Asiakas on taas arvossaan

Joulu on taas tulossa ja kuluttajat pitää saada ostoksille. Talousuutisoinnin (ja ehkä jopa yleisen taloustilanteen) innoittamina osa kaupoista on aloittanut alennusmyynnit jo näin joulua ennen, jotta saisivat ihmiset ostoksille nyt, eikä tammikuussa, tai kenties ei koskaan. Kuluttajana tämä kuulostaa ihan hyvältä, joskaan niistä tuotteista mitä minä olen ostamassa jouluksi, ei juurikaan ole alennuksia näkynyt. Toinen epäonni minulla on käynyt siinä, että olen ostanut suurimman osan joululahjoja jo marraskuussa - täyteen hintaan tietenkin.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö heikkenevän talouden aattona on sähköpostin määrä. Olen viime viikkojen aikana saanut kymmenkertaisen määrän ostokehoituksia, muistutuksia ja tarjouksia sähköpostiini. Kyse ei suinkaan ole siitä, että olisin nyt liittynyt uusille postituslistoille. Ei, vaan nyt on myyjiä yhtäkkiä alkanut kiinnostaa edullinen myyminen ja aktiivinen markkinointi. Mikään ei ole niin halpaa markkinointia kuin sähköpostimarkkinointi. Niinpä postia tulee viikottain, ellei peräti päivittäin, erilaisilta kauppiailta joiden kanssa en muista asioineeni vuosiin. Sama ilmiö EI ole esiintynyt aikaisempina vuosina.

Vuosi sitten olisin halunnut asennuttaa autooni webasto -lämmitysjärjestelmän. Tuolloin lähestyin muutamaa asennuksia suorittavaa yritystä (täällä Tampereella) sähköpostilla. Kysymykseni tuolloin kuului: asennatteko minun automerkkiini webastoja, millaiset jonot heillä on ja paljon laite+asennus maksaa. Tuolloin en saanut yhtään vastausta.

Täytyy katsoa tänä talvena uudestaan josko rahani kelpaisivat nyt webastojen asentajille; vai vieläkö on niin kova vauhti, ettei tarvitse asiakkaille edes vastata; elleivät he vaivaudu tiskille kysymään.

Comes with music

Olen viime päivinä, siis tuon "comes with music" -julkistuksen jälkeen, lukenut useita kirjoituksia ja spekulaatioita tuosta Nokian lanseeraamasta konseptista. Useat kirjoitukset huokuvat pettymystä siitä, että tarjottu palvelu ei olekaan ihan niin ilmainen tai täydellinen kuin julkistuksessa annettiin ymmärtää. Musiikki ei olekaan DRM vapaata, sitä ei voikaan polttaa CD:lle mielivaltaisesti, musiikkia ei voikaan soittaa kuin Nokian puhelimilla tai PC:llä, sitä ei voi siirtää ipodiin, jne.

Itse olen DRM:n vankkumaton vastustaja. Olen monesti julistanut, että en tule ikinä ostamaan yhtään DRM suojattua musiikki kappaletta. Toistaiseksi minun on ollut helppo seisoa sanojeni takana. Omistan Ipodin, Archos GMini mp3 soittimen, musiikkia soittavan puhelimen, ja tietenkin tietokoneeni toistaa musiikkia ongelmitta. Minulle on ollut tärkeää, että saan siirrettyä musiikkini mihin tahansa laitteeseen ilman, että tarvitsee murehtia kaikenmaailman suojauksista. Mutta mutta... vaikka vastustan DRM:ää, on Nokian ehdotus erinomaisen mielenkiintoinen. Jatkossa voin laillisesti ladata kaiken haluamani musiikin tietokoneelle ja/tai puhelimeeni. Voin kuunnella sitä, ja päättää pidänkö siitä. Mikäli pidän siitä, luultavasti ostan kyseisen levyn CD formaatissa (ja siten vapaudun kopioimisen rasitteista). Mikäli puhelimeen tai tietokoneelle lataamani DRM suojattu musiikki osoittautuu vain kertakäyttömusiikiksi, se luultavasti jää tietokoneen levylle bittejä varaamaan.

Aikoinaan musiikkiin tutustuttiin radion kautta - radiosta nauhoitettiin kappaleita kasetille ja niitä kuunneltiin Sonyn Walkmanilla. Toinen tapa tutustua levyihin oli painella levykauppaan ja kuunnella levyä siellä. Jos levy miellytti, sen saattoi ostaa - jos ei, niin levy jäi kauppaan. Nykypäivänä tuskin kukaan menee enää levykauppaan kuuntelemaan levyjä. Levykaupassa käydään enää ostamassa levyjä. Mutta miten kummassa siihen uuteen musiikkiin oikein voi tutustua? Uskon, että Nokian "comes with music" tarjous, voi olla loistava vastaus edelliseen kysymykseen. Uskon, että ihmiset lataavat tänä päivänä paljon musiikkia p2p verkoista. Helppouden ja "ilmaisuuden" takia vertaisverkoista ladataan kaikenlaista musiikkia kokeilumielessä. Näistä kokeiluista tuskin kukaan haluaa maksaa merkittäviä summia. Ja siitä musiikista mikä osoittautuu hyväksi, on suuri yleisö toivottavasti valmis myös maksamaan. "Comes with music" -saattaa olla erinomainen music-on-demand -palvelu, minkä avulla ihmiset voivat laillisesti tutustua erilaiseen musiikkiin suhteellisen vapaasti ilman aikarajoituksia. Ja jos käy niin, että sitä kokeillessa ihastuu lataamaansa musiikkiin, tulee kyseinen levy ostettua joko CD:nä tai DRM vapaassa digitaalisessa formaatissa.

Myös eräs toinen vastustamani suuntaus (siis DRM:n lisäksi) saattaa kokea tämän tuoteuutuuden myötä kolauksen. DRM:n vastustuksen lisäksi olen henkisellä tasolla vastustanut kannettavan viihde-elektroniikan konvergenssia, eli suuntausta, missä kaikki pienet laitteet yhdistyvät yhdeksi ihmelaitteeksi joka tekee kaiken. Konvergenssin alueella Nokia on jo onnistunut jossain määrin: parhaat puhelimet ottavat jo arkikäyttöön riittävän hyviä kuvia, joten erillistä kameraa ei tarvitse aina kantaa mukana. Kuten yllä mainitsin, itselläni on mp3 soittimia joka lähtöön: yhdessä on 20 GB tilaa, toinen on niin kevyt ja pieni, että sitä voi käyttää lenkillä, jne. Nyt jos/kun lähes ilmainen musiikki sidotaan tuohon yhteen puhelimeen, pistää se väkisinkin miettimään haluanko tai tarvitseeko minun jatkossa enää kantaa useita soittimia mukanani. Kannettavana laitteena minulle riittää jatkossa puhelin, josta on pääsy rajattomaan musiikkikirjastoon - aina. Eli onnistuessaan, tämä varmasti lisää tuoteuskollisuutta - ja edistää konvergenssia. Mutta onnistuminen tietenkin riippuu toteutuksesta. Ja siitä toteutuksesta emme vielä tiedä oikeastaan mitään.

Take away the take-away

Viime päivien suru-uutinen on ollut Gastronautin konkurssi. Gastronauttihan oli yritys joka toimitti (ainakin) keskustan ravintoloiden ruokia ihmisille kotiin. Muistan kun Gastronautti aloitti Helsingissä. Mielestäni liikeidea oli mitä mahtavin - ja suorastaan kadehdin yrityksen perustajaa niinkin loistavan mutta yksinkertaisen liikeidean oivaltamisesta (tosin se taisi olla tuonti-idea mutta siitä huolimatta...).

Mikä sitten sai kaikkien (lue vaikka kauppalehden blogeja) ylistämän liikeidean kaatumaan konkurssiin? Kyse oli palveluyrityksestä, ja tuotannon karatessa Suomesta ulkomaille lie palvelut ainoa kasvava liiketoiminnan ala Suomessa. Uskon, että tuohon konkurssiin voi löytää useita syitä, mutta listaan tässä muutaman mitä itselläni tuli mieleen:

1. Suomessa ei ole riittävän suuria kaupunkeja. Ainoa kaupungin kriteerit täyttävä keskittymä on Helsinki.
2. Me emme osaa käyttää palveluita, tai me emme suostu niistä maksamaan.
   
3. Gastronautin palveluhinnat olivat liian korkeat. (11 euron minimiveloituksella sitä voisi melkein hakea ruuat taksilla itse).
   
4. Me emme ole vielä valmiita maksamaan palveluista (tämä on syytä listata kaksi kertaa, koska se on niin keskeinen syy). Ainakaan emme suostu maksamaan sellaisista palveluista mitä itsekin pystymme tekemään.

Jotta Gastronautin kaltainen yritys kannattaa Suomessa, tulee kuljetushinta saada jotenkin naamioitua osaksi tuotteen hintaa. Tässä ongelma saattaa olla siinä, että ravintoloiden listahinnat on mm. webissä eikä Gastronautin kaltainen yritys saa helposti/mitenkään upotettua omia kuljetushintojaan ao. listoille. Kyllä lähipizzerian hinnasto pitää sisällään toimituskuluja, vaikka niitä ei Helsingin seudulla välttämättä kerrotakaan.

Mielenkiintoisena nyanssina mainittakoon, että täällä Tampereella en vielä ole löytänyt pizzeriaa joka toimittaisi pizzan "ilmaiseksi" kotiin. Tämä lie osasyy siihen, että en ole täällä asuessani syönyt kertaakaan tilauspizzaa. Toinen tähän vaikuttanut syy on se, että paikalliset pizzeriat eivät toimita listojaan postin mukana. Minä en edes tiedä mitä pizzerioita tässä lähellä on, jotka toimittaisivat kotiin. Toinen mielenkiintoinen löytö oli paikallisen (keskustan) kiinalalaisravintolan take-away hinnat. Listahinnat olivat jo mielestäni erinomaisen edulliset ruuan laatuun ja ravintolan sijaintiin nähden. Mutta take-away tarjous sai leuat lävähtämään selälleen: jos otat ruuan mukaasi hinnoista vähennetään 50%. Siinäpä hyvä markkinarako kuljetushintojen peittämiseen - kuljetusyrittäjä voi(si) pitää tuon toisen 50% kuljetuspalkkiona ja uskon, että asiakaskin olisi valmis maksamaan edullisen listahinnan jos saisi ruuan kotiinkuljetettuna. Minä ainakin maksaisin mielelläni.