Nyt on polttoaine ale!

Polttoainealan edustajat ovat taas tiedotusvälineissä kertoneet, että polttoaineen hinnanpudotus on nyt ohi, ja polttoaine on löytänyt sen tason millä sitä voidaan vielä myydä ilman tappioita. Nyt siis varoitellaan siitä, että vaikka öljyn hinta putoaa, ei pudotusta enää meinata siirtää polttoaineiden pumppuhintoihin, vaan erotus menee myyjän taskuun.

Tänään 95:sta saa noin 1.3 eurolla ja dieseliä 1.15 eurolla. Itsekin iloitsi kun näki, että dieseliä saisi jo 1.15 eurolla. Mutta sitten aloin miettimään... Ostin diesel autoni noin kaksi vuotta sitten (vähän yli). Muistan elävästi alkuaikoina tankanneeni noin 50 litraa suunnilleen 45 eurolla... Helppo, peruskoulutasoinen, laskutoimitus antaisi ymmärtää, että polttoaineen hinta olikin vain 0.92 euroa / litra. Ei suinkaan 1.15 euroa / litra.

Mitä sitten on tapahtunut? Ensinnäkin valtio päätti viisaudessaan rokottaa diesel polttoainetta lisäverolla, jonka suuruus oli muistaakseni noin 6 senttiä / litra. Lisäksi voidaan arvioida, että mm. palkkakustannukset ovat nousseet noin 8% verrattuna kahden vuoden takaiseen. Hievenen yksinkertaistetut laskutoimitukset antaisivat ymmärtää, että vertailukelpoinen dieselin hinta olisi ehkä noin 1.06 euroa. (0.92+0.06)*1.08 = 1.058.

Eli mikäli öljyn hinta putoaa noin kahden vuoden takaiselle tasolle, ei pitäisi olla kohtuutonta odottaa dieselin hinnan laskevan noin 1.06 euroon litralta, ellei joku sitten vedä välistä hieman ekstraa. Mainitaan tässä vielä se seikka, että uutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että euro on palannut noin kahden vuoden takaiselle tasolle suhteessa dollariin. (näin hintaeroja on vaikea selittää dollarin vahvistumisella, sillä samanhintaisella dollarilla on saanut dieseliä pari vuotta sitten hintaan 0.92 euroa / litra).

Se mikä öljyalan selityksissä on aina erikoista, on se, että hinnan muutoksia ei perustella yhdenmukaisesti. Välillä vedotaan öljyn hintaan, välillä jalostamoiden hintoihin, välillä euron suhdetta dollariin, toisinaan selitys on yhdysvaltojen öljyvarantojen alhainen taso.

Olisi mielenkiintoista, jos joku viisas (ja sinnikäs) viitsisi tehdä "ruumiinavauksen" polttoainelitralle. Eli kaivaa ihan rehellisesti mistä hinta oikein muodostuu, ja mitkä seikat siihen sitä kautta ihan oikeasti vaikuttavat.

Onneksi vielä pystyn kulkemaan pyörällä, joten minulle on lähes yhdentekevää mihin hintaan polttoainetta myydään. Öljyn tuottajat ja myyjät voivat mielestäni syyttää vain itseään alenevasta kysynnästä ja sitä kautta alenevista hinnoista ja toivon mukaan alenevista tuotoista.

Öljyn hintakehitys - osa 10

Tähän aiheeseen en minä ihan heti kyllästy. Öljyn hinta ja sen vaikutus polttoaineiden hintoihin.

Heinäkuussa öljyn tynnyrihinta kepitti yli 150 dollarin. Siinä ei voinut kuin katsoa ja itkeä. Samaan aikaan lähikylmäasemalla (ST1) dieselin hinta oli noin 1.42 euroa litralta. Nyt öljyn hinta on pudonnut noin 20%, ja tänään hinnaksi noteerattiin jo hetkittäin alle 120 dollaria. Vastaavasti ST1:n ohi ajaessani huomasin diesellitran maksavan enää 1.39 euroa.

Eli kun öljyn hinta putoaa 20%, dieselin hinta Suomessa putoaa noin 2%.

Niinpä niin, näinhän se toimii. Huomenna mennään töihin polkupyörällä.

Ammattikuskien ryhtiliike

Huh helpotusta. Tänään on uutisiin tulvinut viesti, kuinka ammattiautoilijat aikovat järjestää mielenilmauksen kohonneita polttoainekustannuksia vastaan. Huhun mukaan ammattiliikenne ajelee juhannusliikenteessä 20 km/h vauhdilla Helsingin ulosmenoväylillä.

Kiperästi ajoitettu mielenilmaus on paikallaan; vaikka se tarkoittaa kenties, sitä että oma matkanteko muuttuu hitaasta tuskaiseksi. Poliisi riensi jo kertomaan, että se "saattaa puuttua juhannusliikenteen hidasteluun". Viesti on perisuomalainen "virkavallan uhkaus" kun jotain meinaa tapahtua. Vastaava uhkaileva tiedottaminen on varsin tyypillistä eikä sille kannata paljon painoa pistää.

Ammattikuljettajien etujärjestö on kutsunut ministereitä puimaan kriisiä. Pahimmillaan ministeriö ja ammattiautoilijat löytävät sovun, millä kompensoidaan ammattiautoilijoiden kasvaneita polttoainekuluja mutta yksityisautoilija jäävät nuolemaan näppejään - ellei peräti käy niin, että yksityisautoilija pistetään maksamaan ammattiliikenteen tukipaketin. Tietenkin on hienoa, mikäli ammattiautoilijoiden kriisi saadaan ratkottua, mutta meillä Suomessa on niin olematon kulttuuri minkään vastustamisesta, että olisi hienoa jos AY liike pystyisi ajamaan yksityisten kansalaistenkin asiaa tässä polttoainekysymyksessä.

No, oli miten oli - on hienoa jos ammattiyhdistysväki saa koottua rivinsä tässä asiassa ja saavat järkeä valtiovaltaan. Se on ainakin minulle yksityishenkilönä yksi paskan hailee mitä ministerit ovat EU kabineteissa sopineet... meidän hallintokoneisto päätti korottaa vuoden vaihteessa polttoaineiden veroja, mikä ei suinkaan ole helpottanut kansalaisille kohdustunutta lisälaskua. Nyt voisi olla paikallaan uudelleen arvioida mm. vuodenvaihteen korotusten määrää ja ajoitusta. Tässäkin tapauksessa EU:n ja ministereiden syyttävä sormi osoittaa OPEC:iin, vaikka itsekin on hallitus ollut nostamassa mm. diesellitran hintaa n. 5 sentillä.

Osta tarjoussähköä

Sähköyhtiön kilpailuttaminen ei enää hyödytä kuluttajaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan sähkön tarjoushinnat ovat jo noin 15 prosenttia kalliimmat kuin listahinnat.

Sitä voisi ainakin maallikko kuvitella, että tuo ns. tarjoussähkö käy melko huonosti kaupan. Huvittavaa tässä sähkön hinnan ympärillä kohisemisessa on se, että vain viikko / kaksi sitten oli jossain lehdessä uutinen, minkä mukaan ihmiset eivät kilpailuta sähköyhtiöitä. Ylläolevan sitaatin perusteella molemmat uutiset luultavasti pitävät paikkansa... Mitä sitä kilpailuttamaan, jos tarjolla on 15% kalliimpaa sähköä. Hölmö ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Muistan kuulleeni aikanaan tarinan kultaisesta 60 tai 70 -luvusta. Silloinkin sähkön hinta kohosi jonkinlaisen energiakriisin seurauksena. Ihmiset rupesivat säästämään sähköä oikein talkoohengessä. Ja eipä aikaakaan kun sähköyhtiöt olivat pulassa sikis, että sähkön kulutus putosi nopeasti ja reilusti.

Vastaava tarina suuresta viisaudesta on Kiinan muinainen hallitsija Mao, joka totesi laihan satovuoden jälkeen totesi lintulajin olevan vastuussa heikosta sadosta. Niinpä Mao käski kansaa mekastamaan ja metelöimään niin, että nuo linnut eivät uskaltaisi laskeutua puuhun tai maahan lepäämään. Niinpä kansa metelöi, ja linnut alkoivat pudota kuolleina maahan. Kun linnuista vihdoin oli päästy eroon, tulivat hyönteiset ja söivät koko sadon.