityksellä pohjoismaissa toimivat sähköntuottajat kierrättävät sähkönsä myyntiin. Oikeastaan ainoa vaikutus tällä on ollut sähkön hinnan järkyttävä nousu. Ja eilen uutisoitiin, että luvassa on lisää hinnankorotuksia. Syksyllä voidaan odottaa sähkönhinnan nousevan vielä 20% lisää.

Sähkön hinnan lisäksi öljyn hinta on karannut käsistä. Nyt viime viikkojen ajan olemme sentään nähneet vähän valoa tunnelin päässä, kun raakaöljyn hinta on laskenut tuntuvasti, vaikka on vieläkin 100% ns. normaalitasoa korkeammalla. Valitettavasti alentunut raakaöljyn hinta ei näy juurikaan polttoaineiden hinnoissa. Tässä on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Raakaöljyn hinnan nousu näykyy aina suoraan polttoaineiden hinnoissa, mutta kun raakaöljyn hinta laskee, löytyy aina nippu selityksiä miksi polttoaineen hinta ei seuraa raakaöljyn hintaa. On pulaa tuotantokapasiteetista, jalostetun öljyn hinta on yhä kohollaan huolimatta raakaöljyn hinnasta, kysyntä on tarjontaa suurempi, dieselin suhteen kärsitään kroonista tuotantopulaa, ja milloin mikäkin syy keksitään.

Ruuan hinta on kolmas perustavaa laatua oleva asia mitä elämiseen tarvitaan. EU on osin omilla päätöksillään aiheuttanut lihan hinnan räjähdysmäisen nousun. Mutta myös vilja ja muut elintarvikkeet ovat kallistuneet selvästi. Leipä, maitotuotteet ja syksyllä myös porsaanliha ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Valitettavasti yksityinen kansalainen ei juuri ruuan hinnan nousulle voi mitään. Jossain päätetään nostaa, ja kansalainen maksaa. On suorastaan säälittävää, että esimerkiksi Tampereella on puhuttu, että naudan sisäfile poistettaisiin kokonaan joidenkin kauppojen valikoimasta. Sitä saisi jatkossa vain tilaustuotteena. Tervetuloa Neuvostoliittoon.

Mikä vielä voisi kallistua? Vuokrat ovat nousseet, ja jatkavat nousuaan. Asuntojen hinnat ovat pysyneet paikallaan, mutta korot ovat nousseet (eli asuinkustannukset ovat kohollaan). Viime viikolla uutisoitiin Suomen vesijohtoverkoston surkeasta kunnosta. Siitä voi päätellä mitä tulee tapahtumaan vesijohtoveden hinnalle.

Positiivisena seikkana tietenkin voidaan pitää sitä, että palkat nousivat viime syksynä noin 10% (tosin itselläni ei ihan 10% noussut, ehkä paremminkin 5%). Toisaalta, 10% palkankorotus, mistä suurimman osan vei verottaja, ei taida kattaa 20% nousevaa sähköä, 300% noussutta naudanlihaa, 30% noussutta polttoaineen hintaa jne. Väittäisin, että viimeaikainen kehitys on ainoastaan heikentänyt meidän suomalaisten ostovoimaa.

keskiviikko 6. elokuuta 2008

Uutinen? Teliasonera vie Iphone 3G:n Viroon

Digitoday.fi toi iloksemme artikkelin, missä kerrottiin Teliasoneran (tuon ruotsalaisen matkapuhelinoperaattorin) vievän Applen Iphone 3G -mallin eteläiseen naapuriimme Viroon.

TeliaSoneran mukaan iPhone 3G:ssä kaikki iPhonen ominaisuudet yhdistyvät kaksi kertaa nopeampaan 3G-tekniikkaan, sisäänrakennettuihin gps-toimintoihin laajennettuja sijaintipohjaisia matkapuhelinpalveluita varten sekä iPhone 2.0 -ohjelmistoon, joka sisältää Microsoft Exchange ActiveSync -tuen ja jossa toimivat sadat kolmansien osapuolten sovellukset, jotka ovat saatavissa uudesta App Storesta.
Kiihkotonta, puolueetonta uutisointia. Mielestäni on erinomaisen olennaista, että uutisessa (joka rehellisesti sanottuna ei kosketa meitä suomalaisia millään tavalla) luetellaan Iphone 3G:n ominaisuudet.

Tämä on oppikirja esimerkki edellisessä kirjoituksessani mainitsemista PR -artikkeleista, jotka ovat käytönnössä katsoen uutisten nimissä kirjoitettuja mainoksia. Mahtoikohan Apple tai TeliaSonera maksaa tästä kirjoituksesta?

Kysynpähän vain:
a) miksi suomalaista IT- ja digialan seuraajaa pitäisi kiinnostaa mitä ruotsalainen puhelinoperaattori tekee Virossa?
b) miten Applen puhelimen ominaisuudet liittyvät itse uutiseen (joka oli se, että Teliasonera alkaa myymään kyseistä puhelinta Virossa)?

Kännyköistä tulee Iphoneja vai Nokia fuusioituu Motorolan kanssa

Alkoi hatuttamaan tuo nykyinen uutisointi. Minulla on muodostunut sellainen käsitys, että yhä useammat tiedotusvälineet alkavat muistuttaa ns. keltaista lehdistöä, joka kaivaa "uutisista" jotain raflaavaa otsikkoon. Anssi Kela tuohtui aikaisemmin tällä viikolla / viime viikolla toisen hallitsevan iltapäivälehden otsikointiin, missä oli rakennettu haastattelun sivulauseesta raflaava, ja aiheen ohi täysin menevä otsikko.

Toinen turhauttava ilmiö on PR artikkelit. Eli maksetut (tai maksetuilta vaikuttavat) artikkelit jotka kertovat jostain tuoreesta tuotteesta tai palvelusta täysin kritiikittömästi. Apple lienee PR osastolla täysin suvereeni.

Talouselämässä oli tänään uutinen joka otsikoitiin "Kännyköistä tulee Iphoneja". Tämä uutinen voidaan luokitella melkein kumpaankin kategoriaan: keltaiseen lehdistöön ja PR:ksi.

Uutinen perustui Gartnerin julkaisemaan katsaukseen, missä on mm. kerrottu heidän ymmärrys matkapuhelinalan tulevaisuuden ilmiöistä. (mainttakoon tässä kohtaa, että itse en ole Gartnerin katsausta lukenut). Artikkelin mukaan kännyköistä tulee Iphoneja koska
  1. Uusien ominaisuuksien lisäämiseksi käyttäjän ei enää tarvitse ostaa uutta kännykkää, vaan riittää, että puhelimen ohjelmisto päivitetään. Kyse on siis ominaisuudesta mikä on saanut julkisuutta Iphonen yhteydessä, mutta samaa metodia on käyttänyt myös muuan kotimainen matkapuhelinyhtiö.
  2. Kännyköiden käyttöliittymät tulevat yksinkertaistumaan (tästä voidaan varmasti antaa oikeutettu tunnustus Applelle ideologian edelläkävijänä).
  3. Kännyköistä tulee elämäntytylisymboleja. Tästäkin(kö) on Applea kiittäminen? Käsittääkseni lähes kaikki matkapuhelinyhtiöt tuottavat samankaltaisilla toiminnallisuuksilla varustettuja puhelimia eri kohdeyleisöille. Usein vain puhelimen muotoilu eroaa saman valmistajan muista puhelinmalleista.
  4. Vanhat puhelinyhtiöt yhdistyvät ja alalle tulee uusia yrittäjiä perinteisestä kulutuselektroniikan alueelta.
  5. Laitevalmistajat alkavat tuottaa uusia palvelukokonaisuuksia liikevaihdon kasvattamiseksi... Esimerkkinä tästä mainittiin Nokian Ovi -palvelut.
Muita mainittavia artikkelin kohokohtia oli maininta, että matkapuhelinmyynti kasvaa hieman.

Näistä aineksista toimittaja rustasi otsikon: Kännyköistä tulee Iphoneja.

Mielestäni yhtä hyvä otsikko olisi ollut: "Kännyköistä tulee autoja." Onhan auto perinteinen statussymboli. Tai esimerkiksi: "Nokia fuusioituu Motorolan kanssa".

maanantai 4. elokuuta 2008

Öljyn hintakehitys - osa 10

Tähän aiheeseen en minä ihan heti kyllästy. Öljyn hinta ja sen vaikutus polttoaineiden hintoihin.

Heinäkuussa öljyn tynnyrihinta kepitti yli 150 dollarin. Siinä ei voinut kuin katsoa ja itkeä. Samaan aikaan lähikylmäasemalla (ST1) dieselin hinta oli noin 1.42 euroa litralta. Nyt öljyn hinta on pudonnut noin 20%, ja tänään hinnaksi noteerattiin jo hetkittäin alle 120 dollaria. Vastaavasti ST1:n ohi ajaessani huomasin diesellitran maksavan enää 1.39 euroa.

Eli kun öljyn hinta putoaa 20%, dieselin hinta Suomessa putoaa noin 2%.

Niinpä niin, näinhän se toimii. Huomenna mennään töihin polkupyörällä.

perjantai 1. elokuuta 2008

Asus Eee PC, MSI Wind vai ihan oikea kannettava

Keväällä kirjoittelin kuinka Asus ja muutamat muut miniläppäreiden valmistajat melkein saivat minut koukkuun ja ostamaan tuon minikannettavan. EeePC päätyi kuin päätyikin ihan kauppoihin, ja tuntuu, että tarjontaa oli riittävästi Suomessa. Malli tuntui olevan myynnissä lähes jokaisessa IT tarvikkeita myyvässä kaupassa. Samaa ei valitettavasti voi sanoa MSI:n Wind mallista joka istuu tuohon EeePC:n ja ihan oikean kannettavan välimaastoon. Alkukesästä ihmisiä säikyteltiin sillä, että Elisa saa Asusin minikoneeseen yksinoikeudet, mutta tuo taisi olla vain uutisankka.

Itse pohdin ja mietin minkä laitteen hankkisin... Vertailin hintoja ja miniPC:n ja perinteisen kannettavan väliin tuntui mahtuvan satojen eurojen hintakuilu. Siinä missä Asusin EeePC:tä sai kaupoista noin 260 euron hintaan, myytiin oikeita pieniä (12 tuuman) kannettavia melkeinpä hintakeskiarvolla 800 euroa. Kävin kuitenkin Gigantissa laitteita ihmettelemässä. Tuolla törmäsin kohtuuhintaiseen kunnon 12 tuuman Packard Bell kannettavaan, minkä hinta oli "vain" 599 euroa. Laitteessa oli speksit pääosin kohdallaan, joskin tuo 1GB keskusmuisti oli selvästi alimitoitettu nykypäivän vaatimuksiin (Windows Vista). Päätin kuitenkin ostaa laitteen ja tilata siihen muistipäivityksen. Muistit tilasin turkulaisesta Jimm's PC Storesta, mistä kaksi 2GB:n laptop muistikampaa maksoi kotiin kuljetettuna vaivaiset 64 euroa. Eli noin 650 eurolla kasasin täysin tämän päivän vaatimuksiin sopivan kannettavan, mikä on riittävän pieni ja kevyt ihan oikeasti mukana kannettavaksi. Ei se tietenkään EeePC:n yhdelle kg:lle pärjää, mutta kaikkea ei kai voi saada (ainakaan vielä).

Gigantissa laitteita ihmetellessäni kokeilin myös "kädet savessa" tuota asusin ihmekonetta. Veitikka oli kieltämättä erinomaisen hellyyttävä ja jopa houkutteleva, mutta jotkut asiat laitteessa vakuuttivat minut, että kannattaa odottaa seuraavaa sukupolvea (joita muuten on Asusilta tulossa kymmeniä).
  1. Ensimmäinen heikkous on näytön koko ja resoluutio. Valitettavasti 800 pikselin leveys näytöllä ei tänä päivänä riitä nettisurfaamiseen.1024 on riittävä mutta 1280 leveys takaa sujuvan surffausnautinnon lähes sivulla kuin sivulla.
  2. Toinen haaste on akun kesto. Vaikka laite on pieni ja kevyt kannettavaksi, ei akun keston ensimmäisessä mallissa kerrota olevan kovinkaan hääppöinen. Eli käytännössä, vaikka laite on langaton ja kevyt kantaa, pitää sinun kantaa mukanasi joka tapauksessa laturia, ja olla aina sähköpistokkeen vieressä. Eli se kannettavuudesta ja mobiiliudesta.
  3. Kolmas pettymys oli näppäimistön tuntuma ja hiiren painikkeet. Väkisinkin tuntumaksi jäi hieman halpa, mitä laite tietenkin on. Erityisesti hiiren näppäimet olivat huterat ja tunnottomat. Tuntui, että painikkeita piti painaa apinan raivolla, jotta laite reagoi painallukseen. Ja koska näppäimet olivat kovin heppoiset, ei kovaa painaminen tuntunut lainkaan luonnolliselta.
  4. Lisäksi EeePC:hen sovitettu linux jakelupaketti ei herättänyt suurta luottamusta. Tätä en kuitenkaan uskalla lytätä tutustumatta siihen tarkemmin, mutta ensivaikutelma oli sekava ja lelumainen. Velipoika osti itselleen tämän Asusin ensimmäisen sukupolven EeePC:n mutta vaihtoi siihan käyttöjärjestelmän ensitöikseen. Tuo vaihtaminen kuitenkin vaatii hieman tietotaitoa (ensin pitää tehdä esim USB tikulta boottaava linux paketti). Valitettavasti käyttöjärjestelmän vaihdon yhteydessä osa laitteen toiminnoista lakkasi toiminnasta (tai lähinnä web kamera). Eli, suinpäin ei kannata käyttöjärjestelmää kiiruhtaa vaihtamaan.
Mitä siis sanoa loppukevennyksenä? Eee PC on hauska ja kiva lelu, ensimmäisen sukupolven ominaisuudet ovat kuitenkin vielä kevyet todelliseen käyttöön. Kannattanee odottaa uudempia malleja, jos suunnittelee käyttää laitetta muuhunkin kuin leikkimiseen. Mikäli ei jaksa odottaa, kannattaa ehkä katsella MSI:n Wind sarjan konetta, josko se joku päivä saapuu kotimaan kauppoihin. Tai sitten sijoittaa pari sataa euroa lisää rahaa, ja osta ihan oikea 12 tuuman kannettava.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

Ipod Touchista

Viime viikkoina Applen Iphone on saanut kilometritolkulla palstatilaa ns. artikkeleiden muodossa. Moni ajatteleva kuluttaja on varmasti huomannut, että kyse ei ole varsinaisesta uutisoinnista, vaan enemmänkin hyvin organisoidusta PR työstä. Huomattavasti vähäisemmälle palstatilalle on jäänyt Iphonen pikkuveli, kosketusnäyttöön perustuva Ipod, joka on oikeastaan vain ilman puhelinta oleva Iphone. Itse en ole Iphonea hankkinut, enkä näillä näkymin hankikaan. Yksi merkittävimmistä syistä tähän on kytkykauppa, ja toinen on Iphonea myyvä operaattori.

Mutta sen sijaan hankin viime viikolla itselleni tuon Ipod touchin - valitsin 16 GB mallin, vaikka 32 GB mallikin oli tarjolla. Minun tapauksessa tilanne on vain sellainen, että tämän hetken musiikkigalleriastani kaikki oleellinen mahtuu tuohon 16 GB:hen. Olisin pärjännyt pienemmälläkin (8GB), mutta 16 tarttui mukaan. Olen tässä nyt viikon verran käytellyt laitetta ja totutellut siihen. Tässä kohtaa uskon, että olen riittävän sinut kirjoittakseni suunnilleen järkevästi aiheesta.

Ensimmäiseksi pitää mainita tuo käyttökokemus - soitinta on kertakaikkisen hauska käyttää. Pienillä yksityiskohdilla on selvästi vaikutusta käyttökokemukseen - kuten lystikkäät animaatiot. Uskoisin, että animaatioita käytetään osin peittämään käyttöjärjestelmän viiveitä, mutta tämä on nerokas tapa hämätä käyttäjää. Itse kosketus toimii loistavasti, ja näyttöä on ilo hiplata. Vielä tähän mennessä minua ei ole häirinnyt näyttöön jäävät sormenjäljet - luulisin, että puhelinkäytössä Iphoneen jäänee vielä enemmän jälkiä. Ipodin myyntipakkauksessa tuli puhdistusliina, jota en vielä ole käyttänyt. Itse laitteeen materiaalit tuntuvat laadukkailta - lasisen tuntuinen näyttö ja metallinen takakansi. Liekö valittujen materiaalien ansiosta, laite tuntuu vakaalta, mutta painavalta - jopa hieman liian painavalta. Materiaalien piikkiin pitänee laittaa myös lasin reunan pari hieman teräväntuntuista reunaa, joihin pelkään jatkuvasti leikkaavani käteni.

Applen Itunes tietokoneohjelmaa on kehuttu ja sitä pidetään lajinsa virstanpylväänä (kuten itse kosketusnäyttöä). Allekirjoittanut ei kuitenkaan pidä Itunesista. Rehellisesti sanottuna sovellus on sekava, enkä missään tapauksessa käyttäisi sitä muuta kuin pakon sanelemana. Valitettavasti Itunes on pakkopullaa, koska soitin mm. aktivoidaan Itunesin avulla. Itunesin parhaat puolet lienevät hyvin toimiva haku/filtteri sekä levynkansikuvien noutaminen. Tiedostojen siirto perustuen soittolistoihin tuntuu väkinäiseltä, ja epäintuitiiviselta. Olen käyttänyt tietokoneita aktiivisesti vuodesta 1993 alkaen, joten perus tiedonsiirto (leikkaa-liimaa) tuntuisi helpommalta ja yksinkertaisemmalta. Toinen tietokoneohjelmistoihin liittyvä norsunkokoinen vaje on linux tuki. Itunes on saatavilla vain Windows ja Mac käyttöjärjestelmiin. Ostin sattumalta itselleni kannettavan missä on Windows Vista, joten en joutunut Ipodini kanssa ihan pulaan - mutta LInuxin syrjiminen aiheuttaa tarpeetonta lisätyötä kaltaisilleni käyttäjille. En ole kiinnostunut tekemään Jailbreak (murtamaan Applen suojauksia) laitteelle, joten tyydyn osaani ja kulutan reilusti lisäaikaa musiikin siirtämiseen ipodiin.

Palataanpas sitten taas itse Ipodiin. Soittimen ohjelmistot ovat verrattain vakaita, joskin pari kertaa on kartta, säätieto ja selainohjelmat kaatuneet alta. Kaatuminen tapahtuu tyylikkäästi, mutta turhauttavaa se on joka tapauksessa. Muutamien sovellusten välille on tehty miellyttäviä integraatioita (kuten luo kontakti kartalta, tai katso karttaa kontaktiluettelosta). Koska laitteessa ei isoveljensä tapaan ole kuin yksi näppäin - Kotiin - suljetaan sovellukset vain siirtymällä takaisin kotiruutuun. Tämä tuntuu vielä viikonkin jälkeen vieraalle. Lisäksi näkymien ja sovellusten välille kaipaisi "takaisin" näppäintä (kuten selaimessa konsanaan). Apple on julkaissut Ipodiin jo uuden maksullisen ohjelmistopäivityksen, jolla soittimeen saa lisää toiminnallisuuksia. Jostain syystä tämä päivitys on kuitenkin maksullinen, joten en ole sitä hankkinut (koen vieraana ajatuksen, että maksaisin siitä, että pääsen ostamaan Applen sovelluskaupasta sovelluksia. Mielestäni tämänkaltaiset "mahdollistajat" pitäisi toimittaa käyttäjille ilmaiseksi. Pidän tätä rahastusta yhtä järkeenkäypänä kuin ravintoloiden sisäänpääsymaksuja; miksi minun pitää maksaa siitä, että pääsen ravintolaan ostamaan sieltä ylihintaista alkoholia???).

Ohjelmiston selviin puutteisiin voi lisäksi listata mm. leikkaa-liimaa toiminnallisuuden puutteen sekä "undo" ominaisuuden poissaolon. Näytön koskettamiseen pohjautuva näppäimistö on suhteellisen toimiva. Näppäilyvirheitä tulee väkisinkin, eikä kirjoittamiseen ole kovinkaan hyvää tuntumaa. Kirjoittamista helpottaa hieman se, jos pitää soitinta hieman kallellaan kun kirjoittaa - näin oikean käden sormien kosketus tulee kohtisuoraan näyttöön. Mikäli soitinta ei kallista hieman oikean käden suuntaan, tulee väkisinkin enemmän kirjoitusvirheitä, sillä kenelläkään meistä ei kasva kädet keskellä mahaa - nenän kanssa linjassa.

Tässä on tullut nyt valitettua Ipod touchista aika paljon.... onko laite sitten huono? No ei todellakaan. Se millä kirjoituksen aloitin, pitää yhä paikkansa. Ipodin käyttö on kivaa - sitä hiplaa ihan huvikseen. WiFi toimii loistavasti, se löytää heikonkin signaalin ja pitää sen hyvin. Akun kesto ainakin langattomassa käytössä tuntuu riittävältä. Vielä en ole ehtinyt musiikkia edes kuuntelemaan (koska tiedostojen siirto laitteeseen on niin hankalaa meille linux käyttäjille). Sähköpostit saa asetettua laitteeseen helposti, sääsovellus on helppokäyttöinen ja informatiivinen, karttasovellus toimii loistavasti samoin kuin selainkin. Monissa kirjoituksissa on ylistetty Iphonen selainta ja selailumahdollisuutta. Oma mielipiteen on, että näytön pienuudesta johtuen ei selainkokemus kuitenkaan mikään mieltä ylentävä ole.

Ipod touch on kuitenkin mitä lystikkäin lelu, ja varmasti paras ja helppokäyttöisin musiikkisoitin mitä minulla on (ja minulla on muutama).

sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Öljyn hinta laskee? Ei kai?

Jatketaan suosikkiaiheesta, polttoaineen hinnasta. Pitäisi varmaan vaihtaa blogin nimeksi "rutinaa polttoaineen hinnasta". Ei nyt kuitenkaan vaihdeta ihan vielä, odotan yhä, että jotain vieläkin ärsyttävämpää ilmestyy horisonttiin, jotta voin keskittyä tuon uutukaisen haukkumiseen.

Mutta uutta aihetta odotellessa jatetaan polttoaineen hinnasta. USA päätti siis viime viikolla vaihtaa ulkopoliittista asennetaan Iranin suhteen, sodan lietsonnan ja pelottelun sijaan USA yrittää nyt istua Iranin kanssa neuvottelemaan mm. ydinaseohjelmasta ja ties mistä. Raaka-ainemarkkinat reagoivat tähän uutiseen melko nopeasti ja öljytynnyrin hinta putosi toistakymmentä prosenttia viikossa (tämmöisiä hinnanmuutoksia ei ole ennen nähty kuin noususuunnassa). Tästä innostuneena toimittaja (en muista minkä lehden) kävi jo kyselemässä, Nesteen edustajilta vissiinkin, miten polttoaineen hinta nyt reagoisi tähän öljyn hinnan putoamiseen - sillä kun on perusteltu traagisen jyrkkä polttoaineen hinnan nousu. Arvaatteko millainen vastaus oli?

Ihan oikein arvasit, öljyn hinnan putoaminen ei tietenkään suoraan vaikuta polttoaineen hintoihin - hinnoittelussa pitää huomioida mm. heikentyvä dollari ja kysyntä.

Toistanpa vaan mitä sanoin jo kuukausi sitten:
  1. älä käytä autoa jos ei ole pakko. Mene pyörällä, kävellen tai julkisilla
  2. Ja kun tankkaat, älä tankkaa Nesteellä
Että semmoista tällä kertaa - polttoaineen hinta varmaan nousee Suomessa kun kesä loppuu... ihan vain siksi, että normaalisti hinta on laskenut kesän jälkeen.

tiistai 15. heinäkuuta 2008

Jokapaikan N810

Harvemmin sitä intoutuu kirjoittamaan mistään tuotteesta, ja vielä harvemmin hyvää; varsinkin kun vahtikoira keskittyy enimmäkseen valittamaan kaikenmaailman epäkohdista. Mutta kerta se on ensimmäinenkin, olen nimittäin viime aikoina leikkinyt Nokian N810 internet tabletilla.

Kyse ei ole varsinaisesta puhelimesta, joskin Skype sovelluksen avulla puhelutkin hoituvat kunhan olet verkon äärellä. Mutta melkein kaikkea muuta tabletti sitten tekeekin; se navigoi ja hyvin varottaen myös valvontakameroista, neti toimii moitteettomasti, laitteessa on kamera, sisäänrakennettu gps, kosketusnäyttö, täydellinen fyysinen näppäimistö ja näytöllä sormiohjaauksen lisäksi toimii pieni kynä. Oikeastaan ainoa huono ominaisuus on hitaanpuoleinen gps, joka sekin ajaa asiansa melko hyvin.

Tätä laitetta on melkein pakko suositella. Tämä on niin hauska, että jos minulla ei laitetta olisi, ostaisin sen heti. Viime aikoina on media hyhpettänyt omenaista iphonea. Itsekin olen 2g maillilla hieman leikkinyt... eikä se totuuden nimissä mikään hullumpi laite ole. Mutta eipä tämän N810n tarvitse kisassa häpeillä.

Ainiin, tämä postaus on kirjoitettu ja julkaistu kyseisellä tabletilla.

perjantai 11. heinäkuuta 2008

Perunaa ja vettä mulle vain, kiitos

Aamulehdessä oli juttu kun EU maiden ruokakoreja oli taas vertailtu. Suomi otti (hieman yllättäen?) kärkipaikan vertailussa. Ruoka oli meillä siis kalleinta. Siinä missä suomalainen maksaa ruokakoristaan 85 euroa, saksalainen lampsii kotiin n. 35 euroa köyhempänä. Lisäksi saksalainen siis saa parempaa palkkaa ja maksaa vähemmän tuloveroa. Onnea siis meille kaikille lottovoittajille.

Uutisen ehkä pelottavinta antia oli se tosiasia, että esim viljan hinnan nousua ei kuulemma vielä ole siirretty Suomessa lihan hintaan. Keskieuroopassa yleinen ruuan hinnannousu on siirretty välittömästi kuluttajahintoihin - näin ei kuulemma ole tapahtunut Suomessa. Tätä artikkelia kun tulkitsee, voi todeta, että Saksassa korotettu ruuan hinta on alle puolet Suomen korottamattomasta ruuan hinnasta. Kun Suomessakin saadaan tuotua ruuan hintaan korotukset, meikäläinen ruokakori maksanee lähempänä sataa euroa, kun saksalainen pärjää siis tuolla 35 eurolla.

Mitä tuohon voi todeta? Kyllä sitä ruuan hintaa voi vieläkin korottaa. Ihmisillä tuntuu yhä olevan varaa kaikenmaailman turhuuksiin kuten autoiluun, vaatteisiin, asumiseen jne.

Mutta jokaisessa huonossakin uutisessa on jotain hyvää: Suomessa peruna on halvempaa kuin EU maissa keskimäärin. Kannattaa siis syödä perunaa.

Itsekin olen ruuan hinnan nousun huomannut, ehkä ensimmäistä kertaa. Ruokakaupan loppusummat ovat nousseet noin 75 eurosta 90 euroon. Lisäksi ravintoloissa liharuoka-annosten hinnat (sisäfile) on kauttaaltaan nostettu noin 30 euroon. Väittäisin, että näiden annosten hinnat ovat noin 25% korkeammat kuin aikaisemmin, viime vuonna perus sisäfile annoksen sai noin 25 eurolla.

maanantai 7. heinäkuuta 2008

Nopeusrajoituksista

Luin tässä päivänä eräänä Aamulehden verkkouutisista ylinopeuksia käsittelevän jutun. Kirjoituksessa oli mielestäni kaksi pointtia. Ensinnäkin lähes kaikki suomalaiset tunnustavat ajavansa ylinopeutta. Suurin syy sallittuja korkeampiin nopeuksiin on autokannan uudistuminen ja sitä kautta turvallisuuden(tunteen) lisääntyminen. Toinen artikkelin pointti oli se kuinka paljon liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien määrä putoaisi jos nopeusrajoituksia pudotettaisiin entisestään. Liikenneturvan edustaja sanoi, että onnettomuuksien ja turmien määrä puotaisi tutkimusten mukaan noin 3% jokaista nopeuskilometrin alennusta kohden.

Väite oli erinomaisen mielenkiintoinen (enkä tiedä vaikka se pitäisi paikkansa). Artikkelissa ei kerrottu mikä oli vertailun lähtökohta. Voidakseni tyydyttää oman uteliaisuuteni, otin lähtönopeudeksi 100 km / h.

Lähtemällä 100 km/h nopeudesta ja laskien nopeusrajoitusta vain 7 km/h (eli jos satasen sijaan tiellä saisikin ajaa vain 93 km/h) vähenisi väitteen mukaan onnettomuuden ja liikennekuolemat jopa noin 20%. Liikenneturmien määrä puolittuisi jos nopeusrajoitus olisi vain 78 km/h satasen sijaan. Mikäli talvisilla moottoriteillä saisi ajaa vain 25 km/h vähenisi liikenneturmat ja -kuolemat jopa 90%.

Käyttäen samaa logiikkaa laskin miten nopeusrajoitusten nostaminen vaikuttaisi liikenneturmiin: 110 km/h nopeusrajoituksilla onnettomuuksien määrä nousisi 35%. Jos 100km/h tiellä saisi ajaa 122 km/h, tapahtuisi laskelmieni mukaan jopa kaksinkertainen määrä onnettomuuksia ja kuolemantapauksia. Eurooppalainen moottoritienopeus 130 km/h nostaisi onnettomuuksien määrää jopa 150% tämänhetkisestä.

Numerot ovat hurjia. Pitää kuitenkin muistaa, että artikkelissa ei väitetty, että vertailunopeus olisi 100 km/h, eikä myöskään sitä, että sama muutos toimisi kääntäen - eli kun nopeuksia nostetaan, niin liikenneonnettomuuksien määrä kasvaisi samassa suhteessa.

Itse en kuitenkaan ihan suoralta kädeltä olisi valmis uskomaan, että onnettomuuksien määrä lähes puolittuisi jos 100 km/h nopeusrajoitukset muutettaisiin 80 km/h rajoituksiksi. Tai vastaavasti, että jos 100 km/h alue muutettaisiin 120 km/h alueeksi, niin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä lähes kaksinkertaistuisi.

Mutta ehkä tämä on jonkinlainen porkkana siihen, että 80 km/h alueella ajettaisiin mielummin 80 km/h kuin 100 km/h.

lauantai 5. heinäkuuta 2008

Ruuan hinta jatkaa nousuaan

Euroopan 15 vanhan maan alueella ruoka on kallistunut keskimäärin noin 6% viimeisen vuoden aikana. Tässä vertailussa Suomikin voi loistaa, kuten monessa muussakin tilastossa missä vertailuna on hinta tai verot. Suomessa ruoka on noussut viimeisen vuoden aikana noin 9%. Eli 50% nopeammin kuin 15 valtion keskiarvo.

Mielenkiintoista ruuan hinnan nousussa on se, että kukaan ei tunnu tietävän mikä hintoja oikein nostaa. Kaikki syyttelelevät toisiaan... luultavasti kermat käärii tästä päältä se tuotantoketjun taho, joka ei ole vielä aiheeseen kommentoinut.

Eilen julkisuuteen vuoti tutkimus, minkä mukaan ruuan hinnan noususta noin 75% selittyy biopolttoaineiden kasvanut tuotanto. Eli länsimaat panostavat epätoivoisesti biopolttoaineiden tuotantoon, ja samalla ruuan hinta nousee. Loistavaa... tätähän tässä tarvitaankin. Öljyn hinnan nousu ei selitä ruuan hinnan noususta tutkimuksen mukaan kuin noin 10%.

YLEn raportoima uutinen (ruuan hinnan noususta EU alueella) päättyi mielenkiintoiseen toteamukseen
Ruoan arvonlisäverokin on eurooppalaisittain korkea, ja kaiken päälle suomalaisille näkyy maistuvan parhaiten se, mikä on kallistunut eniten.
Itse olisin kuitenkin valmis kääntämään väitteen toisin päin: Eniten on kallistunut se, mikä suomalaisille maistuu. Joku taho vääntää siitä ruuvista mistä eniten rahaa irti saa; tuotteista joilla on hyvä menekki ja vahva kysyntä.

Tässä siis taas yksi tilasto missä Suomi voi loistaa. Lisätään vaan tämä uusi piikipaikka muiden kärkipaikkojen joukkoon. Tällä hetkellähän Suomi pitää kärkikpaikkaa seuraavissa kilpailusarjoissa: korkein tuloverotus, alhaisimmat palkkatulot, korkein ALV, korkein itsemurhakuolleisuus, heikoin ostovoima, korkein autovero, korkein polttoaineen hinta, korkein ruuan hinta, korkein alkoholiverotus, vasemmistolaisimmat oikeistopuolueet ja nyt siis korkein ruuan hinnan nousu.

torstai 3. heinäkuuta 2008

Verkkokauppa karkaa ulkomaille

Huvittuneena kuuntelin kun uutisissa käsiteltiin tänään sitä kuinka suomlaiset ostavat tavaraa verkosta, mutta ostoksista suurin osa (50-75%) menee ulkomaille. Sopranos yritysen vara tj. selitteli kuinka suomessa yritetään "myydä" verkkokauppoja lähinnä teknologialla eikä verkkokaupan mukanaan tuomalla tehokkuudella tai sen tarjoamilla markkinointimahdollisuuksilla.

Enpä väitä, etteikö Sopranosin pomo olisi ollut osittain oikeassa, mutta itse pelkään, että ongelmat ovat syvemmällä kuin vain siinä miten verkkokauppaa myydään yrittäjille. Valitettava tosiasia on se, että olemme oman veropolitiikkamme, ALV kantamme ja julmetun pienen koon ja syrjäisen sijainnin takia auttamattomasti ulkona verkkokaupasta. Käytännössä KAIKKI mikä ei vanhene, säry tai mene pahaksi kannattaa jo tilata ulkomailta. Meillä on mm. etelänaapurissa suomenkielentaitoinen EU maa, missä kustannustaso ei ole karannut vielä käsistä ja missä veropolitiikalla pyritään pitää huolta maan kilpailukyyvstä, eikä vaikka maanviljelijöistä. Ja heikon dollarin takia pienet ostokset kannattaa tehdä jo USA:sta. Tulli ei puutu ostoksiin minkä tulli+alv summa jää alle 10 euron. Se tarkoittaa esim DVD tai CD levyissä jo noin 40 Euron ostoksia ja 40 Euroa on yli 60 USD.

Kyllä tämä on ihan oikeasti huolestuttavaa, kun meikäläinen valtiovalta ei tunnu heräävän ongelmaan - vaan ennemminkin hautaa päänsä. Jos tälle menolle ei saada suunnanmuutosta, ei 20 vuoden kuluttua ole ketään maksamassa eläkkeitä, tai paljon muutakaan.

On todella sääli, että kotimaisella kaupalla ei ole työkaluja taistella ulkomaisia myyjiä vastaan. On turha selitellä takuu tai muita asioita, kun suurin osa kansainvälisistä tuotteista tarjoaa kansainvälisen takuun. 22% ALV on tappava.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Ruuasta ALV pois

Näin julistaa maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Kuinka hienoa, että joku ministereistämme kantaa huolta kansalaisten hyvinvoinnista ja ostokyvystä. Suomessa ruokaan kohdistuu EU vertailussa melko korkea arvonlisävero millä varmistetaan, että suomalainen kuluttaa paljon rahaa ruokaan, eikä siten rahaa säästy muuhun kulutukseen - kuten harrastuksiin ja vapaa-aikaan.

Mutta hetkinen hei; miksikäs ministeri haluaisi ALV:n pois ruuasta? Mihinkäs suomalaiset sitten laittaisivat ruuan ostamisesta säästyneet rahat? Moinen lisäruiske henkilökohtaiseen talouteen johtaisi varmaan kasvaneeseen juopotteluun ja turhaan ulkomaanmatkailuun... Eihän Sirkka-Liisa niin lyhytnäköinen ole ALV alennusta ehdottaessaan. Sirkka-Liisalla olikin jo näin säästyneille rahoille uusi kohde mielessä: tuottajahintojen nosto. Eli ruoka ei välttämättä ALV:n poistamisen seurauksena halventuisi. Ei suinkaan, vaan tällä ALV rahalla, voitasiin nostaa maanviljelijöiden työstään saamaa rahamäärää (eli palkkaa). Minkäs puolueen edustaja se Anttila nyt oikein olikaan? Olisikohan se ollut Suomen Keskusta.

Minä vain mietin, että kun ruuan hinta tässä kokoajan nousee, mitä ilmeisimmin siksi, että kysyntä ylittää tarjonnan, niin kuka kumma sen rahan oikein liiveihinsä käärii?

tiistai 1. heinäkuuta 2008

Ruotsi ja lupa urkkia

Niinpä vain kävi, että naapurissa onnistuttiin ajamaan läpi lakialoite mikä sallii ruotsalaisten viranomaisten urkkia ja lukea maan rajat ylittävää sähköistä liikennettä (kuten internet liikenne, sähköpostit, torrentit, jne). Jyrki Kasvi kirjoitti aiheesta Suomessakin blogissaan. Laki myytiin läntisen naapurimme päättäjille terrorismin vastaisen taistelun työkaluna. joopa joo.

Mitä tämä sitten meitä suomalaisia liikuttaa? No, elämä täällä internetin laitamailla on johtanut siihen, että meiltä yhteydet muuhun maailmaan hoituvat käytännössä katsoen poikkeuksetta Ruotsin kautta. Niinpä Ruotsin viranomaiset voivat halutessaan lukea kaikkea viestiliikennettäsi, sinun tietämättäsi.

Miten tähän on suhtautunut Suomi? Hiljaa tietenkin, lukuunottamatta Kasvia. Tämä on luultavasti varsinainen toiveiden täyttymys suomalaisille viranomaisille. Ei suinkaan siksi, että nyt voimme ilkkua vuorostamme naapureille, koska emme olekaan enää ainoita jotka osoittavat tyhmyytensä tietoliikenteessä. Ei suinkaan, syy hykertelyyn lienee siinä, että nyt voi suomalaiset viranomaiset pyytää Ruotsista ihan laillisesti kerättyjä tietoja suomalaisten kansalaisten käymistä sähköisistä keskusteluista. Eikä tätä varten tarvitse edes säätä kansalaisten oikeuksia loukkaavia lakeja.

En halua maalailla piruja seinille... mutta kyllä tässä alkaa väkisinkin tulemaan vainoharhaiseksi.

Vakavasti ottaen: en tiedä onko suomalaisten hiljaisuus vain osoitus totaalisesta ymmärtämättömyydestä, vai tarkoituksenmukaista vaikenemisesta loistavan tilaisuuden tultua eteen.

Euroopan ja Suomen upea vuosi

Kyllä on hienoa olla suomalainen ja euroopplainen. On niin hienoa, että en osaa valita kumpi olisin ennemmin. Onneksi nuo eivät ole toisiaan poissulkevia, voin siis olla molempia.

Mikäs siinä nyt niin hienoa sitten mahtaa olla? Kysytkin... kaikki. Aloitetaan suosikkiaiheestani: Polttoaineen hinnoista.

Syystä tai toisesta öljyn hinta nousee kohisten, osasyynä on varmaan heikentyvä dollari, mutta myös eurohintainen nousu lienee tosiasiaa. Euroopan päämiehet ja -naiset ovat päättäneet yhteistuumin, että arabeille ei anneta väärää viestiä Euroopasta. Niinpä, EU tasolla nousevaan öljyn hintaan ja sitä kautta nouseviin polttoaineiden hintoihin ei haluta vastata veronalennuksilla. Sehän olisi ihan hirveä viesti lähi-itään. Sen sijaan verojen korotuksista valtiot voivat päättää suhteellisen itsenäisesti. Niinpä Suomen hallitus päätti toteuttaa polttoaineiden veronkorotukset vuoden vaihteessa. Onnea vain kaikille autonomistajille. Meidän suomalaisten kannalta on tietenkin harmi, että veronkorotuksiin ei haluta suhtautua yhtä ryhdikkäästi ja solidaarisesti. EU tasolla on käsittääkseni määritelty minivero polttoaineelle. Kuten arvata saattaa, me Suomessa olemme aika lailla kaukana tuosta minimiverosta. Maksimiveroa tuskin on asetettu, ja ehdotukset verotuksen ylärajasta Suomi varmasti torppaisi päättäväisesti. Meinasi unohtua mainita se, että Espanjassa valtio kuitenkin onnistui jotenkin lipsumaan EU kurista ja onnistui antaa verohelpotuksia raskaalle liikenteelle. Meillä moisista lie turha haaveilla...

EU:n viesti on siis kansalaisilleen selvä: me annamme kansalaisten mielummin kärsiä ja köyhtyä kun lähetämme väärän viestin öljyntuottajille.

Hmm.... millainenhan viesti tämä päätös on omille kansalaisille?

Toinen rimukas päätös on kieltää naudan-/häränlihan tuonti EU alueelle Brasiliasta (ja ilmeisesti Argentiinasta). Enpä tiedä mikä tämän taustalla oli - luultavasti oman tuotannon tukeminen. Mutta kuinkas ollakaan, EU alueen oma tuotanto on joko liian vähäistä tai liian kallista, joten hinnat ovat lähteneet hämmästyttävään nousuun. Olisipa voinut sijoittaa naudanlihaan vuoden alussa... sitä olisi miljonääri nyt jopa pienemmällä sijoituksella. Naudan lihan hinta on noussut yli 200%, luultavasti jopa yli 300%.

Näin EU lähettää lisää kohdennettuja viestejään: Me annamme kansalaisten mielummin kärsiä nälkää kuin tuomme lihaa sellaisista paikoista missä tarjontaa riittäisi.

Eipä siinä mitään, tässäkin voi kansalainen lukea hänelle suunnatun viestin rivien välistä.

Ei siinä mitään, edellisten esimerkkien pohjalta olemme sentään tasapuolisessa asemassa muihin Euroopan maihin verrattuna... mitä nyt verotuksellisesti meitä kustaan linssiin muita enemmän, mutta suhteellisesti tuska on kautta EU:n yhtä suuri.

Mikäs sitten tekee suomalaisuudesta niin hienon asian? No tietenkin rakastettu pääministerimme. Meillehän luvattiin verohelpotuksia kun eduskuntaa oltiin valitsemassa. Perinteisesti verohelpotukset ajoitetaan mahdollisimman lähelle seuraavia eduskuntavaaleja. Kansakunnan muisti kun on niin tavattoman lyhyt, että suurin osa ihmisistä muistaa vaaleissa vain sen, että tämä hallitushan alensi juuri veroja. Nyt meillä on kuitenkin sellainen tilanne, että palkankorotukset on siirretty todella läpinäkyvästi suoraan kuluttajahintoihin. Tämän seurauksena kansalaisten ostovoima on heikentynyt. Lisäksi korkea polttoaineen hinta ja ruuan hinnan korotukset ovat johtaneet EU:n historian korkeimpaan inflaatioon. Inflaatiohan tarkoittaa käytännössä ostovoiman alenemista. Nyt Suomen hallituksella on kuitenkin aseet taistella inflaatiota vastaan: jo luvatun veroalen aikaistaminen. Matti V (tuo rakastettu pääministerimme) on kuitenkin toppuutellut tiedotusvälineitä ja kansalaisia... ei kuulemma ole mitään syytä kiirehtiä veroalea.

Sanonpahan vain sen, että se on helvetin helppoa olla tuota mieltä, kun on oma autonkuljettaja joka ajaa sinut töihin joka päivä, eikä tarvitse polttoainetta itse maksaa. Palkkaa maksetaan niin paljon, että ei tiedä mitä rahoille tekisi - varskinkin kun työn puolesta maksetaan kaikki, joten ei tarvitse omasta pussista mitään maksaa muutenkaan.

Ja kaikkein eniten tässä v**uttaa se, että itse olen suhteellisen hyvätuloinen, oikeiston kannattaja ja EU myönteinen. Sitä voi vain miettiä mitä huonotuloinen EU vastainen sosialisti tällä hetkellä maailmanmenosta miettii.