Vaikka media hehkuttaa DRM:n kuolemaa, voi DRM silti hyvin ja paksusti...
Apple ilmoitti jokunen viikko sitten, että se aikoo poistaa DRM (kuluttajan oikeuksien rajoitus tekniikka) suojauksen vihdoin kaikista ITunesissa myymistään kappaleista. Uutinen otettiin vastaan riemuiten - ja kiireisimmät ehtivät jo julistamaan DRM:n kuolleeksi. Aikaisemmin Apple on myynyt osan kappaleistaan ilman DRM suojausta ja osan suojauksen kanssa. Vastaavasti Apple tulee levy-yhtiöitä vastaan kappaleiden hinnoittelussa. Itunesin 99 senttiä / kappale hinnoittelu ei ole mielyttänyt levyalaa, sillä se on tasapäistänyt hinnoittelun, eikä mahdollista kiskurihinnan veloittamista kuumimmista hiteistä. Lisäksi Apple lisää (jollain mekanismilla) Itunesissa myytyihin kappaleisiin ostajansa sähköpostiosoitteen.
Uudistus (lukuunottamatta moniportaista hinnoittelua) on mitä mainioin. Toivottavasti sähköpostiosoitteen lisääminen kappaleisiin rajoittaa laitonta levitystä. DRM poistaminen ainakin lisää digitaalisen musiikkikaupan mahdollisuuksia selvitä voittajana. Kuluttajana nyt minäkin voin edes kuvitella ostavani musiikin digitaalisena pakattuna tiedostona. Todennäköisesti pitäydyn CD levyissä, mutta ehkäpä minä jonkin hitin ostan nyt mp3 muodossa, jos en koko levyä halua ostaa.
Hyvien uutisten lomassa on kuitenkin syytä pysyä tässä reaalimaailmassa eikä liputtaa DRM:n kuolemaa. Tosiasia on, että mikään taho ei ole puhunut tai suunnitellut kopiosuojausten poistamista esimerkiksi videoista. DVD levy sisältää kopiosuojauksen ja samoin tulee myös digitaaliset vuokraelokuvat tuon eston sisältämään. Eli DRM ei suinkaan ole kuollut, mutta ehkä musiikkiteollisuus on vihdoin valmis toteamaan realiteetit ja keskittymään olennaiseen: hyvän musiikin tuottamiseen, julkaisemiseen, promoamiseen ja myyntiin.
Sitä voi tietenki miettiä, onko DRM:llä oikeutus digitaalisesti jaeltavien elokuvien maailmassa yhtään enempää kuin musiikillakaan. Elokuvien hinnat ovat noin 10 - 15 eura / levy (kunhan ei osta uutuuksia). Ulkomailta saa jopa uutuksia kohtuuhintaan. Elokuvan käyttöikä on huomattavasti alhaisempi kuin musiikilla. Harvemmin sitä tulee samaa elokuvaa katsottua useammin kuin pari kertaa. Elokuvien jakelu on myös vaivalloisempaa kuin musiikin, joten en ole yhtään vakuuttunut, että elokuvia kannattaa sen enempää kopiosuojata kuin musiikkia. Mutta nautitaan näistä vuoden parhaista uutisista ja murehditaan elokuvien kopiosuojausta vaikka kesällä; tai ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti