sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Kusettaako Spotify artisteja?

Viime kuukausien aikana kritiikki ruotsalaista Spotify -musiikkipalvelua kohtaan on kiihtynyt. Spotify on uudehko tapa kuluttaa musiikkia. Spotify on kuin Internetradio, mutta siinä käyttäjä itse voi valita mitä musiikkia kuuntelee. Lisäksi käyttäjä voi luoda itselleen soittolistoja. Spotify on palveluna vielä nuori ja se on saatavilla vielä varsin harvoissa maissa. Spotify:lla asiakkuusmallia: ensimmäinen, ja varmasti suositumpi, on käyttäjilleen ilmainen. Käyttäjät voivat kuunnella mitä tahansa musiikkia Spotifyn kokoelmasta, mutta joutuvat kuuntelemaan mainoksia musiikin välillä. Toinen malli on kuukausimaksuun perustuva, missä käyttäjä maksaa 10 euron kuukausimaksun ja saa kuunnella parempilaatuista musiikkia ilman mainoksia. Kuukausimaksun maksaja voi käyttää Spotify -palvelua myös matkapuhelimella.

Mistä kritiikissä sitten on kyse? Ensin Mokoma julkaisi varsin tyytymättömän kirjoituksen missä he paljastivat kuinka paljon Spotify heille / heidän levy-yhtiölleen tilittää. 125 000 kuuntelukerran tuotto oli vaivainen 30 euroa. Nyt myös hittilistojen kärjessä keikkuvan Lady Gagan Spotify tulot ovat päätyneet julkisuuteen: 1 000 000 kuuntelukerrasta käteen jäi noin 165 dollaria, eli noin 110 euroa.

Ensi kuulemaltahan tuo kuulostaa suorastaan järkyttävältä. Hurjista soittokerroista ei kerry artistille oikeastaan kahvirahaa kummempaa tuloa. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella hieman lisää. Spotify on käytännössä katsoen vain nettiradio, missä käyttäjä itse valitsee mitä kuuntelee. Niinpä Spotifyn tilityksiä pitää verrata radioasemien tilityksiin.

Niinpä kävin Teoston sivuilla tutkimassa mitä radioasemat joutuvat maksamaan Teostolle soittamastaan musiikista. Teoston sivuilta löytyi mielenkiintoinen esimerkkilaskelma:

Radioasemalla on 4 784 tuntia päiväsoittoa JA 383 tuntia yösoittoa vuoden aikana.  Lähetysaikaa yhteensä vuodessa on 8 760 tuntia.
Radioaseman tulot vuodessa ovat 500 000 euroa (mainos, sponsori, jne tulot).
  • Musiikkikerroin lasketaan kaavalla: 4 784 + (383*0.1) = 4 822. Tämä 4822 jaetaan koko lähetysajalla, jolloin saadaan 0.550 - mikä on siis musiikkikerroin. 
  • Korvausprosentti määräytyy tästä seuraavasti: 0.550 * 0.1247 = 0.069. Kun tämän luvun kertoo sadalla, saadaan korvausprosentti, joka on 6.9%.
  • Niinpä esimerkkiaseman tulee maksaa Teostolle 6.9% kokonaistuloistaan (500 000 euroa), joten tilitettävää tulee 34 500 euroa.

Esimerkkimme radioasema maksaa siis 34 500 euroa 5 167 tunnin musiikkisoitosta. 5 167 tuntia on 310 020 minuuttia. Jos teemme olettamuksen, että yksi radiossa soiva kappale kestää 3 minuuttia, ehtii radioasema soittamaan vuoden aikana noin 103 340 kappaletta. Oletetaan edelleen, että kyseisellä radiokanavalla on keskimäärin 10 000 kuulijaa. Näin Spotifyhin verrattavissa oleva soittolukumäärä olisi 10 000 * 103 340 eli 1 033 400 000. Eli tästä reilusta miljardista soittokerrasta radioasema tilittää 34 500 euroa, eli 0.000033385 euroa / kuulijakohtainen soittokerta.

Käytetään tätä radioaseman "kuulijakohtaista soittokertahintaa" nyt tapaukseen Lady Gaga ja Mokoma.

Lady Gaga:n tulot radioasemamallilla olisi 33.39 euroa. Ja vastaavasti Mokoman tapauksessa 4.17 euroa.

Tässä kohtaa kannattaa muistaa esimerkkimme olettamus, että radioasemalla on tuloja tuo 500 000 euroa vuodessa. Mitäs tämä laskutoimitus tarkoittaisi suuremmalla radioasemalla?

Otetaan tarkasteluun asema, jonka tulot ovat 5 miljoonaa euroa, ja jolla on 50 000 kuulijaa, mutta soittoaika pidetään vakiona. Koska tulot kymmenkertaistuivat, ja kuulijamäärä viisinkertaistui - tulee kuulijakohtaisen soittokerran hinnaksi kaksinkertainen ja siten Lady Gagan ansiot olisivat huikeat 66.80 euroa ja Mokoma saisi 8.34 euroa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että mikäli radiosoitosta veloitettava summa pistetään samaan asteikkoon Spotify -soittojen kanssa, on Spotify selvästi reilumpi artistia kohtaan. Esimerkkilaskelmien perusteella radiokanavat maksavat artistille  50-70% huonompaa korvausta yhdestä soittokerrasta, jos soittokerta määritellään siten, yksittäisen kuulijan näkökulmsta; ja näinhän tuo vertailu pitäisi tehdä.

38 kommenttia:

Miikka V kirjoitti...

Hyvä kirjoitus! Oli jo aikakin tuoda lisää faktoja pöytään tässä Spotify jupinassa. Toisaalta onhan se niin, ettei tuota Spotifyta voi täysin radiokanavaan rinnastaa, koska se vaikuttaa selkeästi enemmän ihmisten CD ja .mp3 ostoihin.

Unknown kirjoitti...

Erittäin hyvä asiapohjainen kirjoitus, jossa oli kerrankin hieman perusteellisemmin selvitetty, miten Teosto yms. korvaukset muodostuvat. Artistien pitäisi nähdä Spotify:t ja netissä toimivat nettiradiosysteemit vain heille hyvin edullisina mainosvälineinä, jossa uudet kuulijat voivat tutustua heidän musikiinsa ja jos kuntelijat todella pitävät musiikista ostavat he aika varmasti levyjä ja tulevat keikoille.

atammin kirjoitti...

Kaverini nosti esiin hyvän pointin tähän kirjoitukseen liittyen: Teosto ei suinkaan tilitä kaikkia tulojaan artisteille, vaan se tietenkin ottaa tuloistaan pois omat kulut, ennen artisteille tilittämistä. Niinpä radiosoiton todellinen tilitys on vielä esimerkkiä alhaisempi.

Onhan se totta, että spotify ei ole 1:1 verrattavissa radioon. Mutta on myös täysin kohtuutonta kuvitella, että yhden ihmisen yksittäisestä kappaleen soittokerrasta maksettaisiin kokonaisia senttejä tai enemmän.

Ongelma on, että koko musiikkiteollisuus onnistui kymmenien vuosien ajan paisuttamaan itseään tavalla, mikä kohteli kuluttajaa rankalla kädellä.

Musiikin digitaalinen jakelu veti pohjan pois tuolta vanhalta mallilta. Yhtäkkiä kuluttajan ei tarvinnut ostaa 20 euron CD levyä vain siksi, että siinä oli pari hyvää biisiä. Yksinkertainen muutos musiikin jakelussa saattoi johtaa siihen, että levymyynnistä saaduista tuloista putosi 50-80%.

Torrent -verkosto on nostettu pääsyylliseksi levyteollisuuden uuteen kurimukseen. Ongelma ei suinkaan ole se kuinka paljon ihmisillä on kovalevyillään "varastettua" musiikkia. Olennaista on se, kuinka paljon ihmiset niitä kuuntelevat; kukaan ei kuitenkaan kuuntele enempää kuin 24 tuntia vuorokaudessa. Miksi ihmisten pitäis maksaa enemmästä?

-TC- kirjoitti...

Entäs se fakta että spotifyssa voi kuulemani mukaan kuunnella vaikka koko levyllisen.. Ehkä ihmisiltä pitäisi laskuttaa enemmän. Ehkä kaikkea ei pidä saada ilmaiseksi.

Jiri kirjoitti...

Mielenkiintoisia lukuja, mutta Spotifyn vertaaminen (netti-)radioihin ontuu jonkun verran. Spotifyssähän kappaleet / bändit / albumit pitää varta vasten hakea nimellä, joten tokkopa tuota kautta uusia faneja hirveästi saadaan.

Ylipäätään use casehan on aivan sama kuin esim. iTunesilla, sillä erotuksella että "kaikki" musiikki on heti kuunneltavissa sen sijaan, että se pitäisi ensin hankkia CD:nä tai nettikaupasta. Mielestäni siis olisi mielekkäämpää verrata artistin tuloja musiikkinettikauppoihin (vaikka se iTunes store), koska ei tällä oikein mitään tekemistä radion kanssa ole.

Anonyymi kirjoitti...

Spotifyä voi kuunnella radiona, mutta sieltä voi siis hakea esimerkiksi bändin nimellä, jolloin saa nähtäväkseen ja kuultavakseen kaiken Spotifyssä kyseiseltä artistilta olevan musiikin. Ja kyllä, molemmilla tavoilla olen tutustunut uuteen musiikkiin Spotifyssä.

Spotify ei myöskään ole ilmainen, maksuttomassa versiossa on mainoksia, kuten radiokanavillakin. Maksullinen versio taas on sen 10 euroa kuukaudessa. Spotifyn vertaaminen verkon musiikkikauppoihin ontuu pahasti, sillä Spotifystä ei voi saada kappaleita itselleen. Ne ovat kuunneltavissa vain Spotifyn palvelimilta.

Kai kirjoitti...

Jiri: "Spotifyssähän kappaleet / bändit / albumit pitää varta vasten hakea nimellä"

Ei välttämättä. Moni tuntemani ihminen kuuntelee Spotifyn genrepohjaista radiota, joka valitsee biisit itse.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä luulette, kuinka moni jättää musiikin ostamatta itselleen ja kuuntelee vastaavasti albumia päivittäin Spotifyssä, ilmaiseksi? Kuluttajien käyttäytyminenhän se on mikä artistin tulot ratkaisee ja nyt musiikin (kohdistettu) ilmaiskuunteleminen on tehty hyvin helpoksi. Ei radiota ja Spotifyta voi tässä verrata niin mustavalkoisesti toisiinsa.

Tesno kirjoitti...

Ehkäpä sen korvauksen pitäisi olla jotain radion ja ostetun median väliltä, kun spotify sitä on.

J. Ahlroth kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, mutta tässä on yksi olennainen ajatusvirhe.

Teosto-korvaukset ja levy-yhtiöiden saamat korvaukset ovat kaksi eri asiaa.

Laskit radioiden maksamia Teosto-korvauksia. Mokoman julkisuuteen tuomat luvut ovat levy-yhtiö Sakara Recordsin saamia korvauksia.

Spotify maksaa myös Teoston kautta korvauksia. Luulenpa, etteivät ne ole juurikaan esittämiäsi radion korvauslukuja suurempia. Veikkaanpa, että päinvastoin.

Tero kirjoitti...

Hyvä kommentti J.A.:lta ja erinomainen blogikirjoitus.

Eikös Lady Gagan kohdalla kyse ollut kuitenkin nimenomaan artistille tekijänoikeusjärjestön kautta maksetuista korvauksista?

Toinen kysymys liittyen Ahlrothin kommenttiin liittyen: sain tuosta sellaisen käsityksen, että levy-yhtiöiden saamat korvaukset samasta soitosta ovat suuremmat kuin artistin (=säveltäjä, sanoittaja, esittäjä), onko tosiaan näin?

J. Ahlroth kirjoitti...

Levy-yhtiö saa Spotifylta köntän rahaa. Se pitää osan siitä, ja antaa osan artistille.
Lady Gagalle varmaan suuremman osuuden kuin vaikka pienelle suomalaisbändille.

Sen lisäksi Spotify maksaa Teostolle - tai vastaavalle tekijänoikeusjärjestölle maailmalla - korvauksen, joka menee musiikin tekijöille. Eli siis säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille. Tämä saattaa olla ihan eri henkilö kuin levyn kannessa lukeva artisti. Saattaa myös olla sama artisti.

Lisäksi musiikin esittäjät - eli soittajat - saavat tekijänoikeuskorvauksia, joita Suomessa hallinnoi Gramex.

Aivan, tämä on monimutkaista.

atammin kirjoitti...

Kiitoksia kommenteista, ja pääsääntöisesti positiivisesta palautteesta. J. Ahlroth spottasi hyvin pieniä *asiavirheen* poikasia kirjoituksessa mitä tulee tapaukseen Mokoma.

Päätin tehdä pikavisiitin Expressenin sivuille ja virkamiesruotsilla päädyin samaan lopputulokseen kuin Tero, eli Lady Gaga:n tapauksessa kyse oli tosiaan Teosto maksuihin verrattavasta korvauksesta. Lady Gagan tapauksessa oli tosin minulla pieni laskuvirhe (johtuen huonosta lähdetutkimuksesta): Lady Gaga ja hänen kirjoittajaparinsa sai yhteensä 224 euroa Spotifylta, eikä suinkaan mainitsemaani 110 euroa.

Eli Lady Gagan tapauksessa Spotify osoittautuisi 100% "anteliaammaksi" kuin mitä postauksessa väitin.

Vaikka Spotifyssa on piirteitä musiikkikaupasta, kuten iTunes, on siinä perimmiltään kyse enemmänkin musiikin vuokraamisesta tai nettiradiosta.

J. Ahlroth kirjoitti...

Tarkistin asian alkuperäisestä lähteestä. Expressen viittaa Ruotsin tekijänoikeusjärjestön lehteen.

http://www.stim.se/stim/prod/stimv4.nsf/AllDocuments/36EEBA7AFC6C6851C125765600318C7C

Eli kyse on nimenomaan tekijänoikeuskorvauksista. Rinnastus radion Teosto-korvauksiin on siis pätevä, mutta Mokoma-vertaus ei.

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja miks aina syytetään suoraan spotifya, levy-yhtiöthän ne diilit tekee spottarin kanssa ja varmaan päätt'ää maksuista ja vetää välistä minkä kerkee.

Anonyymi kirjoitti...

Todellakin. Ostamani musiikin määrä on noin 20-kertaistunut sen jälkeen, kun aloin käyttämään Spotifyä.

Sehän niitä levy-yhtiöitä kismittää, etten osta sitä musiikkia, mitä he haluaisivat minun ostavan, vaan vanhoja levyjä tai ihan ihmeellisiä artisteja - ja tietenkin ulkomaalaisesta verkkokaupasta.

atammin kirjoitti...

Mitä Mokomaan tulee, ovat kaverit ihan oikeassa: kyllä tästä kaikesta pitää artistille jotain jäädä käteen - varmasti on halvempiakin harrastuksia kuin musiikin tekeminen ammattimaisesti ilman korvausta.

Yksi Anonyymi kuitenkin nappasi kiinni ihan olennaiseen pointtiin - onko nettiradioilla ja/tai Spotifylla levymyyntiä alentava vaikutus vai ei? Ongelmalliseksi tämän arvioinnin tekee se, että vertailua ei voi tehdä tyhjiössä missä vain yhtä muuttujaa muutetaan. Muutamat ovat väittäneet, että ovat alkaneet ostaa enemmän musiikkia sen jälkeen kun ovat alkaneet käyttää Spotifyta tai jopa Torrenteja.

Mitä omaan käyttäytymiseen tulee: Ostan yhä ne levyt, mitkä olisin ostanut ilman Spotifytakin. Uusien artistien levyjä en juurikaan ole ostanut, vaikka uusiin artisteihin olen tutustunutkin Spotifyn kautta. Kuuntelen Spotifylla paljon sellaista musiikkia mitä minulla on jo levyhyllyssä [HUOM: tässä siis maksan toiseen kertaan jo kerran ostamistani levyistä]. Ja jos/kun joskus lopetan Premium tilaamisen, luultavasti tulen ostamaan osan uusista tuttavuuksista CD formaatissa.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitat:

"Onhan se totta, että spotify ei ole 1:1 verrattavissa radioon. Mutta on myös täysin kohtuutonta kuvitella, että yhden ihmisen yksittäisestä kappaleen soittokerrasta maksettaisiin kokonaisia senttejä tai enemmän."

Miten niin se on kohtuutonta? Koko kirjoituksesi nojaa siihen, että vertaat Spotifyta radioon, mutta palvelunahan se on täysin eri asia. Miksei mahdollisuudesta räätälöidä "oma radiokanava" soittolistoineen muka voisi maksaa huomattavasti enemmän? En usko että Spotify tulee nykyisellä valmiiksi poljetulla hinnoittelulla olemaan kovin pitkäikäinen palvelu. Se kuihtuu omaan mahdottomuuteensa. Valikoima supistuu pikkuhiljaa, vaikka sen tulisi vain laajentua.

atammin kirjoitti...

Mainosrahoitteinen puoli spotifysta on mielestäni hyvinkin verrattavissa radiotoimintaan. Suurin ero on siinä, että Spotify tapauksessa käyttäjä saa valita soitettavan musiikin (halutessaan) radiotoimittajien ja levy-yhtiöiden sijaan. Ilmaiskuuntelun kulut on tarkoitus kattaa mainosmyynnillä.

Kuukausimaksuun perustuva kuuntelu eroaa jo enemmän radiomallista - ja siinä on piirteitä musiikkikaupasta. Musiikkikauppaan tämä ei kuitenkaan ole verrattavissa siksi, että kuluttajan "oikeuksia" rajoitetaan. Esimerkiksi matkapuhelimella käyttäminen loppuu kun kuukausimaksut loppuvat.

Uskon, että yksi suurimmista ongelmista tällä hetkellä on se, että vaikka musiikin kuluttajat ovat ottaneen Spotifyn omakseen ja käyttävät sitä runsain mitoin, samaa ei voi sanoa mainostajista (siis esim niistä jotka mainostavat tällä hetkellä radiossa). Mainosrahat seuraavat kuluttajia todella hitaasti - katso vaikka nettimainonnan kehitystä suhteessa siihen kuinka ihmiset siirtyivät nettiin. Spotify kärsii samasta ongelmasta; ja luultavasti pitkään.

Nyt kun Spotify on saatavilla usimpiin matkapuhelimiin (Symbian tuki julkaistiin eilen), alkaa Premium -maksun maksamiselle olla jo enemmän perusteita. Tämä toivon mukaan myös parantaa artistin asemaa entisestään, kun Spotifylla on enemmän tuloja mitä tilittää artisteille.

MW kirjoitti...

En ymmärrä, miksi artistit ovat niin käärmeissään tästä. Jos kuluttaja ostaa cd:n ja kuuntelee siitä biisiä 100 000 kertaa samassa ajassa kuin Spotifya, niin ei bändi siitä ole silti saanut kun sen (jossain tapauksissa jopa alelaarista löytyneen) cd:n kohdalta korvauksen. Ja radiokorvauksissa ollaan täysin radion armoilla, mikä in, mikä out? Artistien pitäisi olla onnellisia, että heille maksetaan rahaa siitä että kuluttaja valitsee heidät kuunneltavakseen Spotifyssa. Kyse on siitä paljonko artisti kostuu kuluttajan kunntelutottumuksista. Meidän pitäisi kenties lakata kuuntelemasta niitä artisteja joille ei "mikä tahansa" kelpaa. Artisteille: "Suu suppuun ja ole onnellinen että sun tekemäs musiikki kiinnostaa ihmisiä, vielä..."

Anonyymi kirjoitti...

MW:

"Artistien pitäisi olla onnellisia, että heille maksetaan rahaa siitä että kuluttaja valitsee heidät kuunneltavakseen Spotifyssa. "

Katsos MW, ongelma ei ole Spotifyn idea. Ongelma on sen toteutus, eli se, että Spotifysta ei tule sitä rahaa paskan vertaa. Radiosta ja muusta mediasta sitä tulee suhteellisen asiallisesti. Ei tässä ole kyse mistään kiitollisuudesta tms., vaan bisneksestä. Spotify ei kivasta ideasta huolimatta vaikuta oikealta bisnekseltä, vaan enempi jonkin sortin operaatiolta. Kyllähän sen kehittäjät käärivät operaatiostaan sievoiset voitot, mutta siihen homma taitaa sitten jäädä.

Anonyymi kirjoitti...

MW:

"Meidän pitäisi kenties lakata kuuntelemasta niitä artisteja joille ei "mikä tahansa" kelpaa."

Melkoisen pöyhkeä lausuma. Teet varmaankin omat työsi "millä tahansa" korvauksella, vai kuinka? Siis niinkuin almupohjalta...

atammin kirjoitti...

Kyllä tässä Spotify asiassa pitää taas muistaa, että palvelu on vielä nuori. Palvelu vaatii aikaa, jotta se alkaa tuottaa rahaa. Kuten mainitsin, tilausmalli alkanee tuottaa enemmän ja enemmän kun rahalle saa lisäarvoa verrattuna mainosrahoitteeseen jäsenyyteen. Uskon, että ajan kanssa myös mainosrahoitus tulee joko kannattavammaksi tai se lopetetaan kokonaan.

Kun joku perustaa radion tai televisiokanavan, ei sinnekään ensimmäisenä ryntää kaikki yritykset mainostilaa ostamaan. Ensin tarvitaan kriittinen massa käyttäjiä, jotta kanavalla kannattaa mainostaa.

Sinällään on mielenkiintoista, että Spotifyn tilitykset on otettu silmätikuksi - eihän kukaan nosta meteliä siitä kuinka paljon juuri perustettu radiokanava maksaa teostomaksuja.

Nyt on käynnissä vain sopeutumistaistelu. Ja tämä taistelu on välttämätöntä vain siksi, että musiikkiteollisuus ei tajunnut ajoissa Internetin muutosvoimaa. Se on sinällään erikoista, sillä olen varma, että musiikkiteollisuuden palveluksessa on runsaasti asiansa tuntevia strategisteja. Puffataan tässä nyt vielä omaa kirjoitusta aiheesta ketteryys ja strategia. Jotenkin tulee väkisinkin mieleen, että musiikkiteollisuuden murroksessa on kyse juuri postauksen ilmiöstä.

MW kirjoitti...

anonyymit: kommenttini ei ollut tarkoitettu pöyhkeäksi. Mietin vaan miksi artistit alkavat kitisemään kun saavat tästä parempaa tuottoa verattuna teoston kautta tulevaan korvaukseen (mikäli artikkeli siis pitää paikkansa) Totta kai tuo kuulostaa ihan sikahuonolta korvaukselta, mutta on kuitenkin parempi kuin normi radiosoitto. Miksi Suomen teostoa ei kritisoida huonoista korvauksista vaan isketään heti ULKOMAALAISTEN kimppuun?? Ja levy-yhtiöthän vetävät aina omansa välistä.

MINÄ EN VOI YKSIN mennä muuttamaan musabisnestä ja siellä tapahtuvaa "artistien ryöstämistä"! Kuluttajana voin valita kanavan joka TUOTTAA ARTISTILLE ENEMMÄN.

Artistit eivät kuitenkaan tunnu ottavan huomioon, että kun Spotify saa lisää julkisuutta ja tunnettavuutta ja se todetaan toimivaksi alustaksi, se luultavasti tulee laskemaan laittoman lataamisen lukuja. Varsinkin jos kännykkätoimintokin saadaan ilmaiseksi (kenties sitten kun Spotify alkaa tuottaa enemmän). Mainoksettomasta kanavasta joutuu varmasti aina maksaamaan, koska jollain täytyy rahallisesti korvata yrityksessä se aukko minkä mainostulojen postuminen tekee. Spotifyta voitaisi nostaa positiiviselle kartalle juuri tällä "älä lataa laittomasti - kuuntele Spotifya!" -sloganilla.

Mutta tottakai näin tuore ilmiö pitää punnita kaikilta kanteilta. Mutta täytyy myös pitää mielessä, että Spotifyn tuotanto on ainakin toistaiseksi hyvin pientä ja musiikkibisneksessä tapahtuu rahallisia vääryyksiä paljon isommissa piireissä.

Ja entäpä biisien lisääminen MySpace-palveluun, jossa ne ovat kuunneltavissa ILMAISEKSI ARTISTIEN TOIMESTA. http://www.myspace.com/mokomamusic ,sivuilla on musiikkia, eikä Mokoma saa senttiäkään siitä, että niitä kuunnellaan. Ainoa hyöty on markkinointi. Että onkin sitten pokkaa mennä valittamaan huonoista korvauksista??!

Peter kirjoitti...

Hei,

Kiinostava artikkeli, yksi kysymys vaan joka tuli mieleen täss kun luin ton tekstin:

Saaks esittäjä hyvityksen Teostolta suoraan, vai levyyhtiöltä?

Tietääks kukaan tähän vastauksen?

atammin kirjoitti...

Peter, J. Ahlroth tuossa joku kommentti aikasemmin valotti (toivon mukaan tietoon perustuen) tuota kuviota. Eli Spotify maksaa sekä levy-yhtiölle että Teostolle (ja sitä vastaaville tahoille eri maissa). Molemmat tahot (levy-yhtiö ja Teosto) jakavat korvauksia edelleen musiikin tekijöille (säveltäjät jne).

Musiikin esittäjät ja tuottajat saavat korvaukset Gramexilta. Jos luin Gramexin sivuja oikein, niillä ei ole toimivaltaa antaa lupaa mm. Spotifyn kaltaiselle palvelulle. Spotifyn tyylisten palveluiden on haettava luvat kyseisen musiikin oikeuden haltijoilta (levy-yhtiöiltä?).

Mutta kuten tuossa Lady Gagan tapauksessa uutisoitu "miljoona soittoa ja pari sataa euroa", kyse oli juuri Teostoa vastaavan tahon tilittämistä korvauksista Lady Gagan musiikin tekijöille.

Mokoman tapauksessa (väitän nyt ilman parempaa tietoa) on kyse ilmeisestikin Spotifyn maksamasta korvauksesta levy-yhtiölle. Mokoman tapauksessa ei ole puhuttu Teoston maksuista Mokomalle tai kappaleiden säveltäjille. En kuitenkaan jaksa uskoa, että siinäkään kyse on tuota kolmea kymppiä suuremmista summista.

Markus Nordenstreng kirjoitti...

Pari olennaista korjausta keskusteluun ja täällä esitettyihin väittämiin sekä spekulaatioihin:

a) Teostolla ei ole olemassa voimassaolevaa sopimusta Spotifyn kanssa - sopimuksesta vasta neuvotellaan - eli tällä erää yksikään suomalainen säveltäjä tai sanoittaja joka on TEOSTOn asiakas ei saa Spotifyn suunnalta käypää korvausta. Ymmärtääkseni myöskään Gramexilla ei ole voimassaolevaa diiliä niiden kanssa, eli rahat ilmeisesti liikkuvat ainoastaan levy-yhtiöiden välityksellä. Sen sijaan Ruotsin musiikintekijöitä edustavalla Stimillä on jonkinlainen väliaikainen sopimus, mutta käsittääkseni sitäkin vielä viilataan.

Teosto ei ole suinkaan ainoa tekijöitä edustava eurooppalainen järjestö, jolla ei ole sopimusta Spotifyn kanssa - tietääkseni Ruotsi on ainoa maa jossa tällainen diili on toistaiseksi olemassa. Sikäli onkin hyvin mielenkiintoista, että musiikkipalvelu on saanut toimia kaikessa rauhassa (vrt. Pirate Bay ja muut p2p oikeudenkäynnit). Kenties sillä faktalla, että palvelun omistajat voitelivat isot levy-yhtiöt Spotifyn osakkeilla, on jotain tekemistä tämän asian kanssa

b) Spotifyn rinnastaminen radioihin ja vahtikoiran tekemä laskutoimitus ovat varsin viihdyttävää luettavaa, mutta vertaus ontuu monilta osin. Amerikassa toimivaa Pandoraa olisi kenties perustellumpaa verrata joihinkin nettiradioihin, mutta varsin kaukaa tämäkin vertaus on haettu. Se, mikä kaikkia näitä musiikkipalveluita kuitenkin loppupelissä yhdistää on kannattamattomuus. Spotify ja Pandora eivät ole tehneet osakkeenomistajilleen latin latia. Voimme näin ollen olettaa molempien häviävän keskuudestamme vuoden parin sisällä, jollei pian keksitä keinoja parantaa ratkaisevasti musiikin digitaalimyynnin finanssirealiteetteja. Mikäli lainsäädännöllä pakotetaan verkkopalveluiden tarjoajat eli ISP:t (Sonera, Elisa yms) maksamaan tietoverkoissa liikkuvasta informaatiosta siivu myös tekijöille, tilanne saattaisi muuttua suotuisaampaan suuntaan sekä tekijän että kuluttajan kannalta, ja näin musiikkipalvelutkin voisivat alkaa nettoamaan.

c) on varsin mielenkiintoista, että Spotifyn premiumasiakkaiden puhelimiin jää satoja biisejä muistiin, jolloin puhelimenomistaja voi diggailla Spotifyn tarjoamasta musasta ilman nettiyhteyttäkin. Silti musiikkipalvelun omistajat puhuvat streaming-palvelusta, jolloin olisivat velvoitettuja maksamaan musiikintekijöille pienempää korvausta kuin esim. iTunes, jolta ostetut mp3-filet jäävät kuluttajan koneelle. En näe tässä käytännössä mitään eroa, paitsi että tekijät saavat Spotifylta huomattavasti huonompaa korvausta. Seurauksena Bob Dylanin kaltaiset artistit ovat vetäneet musansa pois Spotifysta ja muilta streaming-palvelimilta.

Kaikesta kritiikistäni huolimatta yhdyn siihen, että kuluttajaa ajatellen Spotifyn palvelu on mitä mainioin. Epäilen vain, että Spotify teki alusta pitäen ison mokan antamalla musiikin ilmaiseksi jakoon olemattomien mainosrahojen toivossa. Premiumasiakkaiden haaliminen tällä metodilla ei ole osoittautunut tehokkaaksi, eikä tämä ole onnistunut kilpailijoiltakaan. Aika näyttää, kuinka Spotifyn käy.

atammin kirjoitti...

Kiitos Markus kommenteista. Mokoman yhteydessä jutussa on selvää virhettä, koska Mokoma ei ole puhunut Teostokorvauksista, vaan levy-yhtiön saamista korvauksista. Mutta kuten itsekin sanot, Lady Gagan tapauksessa kyse on juuri Teostoon rinnastettavan organisaation tilityksistä. Niinpä mielestäni laskutoimitukset mitä tulee Lady Gagaan ovat ihan päteviä. Ja vaikka Mokoma ei Teostosta puhunutkaan, ovat laskutoimitukset silti päteviä. Minähän vain lasken kuinka paljon radiosoiton kuuntelijakohtainen soittokerta tuottaa artistille ja sovellan sitä Lady Gagan ja Mokoman kerrottuihin Spotifyn kuuntelijakohtaisiin soittokertoihin.

On selvä, että Spotify ei ole 100% radioon rinnastettavissa oleva palvelu - mutta lähempänä se on radiota kuin musiikkikauppaa. Merkittävin ero on siinä, mitkä oikeudet käyttä saa suhteessa ostettuun musiikkiin/palveluun.
* CD levyn ostajana saan kuunnella levyä ilman rajoituksia. Saan tehdä siitä itselleni kopioita, sekä käsittääkseni myös lähipiirini voi kopioida kyseisen levyn itselleen - tämä ei tarkoita lupaa jakaa levyä esim netissä. Lisäksi minulla on oikeus myydä kyseinen levy edelleen, mikäli niin päätän.
* mp3 tiedostojen ostajana oikeuteni ovat hyvin samanlaiset kuin CD levyn ostajana. Minulla ei tosin liene oikeutta myydä musiikkia edelleen kun kyllästyn siihen (tästä en ole varma).
* jos ostan DRM suojattua musiikkia, voi oikeuteni olla rajattu vain siihen, että saan kuunnella ostamaani musiikkia valituilla soittimilla soittimen elinajan. Näissä tapauksissa tosin oikeuksien kirjo on hyvin vaihteleva, ja erittäin sekava. Onneksi DRM on poistumassa kokonaan myytävästä musiikista.
* Mainospohjaisen Spotifyn asiakkaana minulla on oikeus kuunnella valitsemaani / palvelusta löytyvää musiikkia tietokoneella.
* Spotify Premium asiakkaana minulla on lisäksi oikeus kuunnella valitsemaani musiikkia matkapuhelimella - niin kauan kuin maksan kuukausimaksua. En voi tehdä musiikista kopioita, antaa sitä kaverilleni enkä voi myydä kappaleita kyllästyttyäni. Oikeuteni soittaa musiikkia matkapuhelimellakin lakkaa kun lopetan maksamasta kuukausimaksua.

Mitä tulee ihmisten ostokäyttäytymiseen - voi olla, että Spotify muuttaa sitä. Bob Dylanin päätös vetää oma musiikkinsa pois johtanee siihen, että Bob Dylanin fanit ostavat Bob Dylanin levyjä. Voi myös olla, ettei nuoriso enää jatkossa löydä Bob Dylania, kun se ei ole Spotifyssa. Oma ostokäyttäytymiseni ei juurikaan ole Spotifyn myötä muuttunut. Ostan yhä (CD levyinä) niiden artistien levyjä joista pidän; riippumatta siitä ovatko ne mukana Spotifyssa. Kuuntelen tosin niiden artistien musiikkia nykyään vähemmän, jotka eivät ole Spotifyssa. Kuuntelen myös Spotifylla paljon sellaista musiikkia mitä minä en osta - enkä ostaisi vaikka sitä ei löytyisikään Spotifysta. Enhän minä kaikkea radiosta kuulemaani musiikkiakaan osta.

Markus Nordenstreng kirjoitti...

Moi vielä,

radiovertauksesi ontuu jo siinä, että jos yhdelläkin kotimaisella radioasemalla olisi yhtä paljon kuulijoita kuin Spotifylla on tällä erää, sen mainostulot ja sitä kautta liikevaihtokin olisi aivan eri luokkaa kuin mitä laskelmassasi esitit. Tämä on pahin kompastuskivi esittämässäsi logiikassa. Tämähän on mm. pääsyy siihen, miksi suomalaiset nettiradiot eivät kykene lähettämään ohjelmaa maailmanlaajuisesti - ne joutuisivat maksamaan muutoin eksponentiaalisia tekijäinoikeuskorvauksia jokaisesta potentiaalisesta kuulijastaan, sijaitsi kuulijan kone sitten Virossa tai Meksikossa. Tiukasta tekijäinoikeuslainsäädännästä johtuen eurooppalaiset musiikkia suoltavat nettiradiot eivät olekaan kyenneet toimimaan siinä missä amerikkalaiset kilpailijat, mutta jenkeissäkin lainsäädäntöä on tiukennettu jo ja tiukennetaan näillä näkymin entisestään lähivuosina.

Mitä Spotifyn tekijöille maksettaviin korvauksiin tulee, niin näitä Lady Gaga -tilanteita pääsee juuri tapahtumaan koska tekijänoikeusjärjestöillä ei ole toistaiseksi Ruotsia lukuunottamatta voimassaolevia sopimuksia Spotifyn kanssa. Ruotsin Stiminkin soppari on väliaikainen. Näin ollen musiikkipalvelu voi aika pitkälti määrittää itse maksamansa korvauksensa artisteille. Eli siis Lady Gaga-biisien tekijöitä edustavat tahot eivät ole voineet neuvotella asiakkailleen käypää korvauskäytäntöä Spotifyn kanssa. On selvää, että tällainen käytäntö ei voi jäädä pysyväksi, eikä ole mikään ihme, että Dylanin kaltaiset artistit eivät tällaiseen politiikkaan suostu. Toisaalta, jos musiikkipalvelu ei jatkossakaan kykene tekemään rahaa, miten se voisi maksaa tekijöille enempää tulevaisuudessa sisällöstäkään? This is my point exactly - eli Spotifyn olisi kannattanut kuitenkin lähteä muuhun kuin ilmaisjakeluun koska nyt ihmiset on kyllästetty ajattelemaan, että palvelu ja sen musiikki ovat ilmaiskauraa ja sillä siisti.

Ei myöskään vaadi suurta nettinörttiyttä käsittää, että Spotifyn striimaamaa musiikkia on melko helppoa koodata koneelleen laittomasti ihan siinä missä laittomia mp3-tiedostojakin. Ja laillisestikin Spotifyn levittämiä biisejä varastoituu satamäärin matkapuhelimiin. Tästä syystä streaming-palveluiden vaatimat alhaiset tekijänoikeuskorvaukset (vrt. iTunes) ovat hyvin kyseenalainen neuvottelun aloitus musiikintekijöiden kanssa. Ei siis ihme, että neuvottelut eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta.

J. Ahlroth kirjoitti...

Markus hei, kyllä Teostolta ainakin minulle tuossa alkuviikosta väittivät, että heillä on sopimus Spotifyn kanssa.

atammin kirjoitti...

Markus, jos vertaukseni ainoa tai suurin kompastuskivi on "spotifyn potentiaalisten kuulijoiden määrä" verrattuna suomalaisten radioiden kuulijamääriin, voidaan vertaustani pitää todella onnistuneena. Spotifyn ja radion ero on siinä, että radioiden tapauksessa voidaan vain arvailla ja arvioida kuinka paljon yksittäisellä hetkellä kanavalla on kuulijoita. Arviot pohjautuvat jollain tavalla kyseisen radion kattavuuteen - eli kuinka moni ihminen voisi kanavaa kuunnella.

Spotifyn tapauksessa ei tarvitse arvailla. Spotify seuraa jokaista käyttäjää ja jokaista kappaleen soittokertaa. Eli Spotify soitoissa voidaan sanoa kuinka monta yksittäistä ihmistä on kuullut jonkin kappaleen ja kuinka monta kertaa kukin käyttäjä on kappaletta kuunnellut. Olen melko varma, että myös offline tilassa kuunnellut kappaleet raportoidaan Spotify palveluun, kun seuraavan kerran yhteys internettiin matkapuhelimesta saadaan / otetaan.

Pitää muistaa, että liiketoiminnan käynnistäminen ei ole koskaan helppoa. Uuden palvelun alkutaipaleella harvemmin rahaa pursuaa sisään ovista ja ikkunoista. Ajan kanssa tilanne joko korjaantuu, tai palvelu lakkautetaan.

Joku jossain aikaisemmassa kommentissa vertasi spotifyn "ilmaisjäsenyyttä" mielestäni osuvasti mainostelevisioon. Ei kukaan pidä mainostelevisiota ohjelmantekijöiden riistona, vai pitääkö?

Markus Nordenstreng kirjoitti...

Moikka vielä,

Teosto vasta neuvottelee sopimuksesta - tunnen pääneuvottelijan eli Muikun Jarin. Välillisesti Stimin kautta rahaa virtaa toki Teostonkin asiakkaille, mutta Teosto ei ole siis Spotifyn kanssa suoraan sopinut näille maksettavista korvauksista, eikä ole tietääkseni myöskään Lady Gagan tekijätiimiä edustavat amerikkalaistahot (ASCAP/BMI).

Ei mainostelevisiossa, -radiossa tai -nettimyymälässä ole mitään vikaa, kunhan tekijät saavat työstään käypää korvausta. Sitä eivät Spotifyn maksamat korvaukset ole. Ongelma piilee siinä, että jos Spotify saa musiikin puoli-ilmaiseksi käyttöönsä, miten luulet sen kilpailijoiden toimivan? Eli jos tekijät antavat pikkusormen, niiltä viedäänkin koko käsi. That's the problem in a nutshell.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi kiva tietää, että millä tavalla spotify on vaikuttanut esim. Mokoman levymyyntiin. Käsittääkseni esim. piratismi ei ole vaikuttanut negatiivisesti artistien levymyyntiin, vaan jopa sitä nostanut. Jos joku tekee ostamisen arvoista musaa, nii mikäs siinä.

Juuso kirjoitti...

Kiitokset hyvästä blogikirjoituksesta - ja nyt menee vähän offtopikiksi mutta pitää kommentoida Markus Nordenstrengin esittämää näkemystä

"b) [...] Mikäli lainsäädännöllä pakotetaan verkkopalveluiden tarjoajat eli ISP:t (Sonera, Elisa yms) maksamaan tietoverkoissa liikkuvasta informaatiosta siivu myös tekijöille, tilanne saattaisi muuttua suotuisaampaan suuntaan sekä tekijän että kuluttajan kannalta, ja näin musiikkipalvelutkin voisivat alkaa nettoamaan."

Minusta internet yhteys ei ylipäätään riitä maksuperusteeksi.

Näen asian niin että ISP:t ei ole A) vastuussa asiakkaidensa tekemisistä internetissä ja B) niillä ei ole oikeutta eikä mitään asiaa valvoa mitä heidän asiakkaansa siellä tekevät, pois lukien mitä teleliikenne laki edellyttää.

Näen asian niin, että jos ISP:stä tehdään tekijänoikeusmaksujen valvoja niin se siirtää yhteiskunnalle kuuluvaa vastuuta yksityiselle sektorille.

Kaikesta huolimatta minusta spotify on edelleen se kuluttajan kannalta paras laillinen nettimusiikkipalvelu.

En missään nimessä kiellä keneltäkään oikeutta kunnolliseen korvaukseen työstä. Kysymys on vain se että miten määritellään se kohtuullinen korvaus.

Osoitan mieluummin syyttävän sormeni markkinataloutta kohti ;)

Anonyymi kirjoitti...

Tuo radiosoitto vertaus ontuu. Ainakin Ylen kanaville yhdestä radiosoitosta artisti saa noin 2 euroa Teosto korvauksia. Että kaatakaa se Spotify. Ihan turha laitos. Käykää kirjastossa ja ostakaa levyjä :)

Anonyymi kirjoitti...

ketään kiinnosta sun paskat biisis.

Pasi Vähämartti kirjoitti...

vastine 18. joulukuuta 2009 16.17 kirjoittaneelle

tuo YLEn suuri summa johtuu puhtaasti kuulijamäärästä. Nykyiset tekijänoikeuskorvaukset perustuvat siihen, että on paljon kuulijoita. Tilanne muuttuu päälaelleen kun maksetaankin vain yhdestä ihmisestä. Tällöin korvaus/kuulija on edelleen sama, mutta kertymä olematon, jolloin soittokertoja pitää olla tolkuton määtä.

Jos YLE:n radiokanavalla olisi vain yksi kuulija, saisi artisti yhtälailla sentin sadasosia kuin samaa biisiä spotifyn kautta kuunnellessa. Mutta koska YLEn radiokanavia kuuntelee kuitenkin enemmän kuin yksi ihminen, on kertakorvaus tällöin suurempi.

Eli, yksi YLEn soitto vastaa esimerkiksi 10000 kuuntelua, mutta spotifyn yksi kuuntelu vain yhtä kuuntelua (koska kuulijoita ei ole ollut kuin tasan yksi).

Mikäli spotify tilittäisi artistille 100% keräämistään tuotoista (omia kulujaan vähentämättä), saisi artisti vähintään 0,068 snt/kuuntelukerta (9,99e/kk maksulla). Tämä siinä tapauksessa, että asiakas kuuntelisi 3min pitkiä musiikkikappaleita 24/7 kuukauden ajan. 9,99e/(30,5*24*60/3)=0,00068e/kerta.

Mikäli käyttäjä kuuntelisi musiikkia 8h/päivä, olisi korvaus tällöin vastaavasti 0,21snt/kerta, 9,99e/(30,5*8*60/3). Tällä laskutavalla artisti siis saisi sitä enemmän/soittokerta (eli mitä vähemmän, sitä enemmän). Kukaan ei todellisuudessa kuitenkaan kuuntele 24/7, ainakaan aktiivisesti.

Jos perustaisin oman webradion, jolla ei olisi tuloja ollenkaan (eli maksaisin kaikki kulut omata pussista), joutuisin tällöin maksamaan enintään 750e/kk teostomaksuja. Tämä siis tapauksessa, jossa yhtäaikaisia kuulijoita voi olla vähintään 10001 kpl ja musiikkia soitetaan vähintään 500h/kk. Tällöin maksettava summa/3min biisi on enintään 0,00075 snt/kerta/kuulija. Eli eipä se webcastig hinnasto sen rahakkaampi vaihtoehto ole.

http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf/0/b0bb4799a0e838a6c225740400454a32/$FILE/Webcasting-hinnasto%202009.pdf

Levy-yhtiöiden, artistien, tai jonkun voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen (vähän kuten teosto), pitäisi perustaa oma streaming musiikkiradio. Tällöin artisteille tilitettäisiin aina maksimi rahamäärä/kuuntelukerta/kuulija, kulujen poistamisen jälkeen. Se että spotify maksaisi vajaa 10% liikevaihdostaan (teoston webcasting hinnasto, soittoaika yli 500h/kk), tarkoittaa sitä että 90% tuloista valuu ihan jonnekin muualle kuin artisteille.

Spotify on siis periaatteessa tedella hyvä diili artisteille, koska he saavat sitä kautta suuremman korvauksen/kuulija, mutta koska kuulijoita ei ole massoittain (vaan vain yksi), seuraa tästä vääjäämättä se, että yhdestä soittokerasta ei kerry käytännössä yhtään mitään. Tämä asia tulikin hyvin esille blogaajan jutussa.

Lily kirjoitti...

You can also check this app :
spotify premium cracked apk