maanantai 23. heinäkuuta 2007

Onko tinkiminen soveliasta nykysuomessa?

Kuten kaikki tiedämme, Suomen valtio on pyrkinyt säädöksillään varmistamaan, että kaikki kansalaiset ovat tasapuolisessa asemassa - varallisuudeseta riippumatta. Eräs näistä tasa-arvon tavoitteista kohdistuu maksuvälineisiin. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita maksuvälineensä vapaasti eikä valittu maksuväline saa vaikuttaa tuotteen hintaan. Näinpä maksaessasi luottokortilla, pitää hinnan olla sama kuin maksaessasi käteisellä. Tai ainakin näin hinnat pitää säädösten mukaan ilmoittaa.

Mutta luottokorteissa on eroja. Visa ja MasterCard ovat verrattain edullisia kauppiaalle (eikä asiakkaiden vuosimaksutkaan päätä huimaa). Näillä korteilla tehdyistä ostoksista kauppias maksaa vain 1-2% luottokorttiyhtiölle. Mutta Diners Clubin kortti on jo eri asia - puhumattakaan American Expressistä. Näillä maksaessasi joutuu kauppias maksamaan yli 4% kaupan hinnasta luottokorttiyhtiölle. Eli ostaessasi 100 Euroa maksavan digiboxin Diners Cardilla, saa rahoista 4 euroa luottokorttiyhtiö ja 96 euroa menee kauppiaalle. Jos maksat käteisellä, menee kaikki 100 Euroa kauppiaan kassaan.

Vaikka meidät on koulutettu siihen, että kaupan hintalappu kertoo tuotteen oikean hinnan, on mielestäni käteismaksajan aina syytä kysyä josko kauppiaalla olisi mahdollisuutta laskea ostoksellesi käteishinta. Tämä ei tietenkään ole kovin mielekästä jos olet ostamassa kahdella eurolla banaaneja Siwasta, mutta kun ostoksen arvo nousee yli sadankin euron, on syytä olla hereillä. Ja jos ei alennusta tipu, niin välillä kannattaa viedä rahat johonkin toiseen kauppaan, vaikka joutuisit maksamaan tismalleen saman hinnan tuotteesta.

Tinkiminen ei siis ole vain soveliasta, se on KANSALAISVELVOLLISUUTESI.

1 kommentti:

atammin kirjoitti...

Kävin tuossa taannoin Tampereen Lielahden Gigantissa. Ostoslistalla oli kuivausrumpu. Jonkun kaupan ilmoituksissa olin nähnyt kuivausrummun hinnaksi alimmillaan 399 euroa. Gigantti on perinteisesti ollut edullinen kauppa, ja heidän 30 päivän palautusoikeus on erinomainen. Nyt ei kuitenkaan edullista kuivausrumpua löytynyt, vaan myyjä halusi myydä minulle 550 euron rummun. Kyselin onko heillä muita rumpuja kuin esillä olevat kalliit laitteet. Myyjä tarkisti koneelta, että varastossa olisi vielä yksi kappala vanhempaa mallia, mutta sen hinta olisi 599 euroa. Kysyin, josko myyjä voisi laskea varaston laitteelle hyvän hinnan - varsinkin kun se on viimeinen kappale vanhentunutta mallia. Vaan eipä löytynyt alennushintaa tuolle vanhalle kuivausrummulle. Niinpä totesin myyjälle, että minun pitää vielä miettiä tuota kaupantekoa. Seuraavana päivänä tulikin Stockmannin hullujen päivien mainoslehti, jossa myytiin erästä mallia hintaan 399 euroa. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita mistä kävin kuivausrumpuni ostamassa?