Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläköiyminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläköiyminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. marraskuuta 2009

Sopeutumiseläkettä minullekin

Minullakin nelikymppiset lähestyy kovaa vauhtia. No, jokunen vuosi tässä vielä on kärsittävänä ennenkuin saavutan tuon odotetun eläkeiän. Ajattelin noudattaa noudattaa Vihreiden kansanedustaja Janina Anderssonin viitoittamaa tietä ja jäädä eläkkeelle 40 vuoden iässä.

Koska me kaikki Suomessa olemme tasa-arvoisia oletan, että myös minä voin alkaa nostamaan sopeutumiseläkettä nelikymppisenä, ihan kuin kansanedustajatkin. Vaikka en varmaan ihan Anderssonin 4000 euron summaan pääsekään, niin uskon, että tulen toimeen omalla eläkkeelläni - varsinkin jos se on kertynyt samalla tavalla kuin kansanedustajilla.

On muuten vähän helvetin erikoista että kansanedustajat voivat itse äänestää oman palkkansa, he määräävät (hallituksen ehdotusten pohjalta) muille kansalaisille yhä korkeampaa eläkeikää, ja samalla itse voivat jäädä eläkkeelle jo nelikymppisinä. Muut kansalaiset voivat toki lopettaa työskentelyn jo 40 vuoden iässä, mutta eläke alkaa juoksemaan vasta 65 vuoden iässä.

Hihkaise ihmeessä jos sinusta tuntuu, että joku ylläolevassa kuvauksessa ei ole ihan oikein.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Hei työkkäri, anna mulle piiskaa

Taas oli tämänpäivän Hesarissa juttua kuinka valtiovalta aikoo puuttua työttömyystukeen ja luonnollisesti heikentää sitä. Nyt suunnitteilla on muuttaat työvoimakoulutusta niin, että tuo 500. päivän ansiosidonnainen juoksee myös koulutusjaksolla. Perusteluna on se, että halutaan saada ihmiset hakeutumaan työvoimakoulutukseen heti työttömyyden alussa - eikä vasta lopussa.

Periaate on kovin jalo ja tukee työvoimakoulutuksen ideaa. Työvoimakoulutuksen tarkoitus kun on parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Nyt kuitenkin työvoimakoulutuksia käytetään turvapaikkana kun ansiosidonnainen uhkaa loppua.

Kuten sanottu, ajatus on kaunis ja sinällään ehkä jopa ymmärrettävä. Mutta valitettavasti realiteetit ovat jotain ihan muuta.


Ensinnäkin: työvoimakoulutukset ovat laadultaan totaalisen luokattomia. Niiden tarkoitus työttömälle on turvata juuri tuota ansiosidonnaista - ja työvoimapoliittisesti niiden todellinen tarkoitus on siivota työttömyystilastoja tilapäisesti. Työvoimakoulutus tukee tällä hetkellä juuri näitä kahta asiaa. Jos koulutusten funktiota halutaan muuttaa tuohon työllistymistä edistävään suuntaan - on syytä aloittaa muutos koulutussuunnittelusta. Eli varmistetaan ensin, että koulutusten sisältö on sen kaltainen, että niihin ostallistujilla on ihan oikeasti paremmat mahdollisuudet työllistyä koulutuksen seurauksena. Koulutetaan ihmisiä aloille joilla on tulevaisuutta ja/tai pulaa osaajista. On turha kouluttaa ihmisiä aloille, missä ei ole työpaikkoja. Jos koulutus on hyvin suunniteltu ja oikein kohdennettu, ei koulutuksilla pitäisi olla vaikeuksia löytää esimerkiksi yhteistyöyrityksiä. Tällä hetkellä koulutuksiin ei tahdota löytää yrityksiä jotka olisivat niistä valmiita maksamaan tai niihin osallistumaan.

Toinen muutosehdotusta rapauttava tosiasia on se, että näihin koulutuksiin ei ole pulaa hakijoista. Työttömät eivät suinkaan ole niin passiiivisia kuin annetaan ymmärtää. Tietenkin on joukko ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä työttömyyspäivärahoihinsa, mutta suuri massa on halukas tekemään työtä. Niinpä näihin koulutuksiin on tyypillisesti hurja määrä hakijoita suhteessa vapaana oleviin koulutuspaikkoihin. Eli tällä hetkellä työvoimatoimistot eivät pysty järjestämään riittävästi koulutuksia jotta kaikki kiinnostuneet pääsisivät kursseille. Niinpä on pakko ihmetellä, että miksi koulutuksiin halutaan ehdoin tahdoin vielä lisää hakijoita (siis niitä jotka tällä hetkellä ovat passiivisia työttömyyden alussa)? Haluavatko työvoimatoimistot hukkua hakemuksiin?

Olen joskus aikaisemminkin valittanut sitä, että meidän työllistämisponnitsukset perustuvat lähes poikkeuksetta raippaan eikä porkkanaan. Sen sijaan, että työttömältä peritään 20% veroa päivärahasta, voisi asetelman kääntää toisin päin: kun työtön työllistyy, hän saisi maksaa alennettua tuloveroa ensimmäisen vuoden. Valtio voisi jopa poistaa tuloveron työllistyneiltä työttömiltä ensimmäisen vuoden ajaksi. Mutta ei, tämä ei sovi meikäläiseen malliin - jostain syystä meillä on vakaa usko siihen, että työttömät ovat laiskoja ja ainoa mikä saa työttömän aktiiviseksi on piiska. 

Ja ihan loppuun: on täysin käsittämätöntä, että meillä sosiaaliturvaa heikennetään silloin kun taloudessa ja ihmisillä menee huonosti. En ole sosiaaliturvan heikentämistä vastaan, mutta mielestäni ajoitus on taas todella huono. Turvaverkkoa pitää purkaa silloin, kun ihmisillä menee hyvin ja kun heillä voisi olla mahdollisuus itsekin varautua huonoihin aikoihin. Nyt työttömyysturvaa ja eläketurvaa karsitaan, kun työttömien määrät ja eläkkeellejäävien määrät ovat kasvussa. Kumpikaan näistä ryhmistä ei ole voinut varautua siihen, että valtio muuttaa pelisääntöjä kesken pelin.

perjantai 16. toukokuuta 2008

Valtio menee verkkoon

Viime aikoina on voinut lukea yhä useammin kun valtion virastot ovat alkaneen panostaa enemmän ja enemmän verkkopalveluihin. Verottaja on tehnyt päänavauksen mahdollistamalla mm. työmatkavaähennyksen päivittämisen veroilmoitukseen yksinkertaisesti internet palvelun kautta. Myös Kela on alkanut tuoda uusia palveluita internetiin. Nettiä käyttävä kansa tervehtii palveluita ilolla, mutta mikäs kumma se valtionvirastot nettiin ajaa?

Liikeyrityksillä internetin käyttö palveluiden tarjonnassa on hyvin yksinkertaisesti perusteltavissa: kaikki asiat mitkä asiakas tekee itse on yritykselle halpaa. Näin erityisesti siksi, että työvoima on perinteisesti meillä kotosuomessa verrattain kallista. Valtiollapa ei ole juuri samoja ongelmia ollut: jos joskus olet saanut työpaikan valtionvirastosta, on varmaa, että potkuja ei tule vaikka talous kyntäisi kuinka syvällä. Vai muistatko koska viimeksi valtio olisi pitänyt YT neuvotteluja? Minä en muista niin tapahtuneen koskaan. Siispä kysyn itseltäni uudestaan: miksi valtio menee webiin nyt, eikä esimerkiksi viisi vuotta sitten? Onko teknologia edistynyt? Eihän se teknologiasta ole kiinni; pankithan ovat tuoneet palvelut nettiin jo lähes kymmenen vuotta sitten.

Kuvittelenkin, että valtion virastojen haluttomuus sähköistää palveluitaan johtuu kahdesta asiasta: ensinnäkin sähköoistäminen ei todellakaan ole halpaa hupia, eikä irtorahaa varmasti ole riittänyt henkilöstökustannusten lisäksi. Toisaalta sähköistäminen ja automatisointi olisi saanut valtion virastojen henkilöstökustannukset suurennuslasin alle - miten perustella yhtä suuria henkilöstömääriä kun kaikki on automatistoitu. Nyt korkeasuhdanteen aikana, saattaa rahaa riittää myös sähköistyshankkeisiin - ja ylimääräisen työvoiman ongelman korjaa eläköityminen - eli virastoissa työskentelee paljon eläkeikää lähestyviä suomalaisia, joita ei eläkkeelle jäämisen takia tarvitse irtisanoa, vaan väen väheneminen hoituu luonnollisen poistuman kautta...

Mutta toisaalta, voinhan olla väärässäkin...