perjantai 7. joulukuuta 2007

Comes with music

Olen viime päivinä, siis tuon "comes with music" -julkistuksen jälkeen, lukenut useita kirjoituksia ja spekulaatioita tuosta Nokian lanseeraamasta konseptista. Useat kirjoitukset huokuvat pettymystä siitä, että tarjottu palvelu ei olekaan ihan niin ilmainen tai täydellinen kuin julkistuksessa annettiin ymmärtää. Musiikki ei olekaan DRM vapaata, sitä ei voikaan polttaa CD:lle mielivaltaisesti, musiikkia ei voikaan soittaa kuin Nokian puhelimilla tai PC:llä, sitä ei voi siirtää ipodiin, jne.

Itse olen DRM:n vankkumaton vastustaja. Olen monesti julistanut, että en tule ikinä ostamaan yhtään DRM suojattua musiikki kappaletta. Toistaiseksi minun on ollut helppo seisoa sanojeni takana. Omistan Ipodin, Archos GMini mp3 soittimen, musiikkia soittavan puhelimen, ja tietenkin tietokoneeni toistaa musiikkia ongelmitta. Minulle on ollut tärkeää, että saan siirrettyä musiikkini mihin tahansa laitteeseen ilman, että tarvitsee murehtia kaikenmaailman suojauksista. Mutta mutta... vaikka vastustan DRM:ää, on Nokian ehdotus erinomaisen mielenkiintoinen. Jatkossa voin laillisesti ladata kaiken haluamani musiikin tietokoneelle ja/tai puhelimeeni. Voin kuunnella sitä, ja päättää pidänkö siitä. Mikäli pidän siitä, luultavasti ostan kyseisen levyn CD formaatissa (ja siten vapaudun kopioimisen rasitteista). Mikäli puhelimeen tai tietokoneelle lataamani DRM suojattu musiikki osoittautuu vain kertakäyttömusiikiksi, se luultavasti jää tietokoneen levylle bittejä varaamaan.

Aikoinaan musiikkiin tutustuttiin radion kautta - radiosta nauhoitettiin kappaleita kasetille ja niitä kuunneltiin Sonyn Walkmanilla. Toinen tapa tutustua levyihin oli painella levykauppaan ja kuunnella levyä siellä. Jos levy miellytti, sen saattoi ostaa - jos ei, niin levy jäi kauppaan. Nykypäivänä tuskin kukaan menee enää levykauppaan kuuntelemaan levyjä. Levykaupassa käydään enää ostamassa levyjä. Mutta miten kummassa siihen uuteen musiikkiin oikein voi tutustua? Uskon, että Nokian "comes with music" tarjous, voi olla loistava vastaus edelliseen kysymykseen. Uskon, että ihmiset lataavat tänä päivänä paljon musiikkia p2p verkoista. Helppouden ja "ilmaisuuden" takia vertaisverkoista ladataan kaikenlaista musiikkia kokeilumielessä. Näistä kokeiluista tuskin kukaan haluaa maksaa merkittäviä summia. Ja siitä musiikista mikä osoittautuu hyväksi, on suuri yleisö toivottavasti valmis myös maksamaan. "Comes with music" -saattaa olla erinomainen music-on-demand -palvelu, minkä avulla ihmiset voivat laillisesti tutustua erilaiseen musiikkiin suhteellisen vapaasti ilman aikarajoituksia. Ja jos käy niin, että sitä kokeillessa ihastuu lataamaansa musiikkiin, tulee kyseinen levy ostettua joko CD:nä tai DRM vapaassa digitaalisessa formaatissa.

Myös eräs toinen vastustamani suuntaus (siis DRM:n lisäksi) saattaa kokea tämän tuoteuutuuden myötä kolauksen. DRM:n vastustuksen lisäksi olen henkisellä tasolla vastustanut kannettavan viihde-elektroniikan konvergenssia, eli suuntausta, missä kaikki pienet laitteet yhdistyvät yhdeksi ihmelaitteeksi joka tekee kaiken. Konvergenssin alueella Nokia on jo onnistunut jossain määrin: parhaat puhelimet ottavat jo arkikäyttöön riittävän hyviä kuvia, joten erillistä kameraa ei tarvitse aina kantaa mukana. Kuten yllä mainitsin, itselläni on mp3 soittimia joka lähtöön: yhdessä on 20 GB tilaa, toinen on niin kevyt ja pieni, että sitä voi käyttää lenkillä, jne. Nyt jos/kun lähes ilmainen musiikki sidotaan tuohon yhteen puhelimeen, pistää se väkisinkin miettimään haluanko tai tarvitseeko minun jatkossa enää kantaa useita soittimia mukanani. Kannettavana laitteena minulle riittää jatkossa puhelin, josta on pääsy rajattomaan musiikkikirjastoon - aina. Eli onnistuessaan, tämä varmasti lisää tuoteuskollisuutta - ja edistää konvergenssia. Mutta onnistuminen tietenkin riippuu toteutuksesta. Ja siitä toteutuksesta emme vielä tiedä oikeastaan mitään.

Ei kommentteja: