perjantai 31. lokakuuta 2008

Talouden asialla

Viime päivät ovat olleet taas jännittäviä talousrintamalla. Pörssikurssit ovat enimmäkseen nousseet, jyrkän alamäen jälkeen tietenkin. Kehtaisin melkein väittää, että vielä tullaan alas, ennen kuin varsinainen tasainen nousuvaihe alkaa.

Taloussoppaa ovat hämmentäneet kuitenkin erityisesti Suomen eturivin poliittiset vaikuttajat. Ensin eduskunnan puhemies Sauli Niinistö spekuloi, josko hallituksen kannattaisi lykätä verojen alentamista myöhempään. Niinistön suurin huoli oli siinä, että veroale ei päätyisi takaisin kulutukseen, vaan ennemminkin sukanvarteen. Ja sukanvarressa se raha ei pidä kotimaista taloutta liikkeessä. Niinistön kommentit eivät tietenkään olleet mieluisia hallitukselle, tai kuluttajille, jotka ovat ehkä odottaneet jo luvattuja veronkevennyksiä.

Paavo Lipponen avasi keskustelua myös omalta puoleltaan, ja oli avoimesti sitä mieltä, että ruuan ALV:n alentaminen on rahan heittämistä roskakoriin.

En ole ihan varma olenko Niinistön kanssa samoilla linjoilla, sillä kuluttajana sitä kovasti aina toivoo, että rahaa jäisi enemmän kuukaudessa omiin tarpeisiin. Mutta Lipposen ajatuksiin on helppo yhtyä. En niinkään ole ruuan hinnan alentamista vastaan, mutta olen täysin varma siitä, että kaikki ALV:hen kohdistuneet kevennykset päätyvät kaupan pohjattomaan kassaan, eikä suinkaan kuluttajan kukkaroon. Kaupan ala varmasti lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista... veroale päätyy heidän mukaan kuulemma lyhentämättömänä ruuan hintaan. Näin ehkä tänä vuonna, mutta mitenkä on ensi vuonna. Toisaalta ruua hinta on noussut viimeisen vuoden aikana niin paljon, että sitä voisi melkein pitää jo ennakkokorotuksena kaupan alan toimesta. Näin kauppa käärii paremmat tuotot riippumatta veroalesta. Mutta minulla ei ole epäilyksiä kaupan ahneuden määrästä. Jos veroa alennetaan, hinnat nousevat jollain verukkeella parin vuoden aikana sellaiselle tasolle, että ALV:n alennuksesta on jäljellä enää katkerat muistot.

Yksi viime viikon mielenkiintoisimmista uutisista oli kuitenkin Suomen pankin tilastot siitä, että asuntolainoja haetaan ja myönnetään entiseen tahtiin. Mikäs tässä nyt niin mielenkiintoista on? No tietenkin se, että samaan aikaan kiinteistövälittäjät kertovat, että asuntokauppa on käytännössä katsoen pysähtynyt. Eli näitä kahta tiedonlähdettä vertailemalla saa varsin ristiriitaisen kuvan talouden tilasta. Toisaalta asuntolainoja nostetaan kiihtyvään tahtiin, mutta asuntokauppoja tehdään merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin. Voisi kuvitella, että ihmiset käyvät nostamassa pankista asuntolainaa, mutta laittavat sen esimerkiksi sukanvarteen (pankkitilillehän rahaa ei uskalla laittaa :-)

torstai 23. lokakuuta 2008

Nyt on polttoaine ale!

Polttoainealan edustajat ovat taas tiedotusvälineissä kertoneet, että polttoaineen hinnanpudotus on nyt ohi, ja polttoaine on löytänyt sen tason millä sitä voidaan vielä myydä ilman tappioita. Nyt siis varoitellaan siitä, että vaikka öljyn hinta putoaa, ei pudotusta enää meinata siirtää polttoaineiden pumppuhintoihin, vaan erotus menee myyjän taskuun.

Tänään 95:sta saa noin 1.3 eurolla ja dieseliä 1.15 eurolla. Itsekin iloitsi kun näki, että dieseliä saisi jo 1.15 eurolla. Mutta sitten aloin miettimään... Ostin diesel autoni noin kaksi vuotta sitten (vähän yli). Muistan elävästi alkuaikoina tankanneeni noin 50 litraa suunnilleen 45 eurolla... Helppo, peruskoulutasoinen, laskutoimitus antaisi ymmärtää, että polttoaineen hinta olikin vain 0.92 euroa / litra. Ei suinkaan 1.15 euroa / litra.

Mitä sitten on tapahtunut? Ensinnäkin valtio päätti viisaudessaan rokottaa diesel polttoainetta lisäverolla, jonka suuruus oli muistaakseni noin 6 senttiä / litra. Lisäksi voidaan arvioida, että mm. palkkakustannukset ovat nousseet noin 8% verrattuna kahden vuoden takaiseen. Hievenen yksinkertaistetut laskutoimitukset antaisivat ymmärtää, että vertailukelpoinen dieselin hinta olisi ehkä noin 1.06 euroa. (0.92+0.06)*1.08 = 1.058.

Eli mikäli öljyn hinta putoaa noin kahden vuoden takaiselle tasolle, ei pitäisi olla kohtuutonta odottaa dieselin hinnan laskevan noin 1.06 euroon litralta, ellei joku sitten vedä välistä hieman ekstraa. Mainitaan tässä vielä se seikka, että uutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että euro on palannut noin kahden vuoden takaiselle tasolle suhteessa dollariin. (näin hintaeroja on vaikea selittää dollarin vahvistumisella, sillä samanhintaisella dollarilla on saanut dieseliä pari vuotta sitten hintaan 0.92 euroa / litra).

Se mikä öljyalan selityksissä on aina erikoista, on se, että hinnan muutoksia ei perustella yhdenmukaisesti. Välillä vedotaan öljyn hintaan, välillä jalostamoiden hintoihin, välillä euron suhdetta dollariin, toisinaan selitys on yhdysvaltojen öljyvarantojen alhainen taso.

Olisi mielenkiintoista, jos joku viisas (ja sinnikäs) viitsisi tehdä "ruumiinavauksen" polttoainelitralle. Eli kaivaa ihan rehellisesti mistä hinta oikein muodostuu, ja mitkä seikat siihen sitä kautta ihan oikeasti vaikuttavat.

Onneksi vielä pystyn kulkemaan pyörällä, joten minulle on lähes yhdentekevää mihin hintaan polttoainetta myydään. Öljyn tuottajat ja myyjät voivat mielestäni syyttää vain itseään alenevasta kysynnästä ja sitä kautta alenevista hinnoista ja toivon mukaan alenevista tuotoista.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Kuolemaantuomittu digitaalinen musiikkikauppa

Sunnuntain ratoksi surffailin Youtubessa kuuntelemassa kotimaisia musiikkivideoita, mitä lakia- ja poliisiapelkäämättömät kansalaiset ovat sinne ladanneet. Kopiosuojatun musiikin lataaminen on kertakaikkiaan edesvastuutonta ja moraalitonta... tai jotain sinnepäin. No, nyt on tämäkin teko tuomittu, joten voin jatkaa tarinaa itse aiheesta.

Tämän tarinan opetus levy-yhtiöille on, että minä, kuluttaja, päädyin ostamaan useita kotimaisia CD levyjä vain siksi, että kyseisen orkesterin musiikkia oli joku rikollinen despootti ladannut youtubeen.

Noita moraalittomia videoita katsellessani törmäsin Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -orkesterin satunnaisiin livetaltiointeihin. Valitettavasti en löytänyt yhtään heidän virallista musiikkivideota, vaikka tiedän sellaisia olevan olemassa. Videoiden katselu kuitenkin muistutti minua siitä, kuinka helvetin hyvä orkesteri tuo keskiolutjazzia soittava bändi on. Tässä kohtaa tietenkin kuuluu mainita, että olen kuunnellut kyseistä orkesteria heti ensimmäisestä pitkäsoitosta lähtien (niinkuin kaikki :)

Jostain syystä bändi oli kuitenkin jäänyt unholaan ja minulta oli jäänyt ostamatta uusimmat levyt. Päätin, että nyt olisi hyvä tilaisuus päivittää levykokoelma ajantasalle ja ostaa puuttuvat levyt (neljä studioalbumia). Vaihtoehtoja päivittämiseen tietenkin oli:
  1. avata bittorrent sovellus ja etsiä josko levyt löytyisi jostain torrenteina.
  2. avata joku p2p sovellus ja tarkistaa josko levyt löytyisi jostain vertaisverkosta
  3. painella verkkokauppaan ja ostaa fyysisesti levyt (vaikka luultavimmin kuuntelen levyjä mp3 muodossa joko matkapuhelimen soittimella, tai Ipod touchilla.)
  4. navigoida johonkin useista digitaalisista musiikin verkkokaupoista ja ostaa levyt valmiiksi mp3 formaatissa
Päädyin kuitenkin vaihtoehtoon kolme, ja tilasin kaikki neljä levyä cdon.com -palvelusta. Hintaa koko tilaukselle tuli 36 euroa, kotiinkuljetettuna. Maksun päädyin suorittamaan luottokortilla, koska laskulla noin suurta ostosta ei pysty cdon:ista tekemään.

Homma hoidettu parissa minuutissa. Nyt vain odotellan levyjä.

Selailua jatkaessani päädyin myös mtv3:n digitaaliseen musiikkikauppaan. Siellä nuo levyt olisi ollut valmiiksi digitaalisessa muodossa, mutta paketoituna johonkin (luultavasti windows media drm) kuluttajan oikeuksia polkevaan drm teknologiaan. Suurimman järkytyksen kuitenkin koin, kun katsoin digitaalisten kappaleiden hintoja. Siellä haluamani levyt olivat myynnissä hintaan 12.5 euroa / levy. Cdon.com möi samat levyt, fyysisinä kopioina, ilman kopiosuojauksa hintaan 8 euroa / levy.

Sanokaa minun sanoneen, muttä tämä drm suojattu musiikkikauppa on tuomittu kuolemaan. Ja toivon, että se pääsee pikaisesti kärsimyksistään.

On muuten mielenkiintoista, että mtv3 ei ole rajoittanut ostamista vain yhteensopiviin tietokoneisiin. Käytän Linux käyttöjärjestelmää, enkä siten pysty missään olosuhteissa kuuntelemaan windows media DRM suojattua musiikkia. Verkkokauppa pystyisi (halutessaan) selvittämään käyttäjän käyttöjärjestelmän, ja antaa varoituksen käyttäjälle, että hän ei pysty käyttämään kauppaa. Sen sijaan mtv3:n kauppa näytti olevan täysin käytettävä myös minulle. Jos olisin ostanut sieltä musiikkia, olis mtv3 saanut rahansa, ja minä olisin saanut muutaman kymmenen megatavua kovalevyn täytettä.

Asuntojen hinnat romahtamaisillaan?

Viime viikkojen kuumin puheenaihe on ollut asuntojen hintojen väitetty lasku. Asunnonvälittäjien edustajat ovat vuoronperään olleet lehdistössä esillä toinen toistaan järkyttävimpien tilastojen kanssa. Asuntojen hinnat ovat väitettävästi romahtaneet. Tarkemman lukemisen perusteella hintojen on väitetty laskeneen 5-10 prosenttia. Tätä laskua on tituleerattu romahduksena. Olisi kiva tietää mikä on romahduksen vastakohta? Räjähdys? Jos nimittäin 5% hinnan aleneminen on romahdus, niin asuntojen hinnat ovat räjähtäneet viimeiset viisi vuotta. Shokeeraavat otsikot myy.

asuntojen hinnat laskevat vain jos, myyjän maksukyky heikkenee merkittävästi (työttömyys, työkyvyttömyys) tai jos vanha asunto on pakko myydä (kahden asunnon loukku).

Olen pariin otteeseen jo väittänyt, että asuntojen hinnat laskevat vain jos, myyjän maksukyky heikkenee merkittävästi (työttömyys, työkyvyttömyys) tai jos vanha asunto on pakko myydä (kahden asunnon loukku). Lukemani mukaan jopa 38% asuntokauppaa tekevistä ei ole vielä myynyt vanhaa asuntoaan. Jos ihmiset ovat näin hölmöjä, niin hintojen alenemisesta voi syyttää vain itseään.

Tampereen paikallislehdessä on ollut pari juttua kuinka kerrostaloasuntoja saa jo alle 1000 eur/neliö hintaan. Asunnot ovat tietenkin vanhoissa taloissa, kaupungin "ei niin hyviltä" asuinalueilta.

Tänään bongasin kuitenkin oikotieltä ilmoituksen joka sai minutkin vakuuttumaan, että hinnat ovat laskussa. Pohjois-Haagassa, Helsingissä, oli myynnissä kerrostalo kaksio hintaan 144.000 euroa. Hinta ei ehkä sinällän tunnu halvalta, mutta kun katsoo kuinka paljon asunnossa on neliöitä, sitä tajuaa hinnan olevan puoli-ilmainen. Asunnossa on nimittäin 525 m2. Laskukone kertoo, että neliöhinnaksi tulee vaivaiset 274 euroa.
Asunnon huoneet taitavat olla aika suuria, mutta pienellä remontilla tuosta saa varmasti mukavan "20 huonetta+keittiö" -perheasunnon. Uskon, että remontin jälkeenkin neliöhinta jää kohtuulliseksi.

Tämä kannattaisi käydä ostamassa pois pikimmiten ;-)

maanantai 13. lokakuuta 2008

Tallettajien etuja takaamassa

Nyt kun vihdoin pankkikriisi rantautui jossain muodossa kotisuomeen, ehti rahoitustarkastus ja Suomen valtio apuun. Islantilaisen Kaupthing pankin talletussuoja oli alunperin vain 25 tuhatta euroa. Tästä noin 20 tuhatta tuli Islannista (siis ensimmäiset 20 tuhatta) ja loput noin 5 tuhatta euroa Suomen talletussuojarahastosta.

Kaupthingilla oli noin 10 000 suomalaisella talletuksia, ja tallettajien joukossa oli mm. kuntia. Kaupthing haki lisäsuojaa Suomen talletussuojarahastosta 25 000 - 50 000 eurolle, jolloin talletussuoja olisi verrannollisnen muiden Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ja tämähän sopi kaikille... kyllähän tallettajien rahat pitää taata....

Mutta mutta... siinä missä tätä suojan korotusta perusteltiin tasapuolisuudella, voisi sitä yhtälailla miettiä hieman toiselta kantilta. Jos nyt kävisi niin onnettomasti, että Kaupthing joutuisi pyytämään rahaa Islannin talletussuojarahastosta, eikä Islannin rahastolla olisi millä maksaa, seuraisi siitä se, että
  1. ihmiset joiden talletukset Kaupthingissa olivat 20 000 euroa tai alle, menettävät kaiken
  2. ne tahot joilla oli noin 50 000 euroa, menettävät vain tuon 20 000 euroa mitä Islannin valtio ei pysty maksamaan. Näin suuremmat tallettajat menettävät vain 40% talletuksistaan.
Eli tehtiinkö tämä suojan korotus ja tarkistus sittenkään tasa-arvoisuuden nimissä, vai oliko tässä kyse kuitenkin ison rahan tallettajien etujen turvaamisesta, veronmaksajien kustannuksella?

Juu, on tietenkin totta, että pientallettajat ja suurtallettajat molemmat menettäisivät tuon 20 000 euroa. Mutta prosentuaalisesti, pientallettaja menettäisi tässä mallissa 100% talletuksistaan, kun suurtallettajan tappio rajautuisi vain 40 prosenttiin... Ja kyllä, tuon 60% (eli 30 000 euroa) maksaa suomalainen veronmaksaja, ei Islanti.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Jonottaminen on vaikeaa

Suomessa on totuttu jonottamaan. Meillä saa jonottaa joka paikaan; oli kyseessä puhelinpalvelu, pankkiautomaatti, kaupan kassa, elokuvateatterin lipunmyynti, julkiset vessat, ... joka paikkaan jonotetaan.

Mutta huolimatta siitä, että jonot ovat meillä arkipäivää, ja kaikki inhoavat jonottamista, ei meillä kaupoissa silti ole otettu käyttöön juurikaan menetelmiä millä jonotusta saisi ohjattua ja tasoitettua. Meillä asiakkaat valitsevat mille kassalle menevät, ja seisovat siinä jonossa kunnes oma vuoro sattuu kohdalle. Normaalisti jonossa seistessä vilkuillaan viereiseen jonoon ja seurataan kuinka hyvin se vetää. Ja viereinen kassa vetää aina paremmin; ainakin niin kauan kunnes päätetään vaihtaa kassaa. Ruokakaupassa jonon valinta on muodostumassa taiteenlajiksi. Ensin kävellään koko kassarivin ohi, katsotaan onko kassalla harjoittelija vai kokenut kassankäsittelijä. Seuraavaksi tarkastellaan mitä ostettavaa kussakin jonossa muilla asiakkailla on. Vaikka jono olisi lyhyt, kannattaa sitä välttää mikäli jollain asiakkaalla on paljon ostoksia, tai vaatteita. Ja jos käy niin onnellisesti, että jonnekin avataan uusi kassa, rynnätään sinne armottomasti jonon perältä - välittämättä siitä, etät jonossa edessä on ihmisiä jotka ovat jonottaneet jo pidemmän aikaa. Siinä kohdassa ei solidaarisuutta tunneta. Ruokakaupassa jonotuksen järkeistäminen voisi olla vaikeaa.

Vaatekaupoilla sen sijaan ei ole mitään tekosyitä siihen, että jonotus toimii huonosti. Pahimmillaan kaupoissa jonot suunnitellaan niin, että ne tukkivat käytävät. Ja aina osa jonoista vetää paremmin kuin toiset.

USA:ssa lähes kaikissa vaatekaupoissa (ja useissa muissa toimipisteissä, ruokakauppoja lukuunottamatta) on jonottamiseen liittyvä ongelmat ratkaistu varsin helpolla ja pienellä tempulla: Kassarivistölle johtaa vain yksi jono, joka ohjataan tolppien ja nauhojen avulla siten, että se vie mahdollisimman vähän tilaa kaupassa. Lisäksi kaupat ovat lisänneet jonojen varteen pieniä myyntikoreja, mistä voi tehdä viime hetken ostokset siinä jonottamisen lomassa.

Tämä mekanismi varmistaa sen, että jonottaminen ei enää riipu niin paljoa tuurista, vaan kaikki asiakkaat jonottavat suunnilleen yhtä kauan. Vapautuva kassa huutaa aina sen ainoan jonon ensimmäisen asiakkaan asioimaan. Lisäksi jonot eivät muodosta tukoksia kauppaan - ja jonottamisen lomassa on mahdollisuus myydä vielä jotain pientä (kuten ruokakaupassakin kassan vieressä on mm. jäätelöä, pastilleja jne).

Tähän menetelmään olen törmännyt Suomessa VAIN Helsinki-Vantaan lentokentällä. Missään kaupassa tai muussa vastaavassa, ei meillä vain osata järjestää jonoja viisaasti ja tasapuolisesti.

Miksi minä sitten valitan tästä nyt? Muutama päivä sitten satuin kauppaan ja siellä oli pullon palautusautomaateilla ongelmia. Vain yksi automaatti oli käytössä. Tästä seurasi se, että automaatille alkoi syntyä pitkä jono. Siinä noin 10 minuuttia seistyäni (olin jonossa jo sijalla viisi, ja takanani oli toinen mokoma), kun yhtäkkiä toinen automaatti vapautui. Vain muutamassa sekunnissa tuon ainoan jonon perältä juostiin vapautuneen automaatin luo asioimaan - vähät välittämättä siitä, että jonon kärjessä oli reilusti ihmisiä jotka olivat jonottaneet pidempään. Siinä kohtaa tuli taas mieleeni kuinka päin helvettiä meillä jonottaminen on noin keskimäärin järjestetty.

lauantai 4. lokakuuta 2008

Rahan kotimaa - Nokia vastaan Apple

Usein törmää sanontaan, että raha ei tunne kotimaata. Sijoittajat katsovat asioita puolueettomasti, ilman lukkarinrakkautta omaan maan yrityksiin tai tuotteisiin.

USA:n osakemarkkinoita viime aikoina mielenkiinnolla seuranneena uskallan väittää, että sanonnat eivät pidä ihan paikkaansa. Totta on se seikka, että sanontojen pitäisi pitää paikkansa. Vapaassa maailmassa, tuottoja pitäisi pystyä hakea rajoista riippumatta.

USA:n pörsseissä on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa, että paikalliset (USA, Kanada) osakkeet ovat selkeästi korkeammalle arvostettuja kun vertaa esim Eurooppalaisiin (esim Nokia) osakkeisiin. Viime viikkojen aikana olen pariin otteeseen vertaillut Nokian osaketta muutamiin Nokian kilpailijoiden osakkeisiin. Ensin moitin RIM:in osakkeen olevan suhteettoman kallis verrattuna Nokiaan. Tosin myönnetään, että väitin/uskoin, että Nokian osake on aliarvostettu. Syy tähän johtopäätökseen oli se, että esim Applen osake oli myös erinomaisen kallis verrattuna Nokiaan. Oletin siis, että hintavääristymä koski Nokiaa, eikä välttämättä RIM:iä tai Applea.

RIM:in osakkeen kurssi kuitenkin romahti reilu viikko sitten, ja nyt suhdeluku RIM:in ja Nokian markkina-arvojen välillä on hieman uskottavampi. Viimeisessä merkinnässäni otin vertailukohdaksi Applen ja sen kuinka Nokia vs. Apple market cap suhdeluku oli kovasti Applen suuntaan puolueellisen tuntuinen. Oma väitökseni oli, että Applen osakkeen on tultava alas... ja niinhän siinä on käynyt.

Applen market cap (markkina-arvo) on enää 86 miljardia US dollari. Myös Nokia on laskenut, mutta se on pitänyt arvonsa selvästi Applea paremmin. Nokian markkina-arvo on noin 67 miljardia.

Uskoisin, että ajan kanssa Applen arvo tulee laskemaan lähemmäs Nokiaa.

Jos ajattelee markkinatilannetta ja sitä mitä yritykset tyypillisimmillään edustavat on helppo kuvitella, että Applella on edessä vaikeat ajat, mistä Nokia oman positiointinsa ansiosta saattaa selvitä vähemmällä. Mikäli epävakaisen talouden seurauksena ihmiset muuttavat ostokäyttäytymistään, lienee high-end elektroniikka ensimmäisiä mistä kulutusta vähennetään. Apple on positioitunut hyvin selkeästi kalliimman hintaluokan tuotteisiin. Uskonkin, että Applen tuotteiden kysyntä laskee mikäli talouskasvu jatkaa hidastumistaan. En kuitenkaan usko, että ihmiset lopettavat esim kännyköiden ostamista; yhteydenpito muihin on perustarve, eikä sitä voi lopettaa. Tässä tilanteessa saattaa siis olla, että aikaisemmin high-end tuotteisiin panostaneetkin ihmiset alkavat katsella alemman hintaluokan tuotteita.

Tässä valossa saattaa Nokian uusi kosketusnäytöllinen 5800 music express puhelin tulla mitä parhaimpaan markkinarakoon: sopivan hintainen suurille massoille, ja riittävän hyvä / elegantti jopa teknologialla koreileville kuluttajille.