tiistai 23. joulukuuta 2008

Verotus on varattomien ongelma

Viime aikoina on muutamassakin verkko julkaisussa paheksuttu sitä, että rikkaat suojaavat varojaan siirtämällä niitä veroparatiiseihin. Näin Suomen verottajan ulottumattomiin lipuu miljoonia, ellei peräti miljardeja. Ja ainoa mitä verottaja voi tehdä on valitella asiaa. Noin suomalaisen kansalaisen näkövinkkelistä tämä on todella harmi, sillä nämä verovarat ovat poissa yhteisestä verokertymästä mikä on pakko täyttää tavalla tai toisella - yleensä kiristämällä keskivertokansalaiseen kohdistuvaa verotaakkaa. Tietenkin yksi vaihtoehto olisi pienentää verokertymän tarvetta leikkaamalla julkisia menoja, mutta Ruotsia ihannoivassa kansankodossa tämä tuskin on mahdollista.

Ihmettelen kuintenkin sitä miksi tästä asiasta kirjoitellaan lehdistössä nyt niin tuomitsevasti. Asiat ovat menneet tällä tavalla pitkään - ellei peräti aina. Raha tulee rahan luo. Varakkailla on riittävästi rahaa suojata omaisuutensa pohjattoman ahneelta verottajalta. Rikas voi palkata asiaan vihkiytyneen lainoppineen suunnittelemaan rahojen sijoituspaikkaa ja tapaa siten, että verottaja ei rahoihin pääse ja että rahoille tulee tasainen ja sopiva tuotto. Se on yksittäiset kansalaiset jotka päätyvät maksamaan nämä sekopäisen korkeat verot.

Ja kyllähän meikäläinen verotus on omaa luokkaansa. Otetaan esimerkki perinnöstä: vanhempasi ovat ansainneet ja säästäneet hieman rahaa kovan työn seurauksena. Tuloista n. 30-40% menee suoraan verottajalle, ja lopuista 60% prosentista vanhempasi ovat maksaneet pakolliset kustannukset ja onnistuneet vielä säästämään hieman. Mikäli säästöt kasvavat korkoa, on verottaja ottanut siitäkin omaan taskuunsa jo n. 30%. Kun vanhemmista sitten aika jättää, saat perintönä heidän säästönsä. Veroprosentti on pienempi kun kyse on läheisestä sukulaisesta, mutta jos perintö tuleekin kauempaa suvusta, on verottajalla nähtävästi siihen suurempi oikeus. Miksiköhän näin....? Kun olet sitten maksanut perinnöstäsi verot pois, voit alkaa harkitsemaan mitä perintörahoillasi teet... Jos sijoitat rahat ruokaan, verottaja ottaa siitä taas 20%. Mikäli ostat vaikka auton, ahmii verottaja rahoistasi yli puolet. Kukapa sen rahan olisi paremmin ansainnut kuin verottaja.

torstai 18. joulukuuta 2008

Asiakas on taas arvossaan

Joulu on taas tulossa ja kuluttajat pitää saada ostoksille. Talousuutisoinnin (ja ehkä jopa yleisen taloustilanteen) innoittamina osa kaupoista on aloittanut alennusmyynnit jo näin joulua ennen, jotta saisivat ihmiset ostoksille nyt, eikä tammikuussa, tai kenties ei koskaan. Kuluttajana tämä kuulostaa ihan hyvältä, joskaan niistä tuotteista mitä minä olen ostamassa jouluksi, ei juurikaan ole alennuksia näkynyt. Toinen epäonni minulla on käynyt siinä, että olen ostanut suurimman osan joululahjoja jo marraskuussa - täyteen hintaan tietenkin.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö heikkenevän talouden aattona on sähköpostin määrä. Olen viime viikkojen aikana saanut kymmenkertaisen määrän ostokehoituksia, muistutuksia ja tarjouksia sähköpostiini. Kyse ei suinkaan ole siitä, että olisin nyt liittynyt uusille postituslistoille. Ei, vaan nyt on myyjiä yhtäkkiä alkanut kiinnostaa edullinen myyminen ja aktiivinen markkinointi. Mikään ei ole niin halpaa markkinointia kuin sähköpostimarkkinointi. Niinpä postia tulee viikottain, ellei peräti päivittäin, erilaisilta kauppiailta joiden kanssa en muista asioineeni vuosiin. Sama ilmiö EI ole esiintynyt aikaisempina vuosina.

Vuosi sitten olisin halunnut asennuttaa autooni webasto -lämmitysjärjestelmän. Tuolloin lähestyin muutamaa asennuksia suorittavaa yritystä (täällä Tampereella) sähköpostilla. Kysymykseni tuolloin kuului: asennatteko minun automerkkiini webastoja, millaiset jonot heillä on ja paljon laite+asennus maksaa. Tuolloin en saanut yhtään vastausta.

Täytyy katsoa tänä talvena uudestaan josko rahani kelpaisivat nyt webastojen asentajille; vai vieläkö on niin kova vauhti, ettei tarvitse asiakkaille edes vastata; elleivät he vaivaudu tiskille kysymään.

tiistai 2. joulukuuta 2008

Kaksinaamainen Helsinki

Nyt tarjoaa Helsingin kaupunki mustaa huumoria koko rahalla. Eilen uutisoitiin (taloussanomissa) kuinka Helsingin kaupunki uhkaa siirtää Nordealta miljoonia euroja lainoja muualle, kun Nordea on ilmoittanut / varoittanut nostavansa yrityslainojen marginaaleja. Nordea tavoittelee 0.5 prosenttiyksikön marginaalienkorotuksia. Näyttäisi siltä, että Nordea on tällä hetkellä ainoa pankki joka on lähtenyt nostamaan marginaalejaan. Jos historiasta voi mitään oppia, niin lienee vain ajan kysymys koska muutkin Suomessa toimivat pankit ilmoittavat samankaltaisista marginaalinkorotuksista.

Mutta palataan itse asiaan: Helsingin kaupunki on siis tohkeissaan ja tomerana ilmoittanut, että mikäli korotukset otetaan käyttöön, siirtää Helsinki miljoonia euroja lainoja johonkin toiseen rahalaitokseen. Helsinki perustelee (ja hakee moraalista tukea) tiukkaa linjaansa sillä, että marginaalien korotus pitäisi siirtää suoraan vuokra-asumisen hintaan, sillä lainoja on otettu juuri vuokra-asumista ja -asuttamista varten. Tämän uutisen perusteella varmasti kaikkki suomalaiset tuomitsivat Nordean ilkeänä ja pahana pankkina, joka haluaa vain köyhien kaupunkilaisten viimeisetkin rahat.

Mutta tämä komedia(?) ei päättynytkään eilisiin uutisiin. Tänään Helsinginsanomat uutisoi kuinka Helsingin kaupunki aikoo korottaa vuokratonttiensa vuokria. Ja kuinka ollakaan, nämä korotetut vuokrat tulevat siirtymään vuokratonteille rakennettujen taloyhtiöiden yhtiövastikkeisiin.

Tästä Helsingin kaupungille 10 pistettä julkisesta toilailusta.