Päästökauppa(kin) rikollisten käsissä

Tällä viikolla Kauppalehti uutisoi kuinka eurooppalainen päästökauppa on osittain rikollisten käsissä. Joissain maissa päästökauppaa hallitsee lähes kokonaan rikolliset tahot. Nämä rikolliset tahot (uutisen mukan pääasiassa brittiläiset) ovat toimiensa seurauksena onnistuneet eväämään EU:lta miljardien verotulot. Käytännössähän tämä tarkoittaa samaa, kuin että he olisivat varastaneet nuo miljardit.

Aloin kuitenkin miettimään hieman, että mistä tässä päästökaupassa oikein on kyse. Päästökaupassahan on kyse siitä, että haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ostavat itselleen oikeuksia saastuttaa maapalloa.

Anteeksi nyt vain, mutta tämä päästökauppa tuntuu yhtä aidolta, järkevältä ja toimivalta kuin sähköpörssi. En nyt mitenkään halua vastustaa markkinataloutta, mutta tämäntyylinen "pörssitoiminta" kuulostaa totaaliselta kusettamiselta. Sähkön pohjoismainen pörssikauppa on ollut hyvä esimerkki siitä, miten kauppaa käydään tuotteella, mikä ei luonteeltaan sovi kaupankäynnin kohteeksi. Sähkö ei käsittääkseni ole varastoitavissa, toisin kuin esimerkiksi osakkeet, raha, kulta tai muut vastaavat kaupankäynnin kohteet.

Päästökauppa saa erikoisia erikoisia lieveilmiöitä mm. ensi vuonna, kun lentoyhtiöt kilpailevat verissä päin asiakkaista. Ja syynä on se, että EU jakaa päästöoikeuksia lentoyhtiöille perustuen vuoden 2010 matkustajamääriin. Niinpä on vaarassa, että lentoyhtiöt tulevat tekemään hurjia tappiota vain saadakseen paljon päästöoikeuksia. Kuluttajana tämä on loistavaa, sillä luvassa on halpoja lentoja, mutta maapallosta huolestunut ihminen voi vain pyörittää päätään järkyttyneenä.

"Markkinoilla" on uskomaton kyky keksiä uusia tapoja tehdä rahaa ihan millä tahansa. Räikeimpiä esimerkkejä oli viimevuotinen öljyfutuurikauppa. Keinottelijat tekivät mieletöntä voittoa myymällä öljyä "tulevaisuudessa". Tässä oli kyse ihan puhtaasta vedonlyönnistä, mikä oli kunnioitettavaa liiketoimintaa, koska sitä tehtiin pörssissä puvut päällä.

Futuurikauppa toimi siis näin: 

Ostaja A maksaa myyjälle B muutaman euron, ja samalla myyjä sitoutuu myymään tuotettaan ostajalle jollain hinnalla puolen vuoden kuluttua

Käytännön esimerkki:

* Minulla on yritys joka tarvitsee öljyä. Pelkään, että öljyn hinta tulee nousemaan loppuvuonna.
* Teen (heinäkuussa) myyjän kanssa sopimuksen, että maksan hänelle viisi dollaria tynnyriltä heti heinäkuussa ja samalla myyjä sitoutuu myymään minulle joulukuussa miljoona tynnyriä heinäkuun hinnalla.
* Jos öljyn hinta nousee loppuvuonna yli viisi euroa, olen tehnyt hyvän diilin
* Jos öljyn hinta nousee loppuvuonna alle viisi euroa (tai se laskee), käärii myyjä sievoisen summan

Tyypillisesti futuurikaupassa myyjällä ei ole lainkaan öljyä varastossa - hän vain veikkaa, että öljyn hinta ei nouse niin paljoa kuin ostaja luulee. Jos futuurin myyjä arvaa hinnankehityksen oikein, saa hän siitä hyvät voitot (5 dollaria + joulun hinta - heinäkuun hinta) x myytyjen tynnyrien määrä.
Kyse on vedonlyönnistä: minä ostajana lyön vetoa, että öljyn hinta nousee yli viisi dollaria, ja myyjä lyö vetoa että se nousee alle viisi dollaria. Muunmuassa Veikkaus tarjoaa vastaavia vedonlyöntikohteita jääkiekossa ja jalkapallossa osana pitkävetoa.


Jatketaan esimerkkiä: Jos öljy siis maksoi kesällä 2008 160 dollaria tynnyriltä ja jouluna enää vain 60 euroa tynnyriltä (kuten itse asiassa kävi) sekä lisäksi fuutuurikauppias möi kesällä futuurin 5 dollarilla, tienasi fuuturikauppias jouluna komeasti (5 dollaria + 160 dollaria - 60 dollaria jokaiselta sovitulta tynnyriltä öljyllä mitä hänellä ei ikinä ollutkaan. Eli 105 dollaria voittoa tynnyriltä, ilman lainkaan öljyvarastoa.

Pörssissä tehdään kunniallista työtä, mutta vedonlyöjät ovat uhkapelureita, eikö?

Nyt on polttoaine ale!

Polttoainealan edustajat ovat taas tiedotusvälineissä kertoneet, että polttoaineen hinnanpudotus on nyt ohi, ja polttoaine on löytänyt sen tason millä sitä voidaan vielä myydä ilman tappioita. Nyt siis varoitellaan siitä, että vaikka öljyn hinta putoaa, ei pudotusta enää meinata siirtää polttoaineiden pumppuhintoihin, vaan erotus menee myyjän taskuun.

Tänään 95:sta saa noin 1.3 eurolla ja dieseliä 1.15 eurolla. Itsekin iloitsi kun näki, että dieseliä saisi jo 1.15 eurolla. Mutta sitten aloin miettimään... Ostin diesel autoni noin kaksi vuotta sitten (vähän yli). Muistan elävästi alkuaikoina tankanneeni noin 50 litraa suunnilleen 45 eurolla... Helppo, peruskoulutasoinen, laskutoimitus antaisi ymmärtää, että polttoaineen hinta olikin vain 0.92 euroa / litra. Ei suinkaan 1.15 euroa / litra.

Mitä sitten on tapahtunut? Ensinnäkin valtio päätti viisaudessaan rokottaa diesel polttoainetta lisäverolla, jonka suuruus oli muistaakseni noin 6 senttiä / litra. Lisäksi voidaan arvioida, että mm. palkkakustannukset ovat nousseet noin 8% verrattuna kahden vuoden takaiseen. Hievenen yksinkertaistetut laskutoimitukset antaisivat ymmärtää, että vertailukelpoinen dieselin hinta olisi ehkä noin 1.06 euroa. (0.92+0.06)*1.08 = 1.058.

Eli mikäli öljyn hinta putoaa noin kahden vuoden takaiselle tasolle, ei pitäisi olla kohtuutonta odottaa dieselin hinnan laskevan noin 1.06 euroon litralta, ellei joku sitten vedä välistä hieman ekstraa. Mainitaan tässä vielä se seikka, että uutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että euro on palannut noin kahden vuoden takaiselle tasolle suhteessa dollariin. (näin hintaeroja on vaikea selittää dollarin vahvistumisella, sillä samanhintaisella dollarilla on saanut dieseliä pari vuotta sitten hintaan 0.92 euroa / litra).

Se mikä öljyalan selityksissä on aina erikoista, on se, että hinnan muutoksia ei perustella yhdenmukaisesti. Välillä vedotaan öljyn hintaan, välillä jalostamoiden hintoihin, välillä euron suhdetta dollariin, toisinaan selitys on yhdysvaltojen öljyvarantojen alhainen taso.

Olisi mielenkiintoista, jos joku viisas (ja sinnikäs) viitsisi tehdä "ruumiinavauksen" polttoainelitralle. Eli kaivaa ihan rehellisesti mistä hinta oikein muodostuu, ja mitkä seikat siihen sitä kautta ihan oikeasti vaikuttavat.

Onneksi vielä pystyn kulkemaan pyörällä, joten minulle on lähes yhdentekevää mihin hintaan polttoainetta myydään. Öljyn tuottajat ja myyjät voivat mielestäni syyttää vain itseään alenevasta kysynnästä ja sitä kautta alenevista hinnoista ja toivon mukaan alenevista tuotoista.

Murheellisten laulujen maa

Tänään on taas uutisissa ollut tututtua, nurinaa aiheuttavaa tavaraa. Ensinnäkin öljyalan "lupaama" bensan hinnan alennus kutistui torsoksi, kun bensan hinta ei odotuksista huolimatta laskenutkaan juuri lainkaan. Dieselin suhteen hinnan ei odotettukaan paljoa, sillä dieselin hinnassa bensakauppiaat tulevat ulosmittaamaan käyttövoimaveron aiheuttaman veroedun polttoaineen hinnassa, ennenkuin verotus korjaantuu. Niinpä on odotettavissa, kun dieselin verokohtelu normalisoituu, tulee se maksamaan noin 15-20 senttiä 95:sta enemmän. Sanokaa minun sanoneen.

Toinen herkullinen aihe on tietenkin verkko-ostoksiin liittyvä kuluttajaviranomaisten varoitus. Ihmisten tulee välttä epäluotettavia verkkokauppoja. Viesti on siis, älä osta netissä - älä ainakaan ulkomailta, ja kotimaassakin verkko-ostaminen on aina uhkapeliä. Jep jep.

Ja kirsikkana kakun päällä on veronmaksajien tutkimus, minkä mukaan lisäansioista Suomessa keskimäärin 7% enemmän kuin muualla Euroopassa keskimäärin. Että onnea vain meille suomalaisille - täällä ahkeruus palkitaan.

Öljytynnyri vastaan diesellitra

Raakaöljyn tynnyrihinta on laskenut noin 110 yhdysvaltojen dollariin. Parhaimmillaan hinta on käynyt jo 105 dollarissa. ST1 Tampereen Lielahdessa myy dieseliä hintaan 1.37 euroa / litra. Hmm. noin 40 - 45 dollarin hinnanalennus öljyn tynnyrihinnassa (siis noin 30% alennus) on pudottanut pumpulla dieselin hintaa noin 5 senttiä (mikä on siis ruhtinaalliset 3.5% alennusta).

Lisäksi on vähintäänkin mielenkiintoista miten Lahdessa diesellitran hinta oli noin reilu viikko sitten 1.29 euroa / litra. Olisi varsin mielenkiintoista ymmärtää miksi Lahdessa diesel maksaa noin 7 senttiä vähemmän kuin Tampereella. Molemmat kaupungit ovat sisämaassa, joten polttoaine pitää kuljetta kyseisiin kaupunkeihin maantietä pitkin. Matkaa Lahteen on Helsingistä noin 100 kilometriä, kun Tampereelle matkaa on 160 kilometriä. Vai tuleeko polttoaineet Suomeen Porvoon kautta? Porvoosta Lahteen on matkaa 81 kilometriä, kun matka Tampereelle on puolestaan 210 kilometriä. Ehkä tuo 130 kilometrin matka aiheuttaa tuon seitsemän sentin hintaeron. Vai voisiko olla niin, että tampereella polttoainekauppiaiden ei tarvitse kilpailla, ja hinnat on sovittu jossain muualla?

En viitsi tässä kohtaa edes mainita polttoaineen hintaa Kotkassa, sillä se saisi muut vain itkemään kateuttaan...

Jos nyt pääsisin kysymään hinnan hidasta laskemista öljyalankeskusliiton puheenjohtajalta, tai joltain muulta polttoainekaupan edustajalta, voisin kuvitella kuulevani mm. seuraavia selityksiä

• pumppuhinta seuraa tynnyrihintaa viiveellä
• meillä on varastoissa paljon kalliilla ostettua polttoainetta
• Polttoaineiden hinnat eivät koskaan nousseet öljytynnyrin hinnan edellyttämälle tasolle
• Eurooppa (ja Suomi) kärsii kroonisesta dieselpulasta
• polttoaineen hinnassa veron osuus on yli 70%, eikä kauppiaalle jäävässä katteessa ole juurikaan tinkivaraa
  
• Hirmumyrsky Gustav aiheuttaa epävarmuutta öljyn hinnassa
• Hirmumyrskyn laantuminen aiheutti epätasapainoa öljymarkkinoilla
  
• Yhdysvaltojen öljyvarannon suuruus ei ole selvä
• OPEC on vähentänyt öljyn tuotantoa
• OPEC on lisännyt öljyn tuotantoa
• Aasian kehittyvät markkinat vetävät polttoaineen markkinahintaa ylöspäin

Siinä nyt muutama selitys mitä minulle on jäänyt mieleeni ainaisista selittelyistä.

Energiakriisiä ilmassa

Mikäli on seurannut maailmanmenoa viimeisen vuoden aikana on varmasti tullut selväksi, että jotain on vialla. Sähköntuottajat perustivat kummallisen sähköpörssin minkä välityksellä pohjoismaissa toimivat sähköntuottajat kierrättävät sähkönsä myyntiin. Oikeastaan ainoa vaikutus tällä on ollut sähkön hinnan järkyttävä nousu. Ja eilen uutisoitiin, että luvassa on lisää hinnankorotuksia. Syksyllä voidaan odottaa sähkönhinnan nousevan vielä 20% lisää.

Sähkön hinnan lisäksi öljyn hinta on karannut käsistä. Nyt viime viikkojen ajan olemme sentään nähneet vähän valoa tunnelin päässä, kun raakaöljyn hinta on laskenut tuntuvasti, vaikka on vieläkin 100% ns. normaalitasoa korkeammalla. Valitettavasti alentunut raakaöljyn hinta ei näy juurikaan polttoaineiden hinnoissa. Tässä on varsin mielenkiintoinen ilmiö. Raakaöljyn hinnan nousu näykyy aina suoraan polttoaineiden hinnoissa, mutta kun raakaöljyn hinta laskee, löytyy aina nippu selityksiä miksi polttoaineen hinta ei seuraa raakaöljyn hintaa. On pulaa tuotantokapasiteetista, jalostetun öljyn hinta on yhä kohollaan huolimatta raakaöljyn hinnasta, kysyntä on tarjontaa suurempi, dieselin suhteen kärsitään kroonista tuotantopulaa, ja milloin mikäkin syy keksitään.

Ruuan hinta on kolmas perustavaa laatua oleva asia mitä elämiseen tarvitaan. EU on osin omilla päätöksillään aiheuttanut lihan hinnan räjähdysmäisen nousun. Mutta myös vilja ja muut elintarvikkeet ovat kallistuneet selvästi. Leipä, maitotuotteet ja syksyllä myös porsaanliha ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Valitettavasti yksityinen kansalainen ei juuri ruuan hinnan nousulle voi mitään. Jossain päätetään nostaa, ja kansalainen maksaa. On suorastaan säälittävää, että esimerkiksi Tampereella on puhuttu, että naudan sisäfile poistettaisiin kokonaan joidenkin kauppojen valikoimasta. Sitä saisi jatkossa vain tilaustuotteena. Tervetuloa Neuvostoliittoon.

Mikä vielä voisi kallistua? Vuokrat ovat nousseet, ja jatkavat nousuaan. Asuntojen hinnat ovat pysyneet paikallaan, mutta korot ovat nousseet (eli asuinkustannukset ovat kohollaan). Viime viikolla uutisoitiin Suomen vesijohtoverkoston surkeasta kunnosta. Siitä voi päätellä mitä tulee tapahtumaan vesijohtoveden hinnalle.

Positiivisena seikkana tietenkin voidaan pitää sitä, että palkat nousivat viime syksynä noin 10% (tosin itselläni ei ihan 10% noussut, ehkä paremminkin 5%). Toisaalta, 10% palkankorotus, mistä suurimman osan vei verottaja, ei taida kattaa 20% nousevaa sähköä, 300% noussutta naudanlihaa, 30% noussutta polttoaineen hintaa jne. Väittäisin, että viimeaikainen kehitys on ainoastaan heikentänyt meidän suomalaisten ostovoimaa.

Öljyn hintakehitys - osa 10

Tähän aiheeseen en minä ihan heti kyllästy. Öljyn hinta ja sen vaikutus polttoaineiden hintoihin.

Heinäkuussa öljyn tynnyrihinta kepitti yli 150 dollarin. Siinä ei voinut kuin katsoa ja itkeä. Samaan aikaan lähikylmäasemalla (ST1) dieselin hinta oli noin 1.42 euroa litralta. Nyt öljyn hinta on pudonnut noin 20%, ja tänään hinnaksi noteerattiin jo hetkittäin alle 120 dollaria. Vastaavasti ST1:n ohi ajaessani huomasin diesellitran maksavan enää 1.39 euroa.

Eli kun öljyn hinta putoaa 20%, dieselin hinta Suomessa putoaa noin 2%.

Niinpä niin, näinhän se toimii. Huomenna mennään töihin polkupyörällä.

Öljyn hinta laskee? Ei kai?

Jatketaan suosikkiaiheesta, polttoaineen hinnasta. Pitäisi varmaan vaihtaa blogin nimeksi "rutinaa polttoaineen hinnasta". Ei nyt kuitenkaan vaihdeta ihan vielä, odotan yhä, että jotain vieläkin ärsyttävämpää ilmestyy horisonttiin, jotta voin keskittyä tuon uutukaisen haukkumiseen.

Mutta uutta aihetta odotellessa jatetaan polttoaineen hinnasta. USA päätti siis viime viikolla vaihtaa ulkopoliittista asennetaan Iranin suhteen, sodan lietsonnan ja pelottelun sijaan USA yrittää nyt istua Iranin kanssa neuvottelemaan mm. ydinaseohjelmasta ja ties mistä. Raaka-ainemarkkinat reagoivat tähän uutiseen melko nopeasti ja öljytynnyrin hinta putosi toistakymmentä prosenttia viikossa (tämmöisiä hinnanmuutoksia ei ole ennen nähty kuin noususuunnassa). Tästä innostuneena toimittaja (en muista minkä lehden) kävi jo kyselemässä, Nesteen edustajilta vissiinkin, miten polttoaineen hinta nyt reagoisi tähän öljyn hinnan putoamiseen - sillä kun on perusteltu traagisen jyrkkä polttoaineen hinnan nousu. Arvaatteko millainen vastaus oli?

Ihan oikein arvasit, öljyn hinnan putoaminen ei tietenkään suoraan vaikuta polttoaineen hintoihin - hinnoittelussa pitää huomioida mm. heikentyvä dollari ja kysyntä.

Toistanpa vaan mitä sanoin jo kuukausi sitten:

1. älä käytä autoa jos ei ole pakko. Mene pyörällä, kävellen tai julkisilla
2. Ja kun tankkaat, älä tankkaa Nesteellä

Että semmoista tällä kertaa - polttoaineen hinta varmaan nousee Suomessa kun kesä loppuu... ihan vain siksi, että normaalisti hinta on laskenut kesän jälkeen.

Ammattikuskien ryhtiliike

Huh helpotusta. Tänään on uutisiin tulvinut viesti, kuinka ammattiautoilijat aikovat järjestää mielenilmauksen kohonneita polttoainekustannuksia vastaan. Huhun mukaan ammattiliikenne ajelee juhannusliikenteessä 20 km/h vauhdilla Helsingin ulosmenoväylillä.

Kiperästi ajoitettu mielenilmaus on paikallaan; vaikka se tarkoittaa kenties, sitä että oma matkanteko muuttuu hitaasta tuskaiseksi. Poliisi riensi jo kertomaan, että se "saattaa puuttua juhannusliikenteen hidasteluun". Viesti on perisuomalainen "virkavallan uhkaus" kun jotain meinaa tapahtua. Vastaava uhkaileva tiedottaminen on varsin tyypillistä eikä sille kannata paljon painoa pistää.

Ammattikuljettajien etujärjestö on kutsunut ministereitä puimaan kriisiä. Pahimmillaan ministeriö ja ammattiautoilijat löytävät sovun, millä kompensoidaan ammattiautoilijoiden kasvaneita polttoainekuluja mutta yksityisautoilija jäävät nuolemaan näppejään - ellei peräti käy niin, että yksityisautoilija pistetään maksamaan ammattiliikenteen tukipaketin. Tietenkin on hienoa, mikäli ammattiautoilijoiden kriisi saadaan ratkottua, mutta meillä Suomessa on niin olematon kulttuuri minkään vastustamisesta, että olisi hienoa jos AY liike pystyisi ajamaan yksityisten kansalaistenkin asiaa tässä polttoainekysymyksessä.

No, oli miten oli - on hienoa jos ammattiyhdistysväki saa koottua rivinsä tässä asiassa ja saavat järkeä valtiovaltaan. Se on ainakin minulle yksityishenkilönä yksi paskan hailee mitä ministerit ovat EU kabineteissa sopineet... meidän hallintokoneisto päätti korottaa vuoden vaihteessa polttoaineiden veroja, mikä ei suinkaan ole helpottanut kansalaisille kohdustunutta lisälaskua. Nyt voisi olla paikallaan uudelleen arvioida mm. vuodenvaihteen korotusten määrää ja ajoitusta. Tässäkin tapauksessa EU:n ja ministereiden syyttävä sormi osoittaa OPEC:iin, vaikka itsekin on hallitus ollut nostamassa mm. diesellitran hintaa n. 5 sentillä.

Dieselin hinta nousu-uralla

Ostin pari vuotta sitten uuden auton. Tiesin, että joudun työni takia ajamaan reilusti, joten laskeskelin, että valitsemalla diesel käyttöisen auton, saan hoidettua nuo työmatkat melkein kohtuuhintaan. Oi niitä onnenpäiviä kun muistan tankanneeni tankillisen dieseliä hintaan 45 euroa. Normaalisti tankkaan noin 50 litraa, joten litrahinnaksi jää noin 90 senttiä. Eikä noista onnenpäivistä ole kuin alle kaksi vuotta aikaa.

Mutta sitten tapahtui jotain käsittämätöntä ... Hallitus [tai joku muu valtionelin] päättikin uusia ajoneuvoverotusta. Suomi on ollut EU:n mustalla listalla omapäisen ja kansalaisiaan sortavan autoverokikkailun seurauksena. Päätös toisensa jälkeen on Tulli ja/tai valtio joutunut tarkistamaan mm. käytettyjen autojen verotusta. Mutta nyt päätti valtio pistää hommat ruotuun kertaheitolla. Joku supisi ministerien korvaan, että diesel autot ovat ympäristöystävällisempiä kuin bensamoottorilliset. Niinpä Kokoomus ja Keskusta löysivät pienen luontoaktivistin itsestään ja ajoivat verouudistuksen läpi armottomalla päättäväisyydellä. Tämän seurauksena vuoden 2007 joulukuussa ei myyty melkein yhtään autoa koko maassa, ja tammialessa myytiin vain dieseleitä.

Tästäkös innostui polttoaineiden jalostajat ja maahantuojat. Mikä loistava tilaisuus korottaa dieselin hintaa, eihän tavallinen kansa ajattele, että hinta nousee, kun se on kuitenkin vielä hieman bensiiniä edullisempaa. Rivimies unohtaa varmaankin sen, että dieselin verokohtelu on erilaista kuin bensiinin. Dieselautojen omistajat maksavat yhä auton painoon sidottua käyttövoimaveroa.

Kun kuulin autoveron uudistamisesta, muistan sanoneeni muutamille tutuilleni, että diesel on saman hintaista kuin 95 oktaaninen bensiini jo ennen kuin dieselin verotus muutetaan samanlaiseksi kuin bensiinillä. Niinpä sinä päivänä kuin dieseliin kohdistetaan samanlaiset verot kuin bensiiniin, on diesel tuon 20-30 senttiä 95 oktaanista kalliimpaa.

Mielenkiintoinen näkökulma tuli mieleeni muutama viikko sitten. Kuulin aamulla Radio Suomi Pop -uutisissa, että polttoaineen veromuutoksella ei ollut valtiovarainministeriön kaavailemaan vaikutusta autoilun määrään. Päin vastoin, autoilla on ajettu enemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta samaan aikaan polttoaineen myynti on vähentynyt noin 8%. Tämä selitettiin uutisissa sillä, että ihmiset ajavat vähemmän kuluttavilla autoilla. Mikä on mielenkiintoista, on se, että samaan aikaan polttoaineen hinta on noussut ja noussut ja noussut. Ja veikkaanpa, että kun alentunut myyntimäärä kerrotaan korotetulla myyntihinnalla, tulee tulosta suunnilleen sama kuin vastaava tulo oli ennen hinnankorotuksia ja verouudistuksia.

Mitä tästä siis voimme oppia:

1. öljy-yhtiöt tekevät tulosta riippumatta tynnyrihinnasta tai kulutuksesta
2. Autojen verouudistus on lähinnä savuverho millä pidetään kansalaiset tasaisesti hämillään.
3. koko lystin maksaa aina autoileva kansa.