Mikko Kososen haastattelua (talouselama.fi) lukiessa tuli väkisinkin mieleeni erään kolleegani minulle aikoinaan kertoma tarina strategiasta ja markkinan seuraamisesta. En tiedä pitääkö juttu ihan kutinsa mutta ainakin se sisältää opetuksen jonka ymmärtää hölmömpikin johtaja.
Aikoinaan, kun elämä Amerikassa alkoi kaupungistumaan, syntyi tarve säilöä lihaa ja muita elintarvikkeita. Ihmiset eivät enää käyneetkään säännöllisesti metsästämässä vaan ihmiset alkoivat erikoistumaan. Niinpä oli kaupankäynnin kannalta tärkeää, että esimerkiksi liha pystyttiin säilömään pidemmäksi aikaa kuin vain päiväksi tai pariksi. Tuohon aikaan säliömisessä jää oli korvaamaton tuote. Jäätä ei vain ollut tarjolla jokaisessa kaupungissa. Niinpä syntyi liiketoiminta tuoda jäätä pohjoisesta etelämpiin kaupunkeihin. Näin syntyi liiketoimintaa ja vuodet etenivät muutamien yrittäjien kuljettaessa jäätä laivoilla (ja ties millä). Samaan aikaan toisaalla alettiin miettimään, että voisiko jäätä tuottaa jotenkin tehokkaammin, nopeammin ja halvemmalla. Niin, ettei sitä tarvitsisi hakea satojen kilometrien päästä. Eräät tahot innovoivat ja keksivät järjestelmän miten jäätä pystyi tuottamaan ilman, että se oli luonnon muodostamaa. Niinpä kaupunkien yhteyteen alkoi syntyä jään tuotantolaitoksia. Kuinka ollakaan, yksikään niistä yrittäjistä joiden liiketoimintaa oli jään kuljettaminen, ei tajunnut markkinan muutosta - ja jään kuljettajista jokainen ajautui konkurssiin.
Niin kului vuosia, että kaupungeissa toimi jäätehtaita, jotka toimittivat tuottamaansa jäätä kauppialle. Kunnes jossain päin taas alettiin miettimään asiaa... miksi ihmeessä jäätä pitää tehdä tehtaassa ja toimittaa kaupoille ja kuluttajille? Millainen olisi kone, joka pitäisi tuotteet riittävän kylminä ja jotka olisivat niin pieniä, että ne niitä voisi säilyttää kaupoissa ja kodeissa? Innovaation seurauksena kehitettiin pakastin. Eräät valmistajat alkoivat rakentaa ja myydä pakastimia niin kauppiaille kuin kuluttajillekin. Ja kuinka ollakaan, yksikään niistä yrittäjistä jotka pyörittivät jään tuotantolaitoksia ei ymmärtänyt markkinan muutosta - ja niistä jokainen ajautui konkurssiin kun uudet toimijat ja uudet laitteet veivät vanhan liiketoiminnan.
Kuten sanottu, en mene takuuseen, että tarina on totta. Mutta hyvä juttu se on, ja uskon, että jokainen tarinan kuullut yrittäjä ja/tai johtaja ymmärtää viestin: seuraa markkinaa, ole mukana sen kehittämisessä ja muuttamisessa - tai markkina vie sinulta liiketoiminnan.
Aikoinaan, kun elämä Amerikassa alkoi kaupungistumaan, syntyi tarve säilöä lihaa ja muita elintarvikkeita. Ihmiset eivät enää käyneetkään säännöllisesti metsästämässä vaan ihmiset alkoivat erikoistumaan. Niinpä oli kaupankäynnin kannalta tärkeää, että esimerkiksi liha pystyttiin säilömään pidemmäksi aikaa kuin vain päiväksi tai pariksi. Tuohon aikaan säliömisessä jää oli korvaamaton tuote. Jäätä ei vain ollut tarjolla jokaisessa kaupungissa. Niinpä syntyi liiketoiminta tuoda jäätä pohjoisesta etelämpiin kaupunkeihin. Näin syntyi liiketoimintaa ja vuodet etenivät muutamien yrittäjien kuljettaessa jäätä laivoilla (ja ties millä). Samaan aikaan toisaalla alettiin miettimään, että voisiko jäätä tuottaa jotenkin tehokkaammin, nopeammin ja halvemmalla. Niin, ettei sitä tarvitsisi hakea satojen kilometrien päästä. Eräät tahot innovoivat ja keksivät järjestelmän miten jäätä pystyi tuottamaan ilman, että se oli luonnon muodostamaa. Niinpä kaupunkien yhteyteen alkoi syntyä jään tuotantolaitoksia. Kuinka ollakaan, yksikään niistä yrittäjistä joiden liiketoimintaa oli jään kuljettaminen, ei tajunnut markkinan muutosta - ja jään kuljettajista jokainen ajautui konkurssiin.
Niin kului vuosia, että kaupungeissa toimi jäätehtaita, jotka toimittivat tuottamaansa jäätä kauppialle. Kunnes jossain päin taas alettiin miettimään asiaa... miksi ihmeessä jäätä pitää tehdä tehtaassa ja toimittaa kaupoille ja kuluttajille? Millainen olisi kone, joka pitäisi tuotteet riittävän kylminä ja jotka olisivat niin pieniä, että ne niitä voisi säilyttää kaupoissa ja kodeissa? Innovaation seurauksena kehitettiin pakastin. Eräät valmistajat alkoivat rakentaa ja myydä pakastimia niin kauppiaille kuin kuluttajillekin. Ja kuinka ollakaan, yksikään niistä yrittäjistä jotka pyörittivät jään tuotantolaitoksia ei ymmärtänyt markkinan muutosta - ja niistä jokainen ajautui konkurssiin kun uudet toimijat ja uudet laitteet veivät vanhan liiketoiminnan.
Kuten sanottu, en mene takuuseen, että tarina on totta. Mutta hyvä juttu se on, ja uskon, että jokainen tarinan kuullut yrittäjä ja/tai johtaja ymmärtää viestin: seuraa markkinaa, ole mukana sen kehittämisessä ja muuttamisessa - tai markkina vie sinulta liiketoiminnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti