torstai 27. maaliskuuta 2008

Uutisia liiankin reaaliajassa

Jaa, enpä tiedä mikä tämänaamuisessa YLE:n uutisessa oikein pisti miettimään, mutta jostain syystä uutinen tuntui epämielyttävältä. Luin normaaliin tapaan uutisia eri uutislähteistä. Yksi käyttämistäni lähteistä on YLE, joskin pitää sanoa, että normaalisti YLE:n rss uutissyöte ei ole oikeastaan mistään kotoisin. Tänään kuitenkin tuossa syötteessä oli reaaliaikaisesti tieto lähellä Espoon keskusta palavasta rintamamiestalosta.

Kuten sanottu, en tiedä mikä uutisessa oli poikkeavaa, mutta tuntui suoraan sanottuna pahalta lukea webistä uutinen, missä kerrotaan, että talo on ilmiliekeissä ja siellä on sisällä vielä ihmisiä. Lisäksi uutisessa oli siteerattu palopäällikköä, joka kertoi, että noiden ihmisten ulossaaminen on lähes mahdotonta.

Vastaava uutinen ei varmasti olis tuntunut niin oudolta jos olisin nähnyt sen television aamu-uutisissa. Mutta moisiin uutisiin en ole tottunut webin uutissyötteissä - varsinkaan reaaliaikaisesti.

Toinen uutisointiin liittyvä outo ilmiö on kansalaisjournalismin käyttäminen osana kaupallista uutisointia. Viime keväänä / kesänä satuin ajamaan erään onnettomuuspaikan ohi. Tampereen keskustassa oli joku vanhus yhtäkkiä tuupannut nuoren pyöräilijän kumoon suoraan linja-auton alle. Satuin itse paikalle vain muutama minuutti tapahtuman jälkeen. En jäänyt tilannetta päivittelemään vaan jatkoin matkaani normaalisti. Samana päivänä kävin lukemassa webistä mistä tilanteessa oli kyse. Uutiseen liittyi itse tapahtuman lisäksy toinenkin hätkähdyttävä seikka, webissä oli linkki missä lukija saattoi käydä katsomassa ohikulkijan ottamaa videokuvaa tapahtumapaikalta.

Se mikä perinteisessä uutismediassa on ollut hyvää, on se että ne ovat normaalisti myöhässä tapahtumapaikalta. Nyt kun jokaisella on taskussaan toimiva kamera ja parhaimmillaan toimiva videokamera, alkaa uutisointi saada turhankin realistisia piirteitä: "Katso videolta kuinka puukotuksen uhri hoipertelee kerrostalon pihalla".

tiistai 25. maaliskuuta 2008

Dieselin hinta nousu-uralla

Ostin pari vuotta sitten uuden auton. Tiesin, että joudun työni takia ajamaan reilusti, joten laskeskelin, että valitsemalla diesel käyttöisen auton, saan hoidettua nuo työmatkat melkein kohtuuhintaan. Oi niitä onnenpäiviä kun muistan tankanneeni tankillisen dieseliä hintaan 45 euroa. Normaalisti tankkaan noin 50 litraa, joten litrahinnaksi jää noin 90 senttiä. Eikä noista onnenpäivistä ole kuin alle kaksi vuotta aikaa.

Mutta sitten tapahtui jotain käsittämätöntä ... Hallitus [tai joku muu valtionelin] päättikin uusia ajoneuvoverotusta. Suomi on ollut EU:n mustalla listalla omapäisen ja kansalaisiaan sortavan autoverokikkailun seurauksena. Päätös toisensa jälkeen on Tulli ja/tai valtio joutunut tarkistamaan mm. käytettyjen autojen verotusta. Mutta nyt päätti valtio pistää hommat ruotuun kertaheitolla. Joku supisi ministerien korvaan, että diesel autot ovat ympäristöystävällisempiä kuin bensamoottorilliset. Niinpä Kokoomus ja Keskusta löysivät pienen luontoaktivistin itsestään ja ajoivat verouudistuksen läpi armottomalla päättäväisyydellä. Tämän seurauksena vuoden 2007 joulukuussa ei myyty melkein yhtään autoa koko maassa, ja tammialessa myytiin vain dieseleitä.

Tästäkös innostui polttoaineiden jalostajat ja maahantuojat. Mikä loistava tilaisuus korottaa dieselin hintaa, eihän tavallinen kansa ajattele, että hinta nousee, kun se on kuitenkin vielä hieman bensiiniä edullisempaa. Rivimies unohtaa varmaankin sen, että dieselin verokohtelu on erilaista kuin bensiinin. Dieselautojen omistajat maksavat yhä auton painoon sidottua käyttövoimaveroa.

Kun kuulin autoveron uudistamisesta, muistan sanoneeni muutamille tutuilleni, että diesel on saman hintaista kuin 95 oktaaninen bensiini jo ennen kuin dieselin verotus muutetaan samanlaiseksi kuin bensiinillä. Niinpä sinä päivänä kuin dieseliin kohdistetaan samanlaiset verot kuin bensiiniin, on diesel tuon 20-30 senttiä 95 oktaanista kalliimpaa.

Mielenkiintoinen näkökulma tuli mieleeni muutama viikko sitten. Kuulin aamulla Radio Suomi Pop -uutisissa, että polttoaineen veromuutoksella ei ollut valtiovarainministeriön kaavailemaan vaikutusta autoilun määrään. Päin vastoin, autoilla on ajettu enemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta samaan aikaan polttoaineen myynti on vähentynyt noin 8%. Tämä selitettiin uutisissa sillä, että ihmiset ajavat vähemmän kuluttavilla autoilla. Mikä on mielenkiintoista, on se, että samaan aikaan polttoaineen hinta on noussut ja noussut ja noussut. Ja veikkaanpa, että kun alentunut myyntimäärä kerrotaan korotetulla myyntihinnalla, tulee tulosta suunnilleen sama kuin vastaava tulo oli ennen hinnankorotuksia ja verouudistuksia.

Mitä tästä siis voimme oppia:
  1. öljy-yhtiöt tekevät tulosta riippumatta tynnyrihinnasta tai kulutuksesta
  2. Autojen verouudistus on lähinnä savuverho millä pidetään kansalaiset tasaisesti hämillään.
  3. koko lystin maksaa aina autoileva kansa.

maanantai 3. maaliskuuta 2008

Liikenteen tuskaa

Taloussanomat uutisoi, kuinka pieni eteläinen naapurimme ( Eesti) harkitsee nastarenkaille erityistä veroa. Virolaiset ovat uutisen mukaan huolissaan siitä, että nastarenkaat heikentävät teiden kuntoa. HYVÄ!

Itse päädyin viimeisen auton vaihdon yhteydessä ottamaan kitkarenkaat nastarenkaiden sijaan. Autossani on onneksi ajovakaudenhallintajärjestelmä, joten tien liukkauteen saa sieltä hieman apua. Mietin pitkään tarvitsenko nastoja vai en. Päädyin kuitenkin kitkoihin ihan vain siksi, että vuodessa on nykyään noin seitsemän päivää, jolloin nastarenkaita ihan oikeasti tarvitsee. Varsinkin tilanne on tämä kaupungeissa ja pääväylillä. Kohta on toinen talvi takana enkä ole vielä kertaakaan jäänyt tielle, ajanut ojaan tai ollut mukana "läheltä piti" tilanteessa. Tilanne on vain niin, että silloin kun on liukasta, pitää kitkarenkailla ottaa se huomioon. Samalla kun itse painelee kitkoilla, kiroaa mielessään nastarenkaita jotka ropisevat asfaltilla. Ja jokainen ropina syö tietä, irrottaa likaa ja aiheuttaa tieverkoston heikkenemistä. Lisäksi tänäkin talvena ei ole yksi tai kaksi kertaa käynyt niin, että edelläajavan renkaista on nasta lennähtänyt omaan tuulilasiin. Kahden talven saldona on "vain" yksi selvä iskemä tuulilasissa. Onneksi ei ole vielä tarvinut ruveta uusimaan tuulilasia. Se on kallista lystiä se. Olenkin miettinyt samaa mitä etelänaapurimme suunnittelee: koska nastat syövät tieverkkoa, pitäisi niistä kantaa erillinen vero, minkä tuotto käytettäisiin tieverkoston kunnossapitoon. Kertakaikkiaan loistava idea. Vastaavasti kitkarenkaiden käyttäjiä voisi armahtaa vaikka auton käyttöverossa.

On liikenteessä muutakin parannettavaa. Jos minä jostain asiasta jaksan messuta antaumuksella, niin se on liikenne.
  1. Alinopeuden ajajille pitäisi antaa sakkoja. Siis niille, jotka ajava maantiellä kahdeksan kympin alueella 60 km/h. Selvä alinopeus aiheuttaa yhtälailla vaaratilanteita (mm. turhien ohitusten muodossa).
  2. Tampereella törmää poikkeuksellisen usein siihen, että auto tai rekka sammuu Särkänniemen mäkeen ja aiheuttaa käytännössäkatsoen totaalisen tukon koko kaupunkiin. Suuressa osassa tapauksia pitäisi pystyä selvittämään syyllinen, jolle tulisi langettaa sakko. Joko syyllinen on auton kuljettaja, huoltoliike tai tienhoidosta vastaava taho.
  3. Jalankulkijoilla pitäisi olla punaisen ja vihreän valon sijaan keltainen ja vihreä valo. Näin jalankulkija voisi (halutessaan) kävellä keltaista valoa päin mikäli liikenne sen sallii. Näin jalankulkijoiden ei olisi pakko painaa aina itselleen vihreää valoa. Mikäli ruuhkasta johtuen keltasilla ylikulkeminen ei onnistu, voisi jalankulkijat painaa itselleen vuoron.
  4. Oikealle kääntyminen pitäisi sallia punaisia päin. Siten tietenkin, että kääntyjällä olisi väistämisvelvollisuus valon ollessa punainen. Tämä lisäisi joustavuutta ja sujuvuutta liikenteessä.
  5. Liikennevalot pitäisi pitää pois päältä tai vilkuttaa keltaista kun on selvästi hiljaista liikenteessä. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin seistä punaisisa valoissa tyhjällä tiellä sunnuntaiaamuna kello 09:00. Voin kertoa tämän nimimerkillä: kokemusta on. Viime aikoina olen lakannut noudattamasta sääntöjä näissä tilanteissa. Olen tullut siihen tulokseen, että ajamalla punaisia päin syyllistyn samaan mitä jalankulkijat kulkiessaan kaupungilla punaisia valoja päin.
  6. Vihreä aalto: mielestäni vihreä aalto (jos sellainen on onnistuttu jollekin tienpätkälle rakentamaan) pitäisi merkata liikennemerkillä. Liikennemerkki voisi kertoa myös sen nopeuden mitä noudattamalla aallosta voi ajaa läpi pysähtymättä. Tämä voisi parantaa liikenteen sujuvuutta.
  7. Bussikaistat ja yksityisautoilu: linja-autoille varatut kaistat voisi valjastaa myös kimppakyytiläisten iloksi. Selkeät säännöt missä esim autot joissa on kaksi tai enemmän matkustajia saisivat ajaa bussikaistaa. Ja jos kaksi on liian vähän, niin kolme tai enemmän. Pointti on siinä, että myös kimppakyytiin pitäisi kannustaa. Sujuva aamuinen työmatka voisi kirvoittaa useammat harkitsemaan kyydin jakamista. Tampereella liikenne kaupungin laidalta toiselle on tehty lähes mahdottomaksi omalla autolla. Mutta toisaalta julkiset liikennevälineet (siis bussi) on aamuisin niin täynnä, että siellä ei mahdu istumaan (nimimerkillä: puolisoni saa nykyään minulta aamuisin kyydin töihin kun ruuhkabussiin ei tahdo mahtua).
  8. Tietullit: mitä jos koitettaisiin ratkoa ongelmia porkkanalla eikä kepillä. Paremmat liikenneyhteydet (tiet) parantaisivat sujuvuutta ja vähentäisivät ruuhkia kummasti. Pienellä aluepolitiikalla voisi työpaikkoja syntyä myös ruuhkasuomen (kehä 3) ulkopuolelle.
  9. Kasvihuoneilmiö: meikäläinen tapa vähentää liikenteen ilmastohaittaa on verottaa autoilua entistä tiukemmin. Mitä jos pistettäisiin vähän panoksia myös liikennesuunnitteluun. Jokainen turha pysähdys kuormittaa luontoa enemmän kuin sujuva liikenne.
  10. Ylikulkusillat: Ohitusteiden ylittäminen voitaisiin kenties hoitaa ylikulkusiltojen tai alikulkutunneleiden avulla. Nyt mm. Tampereen reunaa kulkeva valtatie 12 (tai mikä sen nimi nyt onkaan) on miinoitettu suojatein. Mikäs sen tehokkaampi tapa aiheuttaa tukoksia ruuhkassa kuin päästä yksi eksynyt jalankulkija tien yli.
  11. Älä tuki risteystä. Suuriin risteyksiin voisi ottaa mallia maailmalta, missä koko risteysalue maaltaan jonkinlaisella ristikolla. Siis varoitusviivoin jotka kertovat, että risteystä EI SAA TUKKIA. Ainakin Tampereen seudulla olisi tarvetta kyseiselle ohjeistukselle lähes jokaisessa valoristeyksessä (ja vähän muissakin).
  12. Anna tilaa kaistanvaihtajalle. Koko liikenne sujuisi hieman paremmin jos sitä maltettaisiin antaa tilaa kaistan vaihtajille. Tämä on asia mikä on jo tajuttu mm. pääkaupunkiseudulla ja kehän ruuhkissa. Tampereella ei liikennettä taida olla ihan vielä riittävästi, että tätä tajuttaisiin (tosin poikkeuksiakin on!)
  13. Muista kiittää. Jos joku sitten sitä tilaa vapaaehtoisesti antaa, niin on vähintään soveliasta muistaa kiittää kättä heilauttamalla. Myös tästä löytyy sekä huonoja että hyviä esimerkkejä Mansesta. Enemmän tosin huonoja kuin hyviä.
  14. Suomessa EI ole vasemmanpuoleinen liikenne, vaikka toisin voisi kuvitella kun Kekkosentietä ajelee Tampereen maisemissa. On totta, että rampista alastulevia on hyvä väistää, mutta se ei tarkoita sitä, että pitää tukkia koko liikenne ajamalla vasenta kaistaa alinopeutta.
Siinä ensimmäiset neljätoista ideaa tai turhautumisen lähdettä kotimaisessa liikenteessä. Lisää varmasti löytyy... saa laittaa vaikka replynä postaukseen...