Tästä aiheesta on pakko kirjoittaa aina kun jotain aiheeseen liittyvää päätyy uutisiin. Talouselmä kirjoitti varsin mielenkiintoisen ja ansiokkaan artikkelin aiheesta "verkkokauppa karkaa ulkomaille". Kuten olen muutamaan otteeseen maininnut, on edessä lohduttomat ajat, mikäli suomalaisen kauppiaat eivät herää päiväunilta. Eikä herätystä kaipaa vain kauppiaat, vaan myös koko valtio ja valtion taloudenhoitajat. Kun internetkupla aikanaan puhkesi putosi koko verkkokauppa keskusteluista. "Se ei ollutkaan kestävällä pohjalla", oli helppo todeta, kun kuplat poksahtelivat länsinaapurissa. Mutta maailma on muuttunut ja jatkaa muuttumistaan. Uskallan väittää, että postissa ja tullissa tiedetään jo mitä tuleman pitää, mutta vauhti on niin kova, että on turvallisempaa pitää pää alhaalla ja suu supussa.
Suomi ei yksinkertaisesti pysty enää pitämään kohtuutonta 22% ALV verkokantaa. Talouselmässä otetaan esiin se valitettava tosiasia, että suomalaiset kauppiaat eivät pysty kilpailemaan suurten markkinoiden kauppiaden tavoin ostohinnoilla. Meillä Suomessa myyjiä vielä sakotetaan kohtuuttomalla 22% verolla. (Tuo 22% osuu valitettavasti suoraan kauppiaan nilkkaan, vaikka kuluttajan se pitääkin maksaa). Kehotan lukemaan pari päivää sitten kirjoittamani esimerkin ostamastani kaiutinsetistä. Hinta suomessa yli 450 euroa, hinta Saksasta kotiinkuljetettuna 360 euroa... Ei tarvitse olla kummoinenkaan matetmaatikko, että ymmärtää yskän.
Eikä suomalaisten nettiostokset ulkomailta rajoitu enää pieniin ja helposti kuljetettaviin tuotteisiin, nyt tilataan kodinkoneita ja huonekaluja. Itse tilasin mm. kylpyhuoneen kaapiston ja pari korituolia Eestistä vajaa vuosi sitten. Noiden ostosten kohdalla on vaikea arvioida säästöä, sillä vastaavia tuotteita ei oikein löytynyt kotimaisista kaupoista. Päädyin siis ostamaan tuotteet ulkomailta ja siten kannoin omat euroni etelänaapurin kansantaloudelle.
Sopii vain toivoa kädet kyynärpäitä myöden ristissä, että kansantaloudenhoidossa ollaan hereillä, ja reagoidaan asiaan nopeasti ja oikein. Samoin sopii toivoa, että kauppiaat ymmärtävät nopeasti kupletin juonen: Nettikaupan pitää olla fyysistä kauppaa helpompi ja halvempi. Niin, ja ihan ensimmäisenä se nettikauppa pitää olla.
Talouselämän artikkelia lukiessa tuli väkisinkin mieleeni muutaman viikon takainen kirjoitus Ketteryydestä ja strategiasta. Kirjoitin tarinan jääpaloja tuottavista tehtaista jotka eivät huomanneet, että pakastin keksittiin - ja että se syrjäyttää jääpalojen tehtaallisen tuotannon. Väkisinkin jää sellainen mielikuva, että kotimaiset kauppiaat painavat yhä jäitä tehtaassa yötäpäivää eivätkä huomaa, että ihmiset tekevät jääpalansa itse.
Suomi ei yksinkertaisesti pysty enää pitämään kohtuutonta 22% ALV verkokantaa. Talouselmässä otetaan esiin se valitettava tosiasia, että suomalaiset kauppiaat eivät pysty kilpailemaan suurten markkinoiden kauppiaden tavoin ostohinnoilla. Meillä Suomessa myyjiä vielä sakotetaan kohtuuttomalla 22% verolla. (Tuo 22% osuu valitettavasti suoraan kauppiaan nilkkaan, vaikka kuluttajan se pitääkin maksaa). Kehotan lukemaan pari päivää sitten kirjoittamani esimerkin ostamastani kaiutinsetistä. Hinta suomessa yli 450 euroa, hinta Saksasta kotiinkuljetettuna 360 euroa... Ei tarvitse olla kummoinenkaan matetmaatikko, että ymmärtää yskän.
Eikä suomalaisten nettiostokset ulkomailta rajoitu enää pieniin ja helposti kuljetettaviin tuotteisiin, nyt tilataan kodinkoneita ja huonekaluja. Itse tilasin mm. kylpyhuoneen kaapiston ja pari korituolia Eestistä vajaa vuosi sitten. Noiden ostosten kohdalla on vaikea arvioida säästöä, sillä vastaavia tuotteita ei oikein löytynyt kotimaisista kaupoista. Päädyin siis ostamaan tuotteet ulkomailta ja siten kannoin omat euroni etelänaapurin kansantaloudelle.
Sopii vain toivoa kädet kyynärpäitä myöden ristissä, että kansantaloudenhoidossa ollaan hereillä, ja reagoidaan asiaan nopeasti ja oikein. Samoin sopii toivoa, että kauppiaat ymmärtävät nopeasti kupletin juonen: Nettikaupan pitää olla fyysistä kauppaa helpompi ja halvempi. Niin, ja ihan ensimmäisenä se nettikauppa pitää olla.
Talouselämän artikkelia lukiessa tuli väkisinkin mieleeni muutaman viikon takainen kirjoitus Ketteryydestä ja strategiasta. Kirjoitin tarinan jääpaloja tuottavista tehtaista jotka eivät huomanneet, että pakastin keksittiin - ja että se syrjäyttää jääpalojen tehtaallisen tuotannon. Väkisinkin jää sellainen mielikuva, että kotimaiset kauppiaat painavat yhä jäitä tehtaassa yötäpäivää eivätkä huomaa, että ihmiset tekevät jääpalansa itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti