Päästökauppa(kin) rikollisten käsissä

Tällä viikolla Kauppalehti uutisoi kuinka eurooppalainen päästökauppa on osittain rikollisten käsissä. Joissain maissa päästökauppaa hallitsee lähes kokonaan rikolliset tahot. Nämä rikolliset tahot (uutisen mukan pääasiassa brittiläiset) ovat toimiensa seurauksena onnistuneet eväämään EU:lta miljardien verotulot. Käytännössähän tämä tarkoittaa samaa, kuin että he olisivat varastaneet nuo miljardit.

Aloin kuitenkin miettimään hieman, että mistä tässä päästökaupassa oikein on kyse. Päästökaupassahan on kyse siitä, että haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ostavat itselleen oikeuksia saastuttaa maapalloa.

Anteeksi nyt vain, mutta tämä päästökauppa tuntuu yhtä aidolta, järkevältä ja toimivalta kuin sähköpörssi. En nyt mitenkään halua vastustaa markkinataloutta, mutta tämäntyylinen "pörssitoiminta" kuulostaa totaaliselta kusettamiselta. Sähkön pohjoismainen pörssikauppa on ollut hyvä esimerkki siitä, miten kauppaa käydään tuotteella, mikä ei luonteeltaan sovi kaupankäynnin kohteeksi. Sähkö ei käsittääkseni ole varastoitavissa, toisin kuin esimerkiksi osakkeet, raha, kulta tai muut vastaavat kaupankäynnin kohteet.

Päästökauppa saa erikoisia erikoisia lieveilmiöitä mm. ensi vuonna, kun lentoyhtiöt kilpailevat verissä päin asiakkaista. Ja syynä on se, että EU jakaa päästöoikeuksia lentoyhtiöille perustuen vuoden 2010 matkustajamääriin. Niinpä on vaarassa, että lentoyhtiöt tulevat tekemään hurjia tappiota vain saadakseen paljon päästöoikeuksia. Kuluttajana tämä on loistavaa, sillä luvassa on halpoja lentoja, mutta maapallosta huolestunut ihminen voi vain pyörittää päätään järkyttyneenä.

"Markkinoilla" on uskomaton kyky keksiä uusia tapoja tehdä rahaa ihan millä tahansa. Räikeimpiä esimerkkejä oli viimevuotinen öljyfutuurikauppa. Keinottelijat tekivät mieletöntä voittoa myymällä öljyä "tulevaisuudessa". Tässä oli kyse ihan puhtaasta vedonlyönnistä, mikä oli kunnioitettavaa liiketoimintaa, koska sitä tehtiin pörssissä puvut päällä.

Futuurikauppa toimi siis näin: 

Ostaja A maksaa myyjälle B muutaman euron, ja samalla myyjä sitoutuu myymään tuotettaan ostajalle jollain hinnalla puolen vuoden kuluttua

Käytännön esimerkki:

* Minulla on yritys joka tarvitsee öljyä. Pelkään, että öljyn hinta tulee nousemaan loppuvuonna.
* Teen (heinäkuussa) myyjän kanssa sopimuksen, että maksan hänelle viisi dollaria tynnyriltä heti heinäkuussa ja samalla myyjä sitoutuu myymään minulle joulukuussa miljoona tynnyriä heinäkuun hinnalla.
* Jos öljyn hinta nousee loppuvuonna yli viisi euroa, olen tehnyt hyvän diilin
* Jos öljyn hinta nousee loppuvuonna alle viisi euroa (tai se laskee), käärii myyjä sievoisen summan

Tyypillisesti futuurikaupassa myyjällä ei ole lainkaan öljyä varastossa - hän vain veikkaa, että öljyn hinta ei nouse niin paljoa kuin ostaja luulee. Jos futuurin myyjä arvaa hinnankehityksen oikein, saa hän siitä hyvät voitot (5 dollaria + joulun hinta - heinäkuun hinta) x myytyjen tynnyrien määrä.
Kyse on vedonlyönnistä: minä ostajana lyön vetoa, että öljyn hinta nousee yli viisi dollaria, ja myyjä lyö vetoa että se nousee alle viisi dollaria. Muunmuassa Veikkaus tarjoaa vastaavia vedonlyöntikohteita jääkiekossa ja jalkapallossa osana pitkävetoa.


Jatketaan esimerkkiä: Jos öljy siis maksoi kesällä 2008 160 dollaria tynnyriltä ja jouluna enää vain 60 euroa tynnyriltä (kuten itse asiassa kävi) sekä lisäksi fuutuurikauppias möi kesällä futuurin 5 dollarilla, tienasi fuuturikauppias jouluna komeasti (5 dollaria + 160 dollaria - 60 dollaria jokaiselta sovitulta tynnyriltä öljyllä mitä hänellä ei ikinä ollutkaan. Eli 105 dollaria voittoa tynnyriltä, ilman lainkaan öljyvarastoa.

Pörssissä tehdään kunniallista työtä, mutta vedonlyöjät ovat uhkapelureita, eikö?

Research In Motion (down)

Jokunen viikko sitten spekuloin kuinka Nokian osake tuntuisi olevan kovasti aliarvostettu. Yhtenä syynä aliarvostukseen perustelin Nokian markkina-arvon suhdetta RIM:in (kanadalainen älypuhelinvalmistaja) markkina-arvoon. RIM, jolla on maailman matkapuhelinmarkkinoista ehkä noin 7% osuus (jos sitäkään), oli markkina-arvoltaan jopa 75% Nokian markkina-arvosta. Markkinaosuudestaan varoittanut Nokia pitänee hallussaan koko maailman matkapuhelinmarkknoista noin 38-39%. Älypuhelimissakin markkinaosuus lie jossain 40-50% välimaastossa.

Viime viikolla sitten rysähti - nimittäin RIM. RIM:in osakkeen hinnasta putosi yhtenä päivänä jopa 25% heidän annettuaan myös tulosvaroitus. Yhtenä tärkeimmistä syistä on arvioitu pankkikriisiä ja sitä, että suurin osa pankkiireista ja pörssimeklareista käyttää juuri RIM:in matkapuhelimia. Nyt pankkikriisin seurauksena kymmenettuhannet pankkiirit ja pörssimeklarit saavat potkut.

Nyt RIM:in markkina-arvo on "vain" noin 40 miljardia USD:tä kun Nokian arvo on noin 75 miljardia USD:tä. Vain reilu kuukausi sitten Nokian arvo oli 102 miljardia siinä missä RIM:in arvo oli noin 76 miljardia.

Vaikka ajat ovat huonoja, tuntuu yhä siltä, että Nokian osakkeen hinta on kohtuuttoman alamaissa. Vaikka vertailu RIM:iin on nyt ehkä hieman järkevämpi, on erotus mm. Appleen yhä naurettava. Applen markkina-arvo oli viime perjantaina noin 113 miljardia USD:ia.

OMX ja onnistunut päivitys

OMX ja pohjoismaiden pörssit ovat päässeet tällä viikolla valokeilaan. Sammon IT -katastrofin jälkeen pohjoismaisia pörssejä operoiva OMX päätti viedä huomion IT järjestelmäpäivityksissä. Maanantaina pörssin avaus viivästyi 40 minuuttia ja tänään tiistaina kauppaa päästiin tekemään noin kuusi tuntia suunnitellun jälkeen. Pörssin tapauksessa voisin kuvitella, että jokin sijoittajataho on kärsinyt ihan oikeita tappioita säheltämisen seurauksena.

Vanhana IT alan ammattilaisena sitä ihmettelee väkisinkin päivitysten ajoitusta. Miten on mahdollista, että pörssien järjestelmäpäivitykset tehdään keskellä viikkoa. Hienoa on tietenkin se, että päivitykset tehdään toimistoajan ulkopuolella, mutta koska jokin voi aina mennä vikaan, tulisi pörssin kaltaisten merkittävien yritysten ajastaa päivitykset viikonloppuhin - ja mieluiten vielä pitkiin viikonloppuihin tai hiljaisiin ajankohtiin - kuten loma-aikoihin.

Muistan muutaman vuoden takaa kun teimme järjestelmäpäivityksiä, ajoitettiin ne poikkeuksetta perjantai-iltaan. Näin saimme maksimaalisen ajan korjailla ja siivota mikäli jokin meni vikaan. Useimmiten kaikki meni hyvin, tai melkein hyvin - ja erittäin harvoin tuota varoaikaa tarvittiin. Lähes poikkeuksetta kotona oltiin ennen aamuneljää lauantaina. Viikonloppuisin ja yöaikaan tehtävät päivitykset ovat tietenkin hieman kalliimpia mikäli työ on ulkoistettu (niinkuin lähes kaikissä yrityksissä tuntuu olevan). Onkin jännittävää seurata kuinka kalliiksi OMX:n päivitykset pörssille tulevat. Luulisin, että pörssissä aktiivisesti kauppa käyvät tahot ovat hyvin varustettuja omien etujensa ajamisen suhteen. Sammon töppäilyt kuluttajien asioissa saattavat olla pieniä ongelmia - jos ongelman suuruutta rahassa mitataan.