Nopeusrajoituksista

Luin tässä päivänä eräänä Aamulehden verkkouutisista ylinopeuksia käsittelevän jutun. Kirjoituksessa oli mielestäni kaksi pointtia. Ensinnäkin lähes kaikki suomalaiset tunnustavat ajavansa ylinopeutta. Suurin syy sallittuja korkeampiin nopeuksiin on autokannan uudistuminen ja sitä kautta turvallisuuden(tunteen) lisääntyminen. Toinen artikkelin pointti oli se kuinka paljon liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien määrä putoaisi jos nopeusrajoituksia pudotettaisiin entisestään. Liikenneturvan edustaja sanoi, että onnettomuuksien ja turmien määrä puotaisi tutkimusten mukaan noin 3% jokaista nopeuskilometrin alennusta kohden.

Väite oli erinomaisen mielenkiintoinen (enkä tiedä vaikka se pitäisi paikkansa). Artikkelissa ei kerrottu mikä oli vertailun lähtökohta. Voidakseni tyydyttää oman uteliaisuuteni, otin lähtönopeudeksi 100 km / h.

Lähtemällä 100 km/h nopeudesta ja laskien nopeusrajoitusta vain 7 km/h (eli jos satasen sijaan tiellä saisikin ajaa vain 93 km/h) vähenisi väitteen mukaan onnettomuuden ja liikennekuolemat jopa noin 20%. Liikenneturmien määrä puolittuisi jos nopeusrajoitus olisi vain 78 km/h satasen sijaan. Mikäli talvisilla moottoriteillä saisi ajaa vain 25 km/h vähenisi liikenneturmat ja -kuolemat jopa 90%.

Käyttäen samaa logiikkaa laskin miten nopeusrajoitusten nostaminen vaikuttaisi liikenneturmiin: 110 km/h nopeusrajoituksilla onnettomuuksien määrä nousisi 35%. Jos 100km/h tiellä saisi ajaa 122 km/h, tapahtuisi laskelmieni mukaan jopa kaksinkertainen määrä onnettomuuksia ja kuolemantapauksia. Eurooppalainen moottoritienopeus 130 km/h nostaisi onnettomuuksien määrää jopa 150% tämänhetkisestä.

Numerot ovat hurjia. Pitää kuitenkin muistaa, että artikkelissa ei väitetty, että vertailunopeus olisi 100 km/h, eikä myöskään sitä, että sama muutos toimisi kääntäen - eli kun nopeuksia nostetaan, niin liikenneonnettomuuksien määrä kasvaisi samassa suhteessa.

Itse en kuitenkaan ihan suoralta kädeltä olisi valmis uskomaan, että onnettomuuksien määrä lähes puolittuisi jos 100 km/h nopeusrajoitukset muutettaisiin 80 km/h rajoituksiksi. Tai vastaavasti, että jos 100 km/h alue muutettaisiin 120 km/h alueeksi, niin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä lähes kaksinkertaistuisi.

Mutta ehkä tämä on jonkinlainen porkkana siihen, että 80 km/h alueella ajettaisiin mielummin 80 km/h kuin 100 km/h.

Liikenteen tuskaa

Taloussanomat uutisoi, kuinka pieni eteläinen naapurimme ( Eesti) harkitsee nastarenkaille erityistä veroa. Virolaiset ovat uutisen mukaan huolissaan siitä, että nastarenkaat heikentävät teiden kuntoa. HYVÄ!

Itse päädyin viimeisen auton vaihdon yhteydessä ottamaan kitkarenkaat nastarenkaiden sijaan. Autossani on onneksi ajovakaudenhallintajärjestelmä, joten tien liukkauteen saa sieltä hieman apua. Mietin pitkään tarvitsenko nastoja vai en. Päädyin kuitenkin kitkoihin ihan vain siksi, että vuodessa on nykyään noin seitsemän päivää, jolloin nastarenkaita ihan oikeasti tarvitsee. Varsinkin tilanne on tämä kaupungeissa ja pääväylillä. Kohta on toinen talvi takana enkä ole vielä kertaakaan jäänyt tielle, ajanut ojaan tai ollut mukana "läheltä piti" tilanteessa. Tilanne on vain niin, että silloin kun on liukasta, pitää kitkarenkailla ottaa se huomioon. Samalla kun itse painelee kitkoilla, kiroaa mielessään nastarenkaita jotka ropisevat asfaltilla. Ja jokainen ropina syö tietä, irrottaa likaa ja aiheuttaa tieverkoston heikkenemistä. Lisäksi tänäkin talvena ei ole yksi tai kaksi kertaa käynyt niin, että edelläajavan renkaista on nasta lennähtänyt omaan tuulilasiin. Kahden talven saldona on "vain" yksi selvä iskemä tuulilasissa. Onneksi ei ole vielä tarvinut ruveta uusimaan tuulilasia. Se on kallista lystiä se. Olenkin miettinyt samaa mitä etelänaapurimme suunnittelee: koska nastat syövät tieverkkoa, pitäisi niistä kantaa erillinen vero, minkä tuotto käytettäisiin tieverkoston kunnossapitoon. Kertakaikkiaan loistava idea. Vastaavasti kitkarenkaiden käyttäjiä voisi armahtaa vaikka auton käyttöverossa.

On liikenteessä muutakin parannettavaa. Jos minä jostain asiasta jaksan messuta antaumuksella, niin se on liikenne.

1. Alinopeuden ajajille pitäisi antaa sakkoja. Siis niille, jotka ajava maantiellä kahdeksan kympin alueella 60 km/h. Selvä alinopeus aiheuttaa yhtälailla vaaratilanteita (mm. turhien ohitusten muodossa).
2. Tampereella törmää poikkeuksellisen usein siihen, että auto tai rekka sammuu Särkänniemen mäkeen ja aiheuttaa käytännössäkatsoen totaalisen tukon koko kaupunkiin. Suuressa osassa tapauksia pitäisi pystyä selvittämään syyllinen, jolle tulisi langettaa sakko. Joko syyllinen on auton kuljettaja, huoltoliike tai tienhoidosta vastaava taho.
3. Jalankulkijoilla pitäisi olla punaisen ja vihreän valon sijaan keltainen ja vihreä valo. Näin jalankulkija voisi (halutessaan) kävellä keltaista valoa päin mikäli liikenne sen sallii. Näin jalankulkijoiden ei olisi pakko painaa aina itselleen vihreää valoa. Mikäli ruuhkasta johtuen keltasilla ylikulkeminen ei onnistu, voisi jalankulkijat painaa itselleen vuoron.
   
4. Oikealle kääntyminen pitäisi sallia punaisia päin. Siten tietenkin, että kääntyjällä olisi väistämisvelvollisuus valon ollessa punainen. Tämä lisäisi joustavuutta ja sujuvuutta liikenteessä.
5. Liikennevalot pitäisi pitää pois päältä tai vilkuttaa keltaista kun on selvästi hiljaista liikenteessä. Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin seistä punaisisa valoissa tyhjällä tiellä sunnuntaiaamuna kello 09:00. Voin kertoa tämän nimimerkillä: kokemusta on. Viime aikoina olen lakannut noudattamasta sääntöjä näissä tilanteissa. Olen tullut siihen tulokseen, että ajamalla punaisia päin syyllistyn samaan mitä jalankulkijat kulkiessaan kaupungilla punaisia valoja päin.
   
6. Vihreä aalto: mielestäni vihreä aalto (jos sellainen on onnistuttu jollekin tienpätkälle rakentamaan) pitäisi merkata liikennemerkillä. Liikennemerkki voisi kertoa myös sen nopeuden mitä noudattamalla aallosta voi ajaa läpi pysähtymättä. Tämä voisi parantaa liikenteen sujuvuutta.
7. Bussikaistat ja yksityisautoilu: linja-autoille varatut kaistat voisi valjastaa myös kimppakyytiläisten iloksi. Selkeät säännöt missä esim autot joissa on kaksi tai enemmän matkustajia saisivat ajaa bussikaistaa. Ja jos kaksi on liian vähän, niin kolme tai enemmän. Pointti on siinä, että myös kimppakyytiin pitäisi kannustaa. Sujuva aamuinen työmatka voisi kirvoittaa useammat harkitsemaan kyydin jakamista. Tampereella liikenne kaupungin laidalta toiselle on tehty lähes mahdottomaksi omalla autolla. Mutta toisaalta julkiset liikennevälineet (siis bussi) on aamuisin niin täynnä, että siellä ei mahdu istumaan (nimimerkillä: puolisoni saa nykyään minulta aamuisin kyydin töihin kun ruuhkabussiin ei tahdo mahtua).
8. Tietullit: mitä jos koitettaisiin ratkoa ongelmia porkkanalla eikä kepillä. Paremmat liikenneyhteydet (tiet) parantaisivat sujuvuutta ja vähentäisivät ruuhkia kummasti. Pienellä aluepolitiikalla voisi työpaikkoja syntyä myös ruuhkasuomen (kehä 3) ulkopuolelle.
   
9. Kasvihuoneilmiö: meikäläinen tapa vähentää liikenteen ilmastohaittaa on verottaa autoilua entistä tiukemmin. Mitä jos pistettäisiin vähän panoksia myös liikennesuunnitteluun. Jokainen turha pysähdys kuormittaa luontoa enemmän kuin sujuva liikenne.
   
10. Ylikulkusillat: Ohitusteiden ylittäminen voitaisiin kenties hoitaa ylikulkusiltojen tai alikulkutunneleiden avulla. Nyt mm. Tampereen reunaa kulkeva valtatie 12 (tai mikä sen nimi nyt onkaan) on miinoitettu suojatein. Mikäs sen tehokkaampi tapa aiheuttaa tukoksia ruuhkassa kuin päästä yksi eksynyt jalankulkija tien yli.
11. Älä tuki risteystä. Suuriin risteyksiin voisi ottaa mallia maailmalta, missä koko risteysalue maaltaan jonkinlaisella ristikolla. Siis varoitusviivoin jotka kertovat, että risteystä EI SAA TUKKIA. Ainakin Tampereen seudulla olisi tarvetta kyseiselle ohjeistukselle lähes jokaisessa valoristeyksessä (ja vähän muissakin).
12. Anna tilaa kaistanvaihtajalle. Koko liikenne sujuisi hieman paremmin jos sitä maltettaisiin antaa tilaa kaistan vaihtajille. Tämä on asia mikä on jo tajuttu mm. pääkaupunkiseudulla ja kehän ruuhkissa. Tampereella ei liikennettä taida olla ihan vielä riittävästi, että tätä tajuttaisiin (tosin poikkeuksiakin on!)
13. Muista kiittää. Jos joku sitten sitä tilaa vapaaehtoisesti antaa, niin on vähintään soveliasta muistaa kiittää kättä heilauttamalla. Myös tästä löytyy sekä huonoja että hyviä esimerkkejä Mansesta. Enemmän tosin huonoja kuin hyviä.
14. Suomessa EI ole vasemmanpuoleinen liikenne, vaikka toisin voisi kuvitella kun Kekkosentietä ajelee Tampereen maisemissa. On totta, että rampista alastulevia on hyvä väistää, mutta se ei tarkoita sitä, että pitää tukkia koko liikenne ajamalla vasenta kaistaa alinopeutta.

Siinä ensimmäiset neljätoista ideaa tai turhautumisen lähdettä kotimaisessa liikenteessä. Lisää varmasti löytyy... saa laittaa vaikka replynä postaukseen...