Vaalimainokset pois televisioista

Hah... pohtivat nyt, että pitäisikö vaalimainokset kieltää televisiosta. Ilmeisesti johtopäätelmän alkupäässä on julkisuudessa vellova vaalirahakohu. Johtopäätelmä kulkee käsittääkseni niin, että ehdokkaat tarvitsevat suuren vaalibudjetin voidakseen mainostaa televisioissa - tv mainonta kun on suhteellisen kallista. Niinpä vaalimainosten kieltäminen telkkarissa poistaisi ehdokkailta tarpeen saada kasaan suuri vaalikassa. Minä jään miettimään pitäisikö tässä itkeä vain nauraa... Taidan kääntyä itkun puolelle.

MTV3 ilmoitti, että mikäli vaalimainonta kielletään, se ei tule lähettämään lainkaan vaalikeskusteluita omalla kanavallaan. Ja pienen pohdinnan seurauksena, MTV3:n uhkaus on ihan ymmärrettävä. Miksi lähettää ohjelmaa mihin kukaan ei halua ostaa mainostilaa? Sitä kutsutaan tappiolliseksi liiketoiminnaksi, mitä mikään kaupallinen - voittoa tavoitteleva - yhtiö ei halua.

Pienen jatkomietinnän seuraksena huomaa, että tämä vaalimainoskielto -ehdotus on mitä mainioin. Samalla kun ehdokkaat ei enää tarvitse paljoa rahaa (uskokoon ken tahtoo), ja kaupalliset kanavat ei enää lähetä vaaliohjelmia, syntyy YLE:lle taas uusi tärkeä rooli, vaalikeskusteluiden ainoana tuottajana. Näin kieltämällä ja rajoittamalla hieman kaupallista ja kapitalistista toimintaa saadaan näennäisesti uusi hyvä syy laajentaa "hieman sosialistishenkistä" Yleisradiota.

Eihän tämmöisen tärkeän tehtävän vastuunkantajan budjettia voi pienentää. Ei missään tapauksessa. Siinä missä voittoa tavoittelevat yhtiöt ovat huonon taloudellisen tilanteen seurauksena pakotettuja vähentämään työntekijöitä ja leikkaamaan kaikissa mahdollisissa paikoissa, voi Yleisradio kasvattaa menojaan.

Se mitä media nyt tekee on juuri se, mitä median pitääkin tehdä: tutkia, penkoa, tonkia, selvittää ja tiedottaa.

Koko vaalirahakohu on jokseenkin naurettava. On luonnollista, että tukijat (oikeiston tapausessa kaupalliset ja vasemmiston tapauksessa AY liike) tukee heidän etujaan ajavia poliitikkoja ja puolueita. Se on selvää, että kukaan ei anna rahaa ilman vastinetta. Mikäli vastine on suora ja konkreettinen (kuten vaikka kaavoitus) voidaan varmasti puhua jurirdisesti lahuksesta. Ja se mitä media nyt tekee on juuri se, mitä median pitääkin tehdä: tutkia, penkoa, tonkia, selvittää ja tiedottaa. Kaikilla kansalaisilla tulisi olla joinkinlainen medianlukutaito, minkä avulla ihminen voi selvittää itselleen onko uutisoinnissa kyse ajojahdista vai uutisoinnista.

Loppuun henkilökohtainen vetoomus: Älkää rajoittako rahan liikettä teennäisillä säädöksillä ja rajoituksilla. Terveen ja kasvuvoimaisen talouden taustalla on aina "vapaasti" liikkuva raha. Tämä talouden taantuma on hyvä osoitus siitä minkälaisia seuraksia sillä on kun raha lakkaa liikkumasta. Laman varmasti synnytti yliliberaali ja valvomaton pankkisektori, mutta laman keston ratkaisee se, kuinka vapaasti talouden sallitaan kasvaa - eli kuinka vapaasti raha pääsee liikkumaan.

Kaksinaamainen Helsinki

Nyt tarjoaa Helsingin kaupunki mustaa huumoria koko rahalla. Eilen uutisoitiin (taloussanomissa) kuinka Helsingin kaupunki uhkaa siirtää Nordealta miljoonia euroja lainoja muualle, kun Nordea on ilmoittanut / varoittanut nostavansa yrityslainojen marginaaleja. Nordea tavoittelee 0.5 prosenttiyksikön marginaalienkorotuksia. Näyttäisi siltä, että Nordea on tällä hetkellä ainoa pankki joka on lähtenyt nostamaan marginaalejaan. Jos historiasta voi mitään oppia, niin lienee vain ajan kysymys koska muutkin Suomessa toimivat pankit ilmoittavat samankaltaisista marginaalinkorotuksista.

Mutta palataan itse asiaan: Helsingin kaupunki on siis tohkeissaan ja tomerana ilmoittanut, että mikäli korotukset otetaan käyttöön, siirtää Helsinki miljoonia euroja lainoja johonkin toiseen rahalaitokseen. Helsinki perustelee (ja hakee moraalista tukea) tiukkaa linjaansa sillä, että marginaalien korotus pitäisi siirtää suoraan vuokra-asumisen hintaan, sillä lainoja on otettu juuri vuokra-asumista ja -asuttamista varten. Tämän uutisen perusteella varmasti kaikkki suomalaiset tuomitsivat Nordean ilkeänä ja pahana pankkina, joka haluaa vain köyhien kaupunkilaisten viimeisetkin rahat.

Mutta tämä komedia(?) ei päättynytkään eilisiin uutisiin. Tänään Helsinginsanomat uutisoi kuinka Helsingin kaupunki aikoo korottaa vuokratonttiensa vuokria. Ja kuinka ollakaan, nämä korotetut vuokrat tulevat siirtymään vuokratonteille rakennettujen taloyhtiöiden yhtiövastikkeisiin.

Tästä Helsingin kaupungille 10 pistettä julkisesta toilailusta.

Tallettajien etuja takaamassa

Nyt kun vihdoin pankkikriisi rantautui jossain muodossa kotisuomeen, ehti rahoitustarkastus ja Suomen valtio apuun. Islantilaisen Kaupthing pankin talletussuoja oli alunperin vain 25 tuhatta euroa. Tästä noin 20 tuhatta tuli Islannista (siis ensimmäiset 20 tuhatta) ja loput noin 5 tuhatta euroa Suomen talletussuojarahastosta.

Kaupthingilla oli noin 10 000 suomalaisella talletuksia, ja tallettajien joukossa oli mm. kuntia. Kaupthing haki lisäsuojaa Suomen talletussuojarahastosta 25 000 - 50 000 eurolle, jolloin talletussuoja olisi verrannollisnen muiden Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ja tämähän sopi kaikille... kyllähän tallettajien rahat pitää taata....

Mutta mutta... siinä missä tätä suojan korotusta perusteltiin tasapuolisuudella, voisi sitä yhtälailla miettiä hieman toiselta kantilta. Jos nyt kävisi niin onnettomasti, että Kaupthing joutuisi pyytämään rahaa Islannin talletussuojarahastosta, eikä Islannin rahastolla olisi millä maksaa, seuraisi siitä se, että

1. ihmiset joiden talletukset Kaupthingissa olivat 20 000 euroa tai alle, menettävät kaiken
2. ne tahot joilla oli noin 50 000 euroa, menettävät vain tuon 20 000 euroa mitä Islannin valtio ei pysty maksamaan. Näin suuremmat tallettajat menettävät vain 40% talletuksistaan.

Eli tehtiinkö tämä suojan korotus ja tarkistus sittenkään tasa-arvoisuuden nimissä, vai oliko tässä kyse kuitenkin ison rahan tallettajien etujen turvaamisesta, veronmaksajien kustannuksella?

Juu, on tietenkin totta, että pientallettajat ja suurtallettajat molemmat menettäisivät tuon 20 000 euroa. Mutta prosentuaalisesti, pientallettaja menettäisi tässä mallissa 100% talletuksistaan, kun suurtallettajan tappio rajautuisi vain 40 prosenttiin... Ja kyllä, tuon 60% (eli 30 000 euroa) maksaa suomalainen veronmaksaja, ei Islanti.