Näytetään tekstit, joissa on tunniste palkankorotukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palkankorotukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. marraskuuta 2009

Palkanalennuskierros

Viimeisen parin viikon aikana ovat muutamat eturivin johtajat vilautelleet julkisuudessa halusta palkanalennuksiin. Laman tappamisen nimissä pitäisi alentaa työntekijöiden palkkoja. Muuan yrittäjä ehti jo ehdottamaan jopa 30% palkanallenusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että 3000 euroa kuukaudessa tienaava saisi enää noin 2000 euroa. VerojenKuten arvata saattaa, jälkeen vaikutus ei (valitettavasti)  ole yhtä dramaattinen, mutta kuitenkin.

Saman vaikutuksen saisi helposti aikaan korottamalla hintoja vajaan 30%. Molemmista seuraisi sama asia: kuluttajilla ei olisi enää varaa kuluttaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Ja kulutuksen loppuminen luonnollisesti johtaisi irtisanomisiin ja työttömyyteen.

Kuten arvata saattaa, nämä alennusehdotukset ovat tulleet vientiyrityksiltä - tuotantokustannusten alennuksilla nämä saisivat kilpailuetua ja luultavasti paremmin myytyä tuotteita ulkomaisille asiakkailleen. Valitettavasti minä en vain näe miten tämä hyödyttää yritystä nimeltä Suomi...

tiistai 25. marraskuuta 2008

Huonosti ajoitettu ahneus

Jokainen aikaansa edes vähän seuraava kuluttaja ja yrittäjä on varmasti törmännyt uutisiin talouden hiljenemisen suhteen. Muutos on ollut haistettavissa jo viime keväästä (mm. hiljentyneen asuntokaupan seurauksena) mutta todelliseksi kriisiksi talouden haasteet ovat nousseet tämän syksyn aikana. Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt rahoituskriisi on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan. Syynä epidemiaan on ollut rahoitusliikkeiden tapa paloitella riskiluottoja johdannaisiin ja niiden myyminen halukkaille ostajille. Voittoa tavoittelevat sijoitusinstituutiot ovat puolestaan ostaneet roskan arovisia luottoja - ja tässä nyt ollaan. Kevään ja kesän aikana talous kuumeni totaalisesti ja tämä näkyi mm. polttoaineiden hintojen nousuna, ruuan hinnan nousuna; oikeastaan kaiken reiluna hinnannousuna - ja sitä kautta inflaationa. Myös palkkoja nostettiin reilusti vuosi sitten.

Nyt pitäisi olla kuitenkin kaikille selvillä, että taloustilanne on muuttunut. Keväällä uutisoitiin paljon mm. työvoimapulasta ja osaajapulasta. Syksyn työllisyysuutiset ovat keskittyneet rummuttamaan irtisanomisia ja yt neuvotteluita. Lainaraha on kallistunut ja ihmiset ovat vähentäneet kuluttamista ja alkaneet säästämään pahan päivän varalle. Ollaan käytännössä huononlaatuisessa noidankehässä missä kulutuksen ja kysynnän väheneminen johtaa työvoiman vähentämistarpeisiin, mikä taas puolestaan johtaa kysynnän vähenemiseen. Siitä huolimatta, että raaka-aineet ovat halventuneet maailmalla tuntuu yhä löytyvän yrityksiä jotka uskovat, että heillä on mahdollisuus ja tarve nostaa hintoja. Ilmiö on havaittavissa mm. ruokakaupassa, joissain palveluissa ja pankeissa. Nyt pitäisi selkärankaa löytyä niin kuluttajilta kuin yrittäjiltäkin. Hintojen nostaminen tässä taloudentilanteessa ei tule johtamaan positiiviseen tulokseen; eli voittojen kasvamiseen, vaan se tulee pakostikin kääntymään yrittäjiä vastaan. Tämäkin on jo nyt havaittavissa; hintojen noususta on seurannut mm. se, että ihmiset ostavat halvempia elintarvikkeita. Kalliiimmat elintarvikkeet, joiden hintoja on nostettu, jäävät hyllylle. Valitettavaa on tietenkin se, että kuluttajat maksavat hyllyyn vanhenevat ruuat ostettujen tuotteiden hinnoissa; mutta ei tästä kutistuvasta markkinasta riitä lisärahaa myyjällekään.

Kohta on edessä työmarkkinaneuvottelut ja palkkakeskustelut. Saa nähdä onko minkään alan liitoilla rohkeutta olla vaatimassa reiluja palkankorotuksia, silläkin uhalla, että palkankorotukset johtavat irtisanomisiin ja/tai lomautuksiin. Mielestäni nyt pitäisi myös työntekijöiden pystyä suhtautumaan omaan toimeentuloonsa ja palkkaansa hieman talkoohengessä. Palkankorotusvaatimukset jäihin, hinnankorotukset jäihin, kulutus takaisin normaalille tasolle ja sitä kautta Suomi vähintään taloudelliseen nollakasvuun - mielellään tietenkin positiiviseen kasvuun.

Ainakin minun on vaikea kuvitella, että tästä taloudellista haasteesta tullaan selviämään ilman yhteistyötä, malttia ja pientä talkoohenkeä.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

Uskomaton tulonsiirto valtiolle

Ajattelin tässä viime syksyä ja silloin kuumana käynyttä keskustelua palkankorotuksista. Liitto toisensa jälkeen vaati toinen toistaan suurempia palkankorotuksia. Jotkut halusivat 10% lisää, toiset 25%. Ilman todellista tilastotietoa asiasta, arvioisin, että keskimäärin palkankorotuskierroksilla sovittiin ehkä noin 10-12% korotuksista. Saatan tietenkin olla väärässä.

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että heti vuodenvaihteen aikoihin alkoi yritys jos toinenkin korottaa hintoja. Sain mm. isännöintitoimistolta kirjeen missä kerrottiin, että kohonneiden henkilöstökustannusten seurauksena he korottavat hintojaan noin 12%. Saman ilmiön saattoi todistaa melkein kautta linjan. Ruoka on kallistunut jopa enemmänkin. Mutta kaiken kaikkiaan ainakin oma tuntemus on, että kohonneet palkkakustannukset siirrettiin suoraan kuluttajahintoihin.

Mitäs sitten? Laskeskelin päässäni karkeasti mitä tuo ylläoleva oikein tarkoittaa...
  • Matti, jonka kuukausipalkka oli 2500 euroa, saa 10% lisää palkkaa. Palkankorotusten jälkeen Matin bruttopalkka on 2750 euroa. Palkka siis nousi 250 euroa kuukaudessa. Matti tosin joutuu maksamaan tuosta 250 eurosta veroja. Jos arvioidaan, että Matin veroprosentti on 25, maksaa Matti valtiolle nyt noin 63 euroa lisää. Matille siis jää käteen tuosta 250 euron korotuksesta noin 185 euroa.
  • Samaan aikaan yritykset nostivat hintojaan vastaavasti 10%.Niinpä ruokakori, mikä maksoi Matille aikaisemmin 400 euroa kuukaudessa, maksaa nyt 440 euroa. Vastaavasti kaikki muukin mihin Matti rahaansa kuluttaa nousin tuon 10%. Jos kuvitellaan, että Matin nettopalkasta menee noin 75% tavalliseen kulutukseen kuten ruoka, vaatteet, polttoaineet jne jne. maksaa Matti nyt palkankorotusten jälkeen 1547 euroa siitä mikä ennen maksoi 1406 euroa kuukaudessa [141 euroa enemmän]. Luonnollisesti erotuksesta yritykset maksavata arvonlisäveroa joten valtio kuittaa tästä nousseesta hintatasosta 31 euroa lisää.
  • Niinpä, Matin saama huima 185 nettokorotus jättää Matille noin 185-141 euroa = 44 euroa. Valtio sen sijaan kuittaa omiin tarpeisiinsa tuloveroista komeat 250-185 = 65 euroa ja lisäksi 31 euroa arvonlisäverokertymänä. Valtio siis nettosi Matin huikeasta palkankorotuksesta 96 euroa.
Onnea Matille.